sunnuntai 21. heinäkuuta 2019

Janus Putkonen – osa venäläistä propagandaverkkoa


Malaysia Airlinesin reittilennon MH17 pudottamisesta tuli tällä viikolla viisi vuotta, sen myötä on hyvä muistuttaa blogini lukijoita Janus Putkosen roolista osana venäläistä propagandaverkkoa. Tänään hänet tiedetään uuden MV-lehden ”päätoimittajana” – tähän puuhaan hän tarttui keväällä Ilja Janitskinin siirryttyä tehtävästä syrjään. Siirron myötä MV-lehti astui entistä selvemmin venäläisvaikutuksen piiriin, Putkosella itsellään on useamman vuoden historia osana venäläistä informaatiosotaa ja disinformaation levittämistä – Putkosta voinee kutsua aidoksi propagandistiksi Joseph Goebbelsin hengessä.

Propagandisti Putkonen Donetskissa kevättalvella 2015.


























Suomalaistaustainen Janus Putkonen muutti pysyvästi Donetskiin heinäkuussa 2015, hän oli vieraillut aiemmin samaisen vuoden puolella kaupungissa venäläisen liikemiehen Andrei Stepanenkon perustaman Europa Objektiv -verkkosivun ”retkellä” – käytännössä matkaa voi luonnehtia hyvin propagandistiseksi. Muutettuaan pysyvästi Donetskiin Putkonen perusti edellä mainitun Stepanenkon rahoituksella ”mediayhtiö” DONi Newsin, joka välitti maailmalle propagandauutisia – pääasiassa – Donetskin ”kansantasavallan” alueelta ja miehitetystä osasta Itä-Ukrainaa. Loppukesästä 2016 julkaistun Egorova Leaksin myötä Putkosen rooli avautui tarkemmin saaden muitakin ”ulottuvuuksia” kuin propagandan tuotannon ja välittämisen lukijoille. (1)


Sen ohella, että Putkonen jakoi aiemmin DONi Newsin ja nyt MV-lehden kautta valeuutisten rinnalla erilaisia salaliittoteorioita, hän jakoi ja jakaa edelleen disinformatiivisia katsauksia Malaysia Airlinesin lennon MH17 alas ampumiseen liittyen. Eräässä vaiheessa hän tuntui olevan erityisen viehättynyt, lukuisia kertoja kumottuun, teoriaan Ukrainan ilmavoimien Sukhoi Su-25 rynnäkkökoneen osallisuudesta Malaysia Airlinesin Boeing 777-200ER:n pudottamiseen. Julkaisemiensa valeuutisten rinnalla Putkonen julkaisee aihetta käsitteleviä viestejä Facebookissa suomalaisille lukijoilleen.

Kuvakaappaus DONi-Newsistä toukokuulta 2017.






















Kuvakaappaus Янус Путконен FB-tililtä, toukokuu 2019.























Työskennellessään propagandistina miehitetyssä Donetskissa, Putkosen rooli oli merkittävästi näkyvää roolia suurempi, Egorova Leaksin myötä paljastui tämä julkisuudelta kätketty rooli, josta nyt huomioin erityisesti toiminnan osana venäläisten Ukrainan vastaisen MH17-propagandan – mikä on olennaisesti laajempi kuin päivitykset Facebookissa ja disinformatiiviset uutiset aikanaan DONi-Newsissä, tästä puolesta Danilo Elia kirjoitti syksyllä 2016 artikkelissaan ”The expats at the service of DNR propaganda”, josta lainaan seuraavaksi muutaman otteen:

He [Putkonen] is also the director of a “movie” on the downing of the Malaysia Boeing in 2014, a tragedy under careful and objective international investigation and a target for Russian disinformation. "We really can blow up all the "evidence" that the SBU [Ukrainian secret service] have produced about the BUK [anti-aircraft system] in Donetsk with the help of Max Van Der Werff from the Netherlands", he wrote to Egorova on October 14, 2015.”

Jatkuen

Van Der Werff offered his investigations on MH17 from his website Kremlintroll.nl and began to send Putkonen and Egorova his analysis and deconstructions of the articles appearing in the international press.” (2)

Alla kuvakaappaus sähköpostista, johon yllä olevassa kirjoituksessa viitataan.















Putkonen ja hollantilainen Max Van Der Werff vaihtoivat lukuisia sähköposteja joko suoraan tai välikäden – Tatjana Egorovan kautta. Sähköpostiviestien, Max Van Der Werffin jakamien linkkien, jotka johtivat useimmiten hänen kokoamaan aineistoon, myötä herää väistämättä ajatus siitä, että disinformatiivinen maailma, jossa he elivät, oli täydellisesti hämärryttänyt toden ja valheen rajan, tai – osalla heistä – rahoittaja ohjasi toimintaa niin paljon, että oli täysin merkityksetöntä, kuinka helposti tarina oli todennettavissa valheeksi, riitti, että se vain sekoitti pakkaa ja sai osan ihmisistä kiistämään totuuden. On hyvinkin mahdollista, että Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla Putkosen taustaa teatterimiehenä haluttiin hyödyntää osana MH17-propaganda- ja valeverkon pystyssä pitämistä.

Yllä viittasin kolmikon sähköpostiviestittelyyn, josta poimin seuraavaksi pari esimerkkiä, joita Van Der Werff omasta tuotannostaan jakoi eteenpäin, ja jotka hän myös Janus Putkoselle esitti.

Ensimmäinen perustuu hänen videoon ja aineistoon, jossa hän esittelee Buk-M1 TELARin reitiltä Donetskista Snižneen matalan sillan ennen Torezia, (3) jonka ali trailerilla oleva Buk-M1 TELAR ei hänen mukaansa mahdu, kuten ei mahdukaan, mutta – 

























hän jättää tarkoituksellisesti mainitsematta sen, että vierellä menee reitti, jota ajamalla trailerilla oleva Buk-M1 TELAR voi kiertää kyseisen matalan sillan.


















Toinen esimerkki on, jos mahdollista, vieläkin idioottimaisempi, mutta niinpä se – tai siitä kehitetyt variaatiot – saivat jonkin verran näkyvyyttä leviten näin Max Van Der Werffin lukijakunnassa. (Huom. twitterissä hänellä on nyt yli 2200 seuraajaa).

@MaxvanderWerff-twittertililtä. (4)



















Oikeastaan tämä kuvamanipulaatio käy oivallisesta esimerkistä siitä, millaisilla ”aseilla” tämä porukka kävi propagandasotaa – surkeinkin kuvamanipulaatio kävi aihioksi, jonka ympärille ryhdyttiin rakentamaan ”tarinaa”, jonka ei välttämättä edes tarvinnut sopia sen hetkiseen Venäjän narratiiviin, riitti, että se ”sekoitti pakkaa”, oli ristiriidassa totuuden kanssa.

Alla alkuperäinen kuva ilman siihen istutettua venäläistä T-14 Armata taistelupanssarivaunua, joka yllä olevassa kuvamanipulaatiossa on hätäisesti kuomullista UAZ-469 maastoautoa korkeampi, paljastaen jo siten kuvan väärennökseksi.




















Buk-M1 TELAR Volvon vetämällä trailerilla Torezissa 17.7.2014, kello on noin 12:00.

Todennäköisesti Putkonen ei uhraa sekuntiakaan sille ajatukselle, että hänen – tietyissä tapauksissa heidän – päättely- ja todisteketjut voivat olla erota paljonkin niistä ”todisteista”, joita Venäjän valtiollinen propaganda kulloinkin ”oikeina” esittää. Ajoittain Putkonen on jakanut tiivistahtisesti sisällöltään hyvinkin ristiriitaista aineistoa, eikä häntä ”todisteiden” ristiriitaisuus tunnu haittaavan juurikaan – se ei ainakaan näy viestinnässä.

Putkonen on toistanut sujuvasti rinnakkain Moskovan välittämää ”totuutta” ja kuvitelmaansa (?) ”todellisuudesta”. Yksinkertaisimmillaan asia on selitettävissä sillä, että hän toteuttaa rahoittajan toiveita, mutta kun huomioimme Putkosen taustan ajalta ennen kuin hän muutti Itä-Ukrainan miehitetyille alueille, hänen historiansa salaliittoteoreetikkona sekä hyvin ilmeisen länsi- ja globalisminvastaisuutensa, niin näkisin, että on olemassa muitakin syitä, kuin rahoittajan toiveen toteuttaminen. Ehkäpä raadollisimmillaan asian voi ilmaista siten, että Venäjän sota Ukrainassa ja siinä samalla laajempi propagandasota länttä vastaan tarjoaa Putkoselle mahdollisuuden käydä omaa ”sotaansa” globalismia sekä hänen kuvittelemaansa länsimaiden hallintojen taustalla olevaa verkostoa vastaan. Putkoselle sodassa (ja rakkaudessa) kaikki keinot ovat sallittuja


Marko




Linkkit Max Van Der Werffin aineistoon löydetty muun muassa seuraavista sähköposteista aiemmin linkitetyn ohella (kuvakaappaus), vastaanottajina joko Janus Putkonen tai Tatjana Egorova. Henkilöiden toiminta huomioiden, on perusteltua jättää sähköposteissa mainitut nimet näkyville.














































Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.