Katse suunnattuna Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle

 

Ukrainan asevoimien viime viikolla Harkovan alueella alkanut vastahyökkäys jatkuu edelleen. Venäjän asevoimat on jo työnnetty pääosin pois Harkovan oblastin (suom. alue) alueelta Ukrainan asevoimien edettyä maiden väliselle rajalle sekä ylitettyä Oskil joen idässä, ja edeten alueella kohti Harkovan ja Luhanskin oblastien välistä rajaa – paikoin jo ylittäen tämänkin rajan.

Ukrainan vastahyökkäyksen odotettiin alkavan valmisteluiden jälkeen täydellä voimalla etelässä, Hersonin alueella, näyttää kuitenkin siltä, että alueella suoritetut valmistelut olivat osa monimutkaista harhautusta, jolla pyrittiin vetämään Venäjän sodanjohdon huomio puoleensa, Harkovan alueen vastahyökkäyksen onnistumisen varmistamiseksi. Samalla on kuitenkin huomioitava se, että myös etelässä Ukrainan asevoimat on onnistunut vapauttamaan alueita ja useita kyliä venäläismiehityksestä hidastempoisemmassa vastahyökkäyksessä (jos sitä sellaiseksi voi kutsua). Samalla viikkoja kestäneiden valmisteluiden myötä Ukrainan asevoimien on onnistunut vaikuttaa Venäjän huoltoon merkittävästi etelässä vaurioittamalla ja tuhoamalla maanteitä, siltoja sekä rataverkkoa.

Tällä hetkellä Venäjän Dneprin länsirannalle sijoitetut miehitysjoukot ovat vailla kunnollisia huoltoyhteyksiä (Antonovskin silta on pahoin vaurioitunut, Nova Kah’ovkan patotie/ -silta osin sortunut). Venäläisten asemaa Dneprin länsirannalla heikentää vielä se, että Ukrainan on onnistunut vaurioittamaan pahoin ainoa venäläisten miehitysalueella Dar’ivkassa sijaitseva Inhuletsin ylittävä silta, jonka seurauksena miehitysalueen poikittainen huoltoliikenne on pääosin lauttojen ja koottavien ponttonisiltojen varassa, jotka nekin sijaitsevat Ukrainan tykistön kantaman sisällä ja joihin ukrainalaistykistö vaikuttaa käytännössä päivittäin.

Arvioiden mukaan taistelutilanteessa, kuten nyt, Dneprin länsirannalla sijaitsevat miehitysjoukot tarvitsevat noin 400 kuorma-autolastillista materiaalia päivässä, (1) ja kun huomioimme, että joukkojen huoltoon Venäjällä on käytössä lauttoja sekä kaksi pahoin vaurioitunutta siltaa, jotka kaikki ovat Ukrainan tykistön sekä raskaiden raketinheittimien (M142 HIMARS sekä M270 MLRS) kantaman sisällä, niin on mahdollista, että myös etelässä näemme yllätyksellisiä rintaman murtumisia tulevien päivien tai viikkojen kuluessa, siitä huolimatta, että alueella on merkittäviä venäläisvoimia. Edellä kuvatut skenaariot huomioiden, on syytä palautella mieliin, kuinka Venäjä on varautunut puolustamaan miehittämäänsä Krimin niemimaata, koska on oletettavaa, että tulemme näkemään niemimaalle kohdistettavan nykyistä voimakkaampaa vaikuttamista Ukrainan asevoimien ja mahdollisten vastarintaryhmien toimesta.

Taistelupanssarivaunuja varastoituna Pereval’nessa sijaitsevan erillisen 126. rannikkopuolustusprikaatin tukikohtaan.

Miehitettyään Krimin niemimaan Ukrainalta helmi-maaliskuussa 2014 Venäjä ryhtyi sijoittamaan niemimaalle merkittäviä määriä lisää joukkoja – heidän tavoitteena oli luoda niemimaasta ”uppoamaton tukialus” josta hallita koko Mustanmeren aluetta. Julkaisin lokakuussa 2021 blogin ”Venäjä militarisoi miehittämäänsä Krimin niemimaata”, joka jäi viimeiseksi aihetta laajemmin käsitelleeksi kirjoituksekseni sillä muutamaa kuukautta myöhemmin (varhain aamulla 24. helmikuuta 2022) Venäjä aloitti monen rintaman, koko Ukrainaan kohdistuneen, brutaalin hyökkäyssodan.

Ennen Venäjän suorittamaa Krimin niemimaan miehitystä helmi-maaliskuussa 2014 niemimaan alueelle oli Ukrainan ja Venäjän välisen sopimuksen mukaisesti sijoitettuna, sopimuksen sallimat 12500 venäläissotilasta.  Venäjän miehitettyä niemimaan, se ryhtyi sijoittamaan niemimaalle uusia joukkoja sekä kunnostamaan ja vahvistamaan niemimaalla sijaitsevia tukikohtia, joten ei ihme, että muutkin Venäjän naapurivaltiot ovat huolissaan niemimaan militarisoinnista. Miehitysvuosien aikana Venäjän niemimaalle sijoittamien joukkojen kokonaismäärä ehti nousta yli 32 000 sotilaaseen. Käytännössä miehitetyllä Krimin niemimaalla oli usein reilusti enemmän kuin 32 000 sotilasta, johtuen siitä, että alueella kävi säännöllisesti harjoittelemassa yksiköitä muualta Venäjältä.

Venäjän asevoimiin kuuluvien joukko-osastojen ohella niemimaalle oli sijoitettuna sisäisenturvallisuuden joukkoja sekä erilaisia puolisotilaallisia joukkoja, esimerkiksi ns. Krimin aluepuolustusprikaateja, joiden taustalta löytyy venäläinen kenraali Nikolai Pankov. (2) Miehitystä tukeneet kasakkayksiköt, muiden vastaavien yksiköiden rinnalla, on sulautettu näihin aluepuolustusprikaateihin, joita Venäjä on käyttänyt ja käyttää edelleen hyvin vaihteleviin operaatioihin miehittämällään niemimaalla. Eräissä tapauksissa näiden ryhmien toiminta on itsenäistä, ohittaen virallisen komentoketjun. Näiden ns. aluepuolustusprikaatien ”työalueeseen” kuuluu järjestyksenpidoksi kuvaillun toiminnan ohella erilaiset kurinpito-operaatiot sekä väestön terrorisointi, jotka kohdistetaan – poikkeuksetta – miehitystä vastustaviin aktivisteihin sekä ryhmiin, esim. Krimin tataarien kulttuuria ja yhtenäisyyttä vaalivat ryhmät, jotka Venäjä on nimennyt terroristiorganisaatioiksi. Venäjä perusti vastaavaan ideaan pohjautuvia prikaateja myös Itä-Ukrainan miehitetyille alueille, joskin 24. helmikuuta jälkeen moni näistä Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden prikaateista on tuhoutunut sodan lihamyllyssä.

Tässä vaiheessa ne kuitenkaan pidä perusteltuna luetella sen tarkemmin Venäjän niemimaalle sijoittaman kaluston lukumääriä useammastakin syystä johtuen –

Keväällä 2021 alkaneiden, sotaharjoitusten varjolla toteutettujen, joukkojen siirtojen seurauksena Venäjä siirsi Krimin niemimaalle huomattavia määriä kalustoa (ja miehistöä). Mutta kuten näimme, päinvastaisista puheista huolimatta, merkittävä osa tästä kalustosta oli niemimaan alueella vielä tämän vuoden alkupuolella muodostaen täten rungon Venäjän offensiivissa käyttämälle kalustolle. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, ettei Venäjä kykene toimittamaan joukoilleen merkittäviä määriä modernia kalustoa – myöskin osaavasta (koulutetusta ja motivoidusta) miehistöstä näyttää olevan pula. En kuitenkaan ryhdy tekemään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä sen suhteen millaista kalustoa ja miehistöä Venäjä saa puolustamaan miehittämäänsä niemimaata.

Ennen 24. helmikuuta alkanutta laajaa offensiivia Venäjä siirsi nopeassa tahdissa lentokoneita ja helikoptereita niemimaan lentotukikohtiin ja helikopteritukikohtiin, venäläiset ottivat myös varakenttiä käyttöön. Donuzlav järven etelärannalla sijainneen entisen lentovenetukikohdan alueelle sijoitettiin runsaasti taistelu- ja kuljetushelikoptereita, ja Džankoin helikopteritukikohtaan MiG-29 hävittäjiä. (3 ja 4) Toisaalta Ukrainan asevoimat on tuottanut Venäjälle niin mittavia helikopteri- ja lentokonetappioita, jolla on selkeä vaikutus Venäjän kykyyn operoida Ukrainan ilmatilassa. Ukrainan kyky vaikuttaa Venäjän ilmatorjuntaan sekä iskeä raketinheitinjärjestelmillä venäläisten tukikohtiin ja logistisiin kohteisiin selustassa on johtanut siihen, että Venäjä on vetänyt lentokalustoaan Krimin niemimaalta.

Ukrainan toteuttama Käärmesaaren takaisinvaltaus yhdistettynä sen kykyyn (ja tahtoon) vaikuttaa Venäjän huoltoon ja tukikohtiin selustassa, on johtanut – Venäjän ilmatorjunnan haavoittuneisuuden paljastuttua – myös siihen, että Venäjä on vetänyt merkittäviä voimia laivastostaan pois Sevastopolin laivastotukikohdasta Mustanmeren itäosiin, alueelle, jonne Ukraina ei vielä asejärjestelmillään yllä.

Venäjä ehti sijoittaa Krimin niemimaalle runsaasti kalustoa, samoin niemimaalla on edelleen runsaasti erilaisia joukkoja, vaikka hyökkäyssodan ja mittavien tappioiden myötä Venäjällä on vaikeuksia värvätä tai rekrytoida riittävästi sotilaita ja saada heistä koulutettua osaavaa miehistöä. Tähän mennessä näyttää siltä, ettei Venäjä kykene – ilman liikekannallepanoa – saamaan riittävästi miehistöä joukko-osastoihinsa. Toisaalta Venäjän olisi pitänyt aloittaa liikekannallepano kuukausia sitten, nyt se on auttamatta liian myöhäistä, jotta siitä olisi hyötyä akuuttiin tilanteeseen. Venäjän sodanjohto (poliittinen johto – Vladimir Putin etunenässä) on ajanut maansa tilanteeseen, jossa se häviää resurssisodan jollain aikavälillä.

Todennäköisesti ennen tätä hetkeä Ukrainan maaperällä käydään vielä lukuisia raskaita taisteluita, Venäjän turvautuessa terrorisodan keinoihin kostaessaan tappionsa rintamalla. Nähdäänkö ennen romahdusta ratkaisevia taisteluita Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla? Alla oleva kartta merkintöineen antaa osviittaa siitä, mitä voi olla edessä, siitä huolimatta, että osa merkinnöistä on menettänyt merkityksensä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Ja toisaalta, kuten edellä kirjoitin, Ukrainan vaikuttamisen seurauksena Venäjä on vetänyt merkittäviä osia laivastostaan suojaan idemmäs – emmekä myöskään unohda sitä, että Venäjä menetti Mustanmeren laivaston lippulaivan, ohjusristeilijä Moskvan, huhtikuussa Ukrainan upotettua sen. (5 ja 6)

Toimiva rataverkko on Venäjälle huollon kannalta merkittävä, Kertšinsalmen ylittävä maantie-rautatiesilta on Venäjälle elintärkeä elämänväylä – etenkin kun laivaston mahdollisuus operoida niemimaan lännenpuoleisilla merialueilla on vähintäänkin rajoittunut. Ennen Kertšinsalmen ylittävän maantie-rautatiesillan valmistumista Kertšinsalmessa oli vilkas lauttaliikenne auto- ja raideliikenteen osalta – sillan merkittävä vaurioituminen ei välttämättä yksin riitä katkaisemaan huoltoa vaikeuttaen toki sitä.

Krimin niemimaalla rataverkkoon vaikuttaminen aiheuttanee Venäjälle hyvin merkittäviä ongelmia – mahdollisia pullonkauloja on lukuisia. Eikä tilannetta lainkaan paranna se, että venäläisten merkittävä raideliikenteen ja logistiikankeskus sijaitsee Džankoissa, niemimaan pohjoisosassa, alueella, jonne Ukrainan asevoimat on jo suorittanut iskuja. Ja, koska toimiva rataverkko on Venäjän huollon kannalta tärkeä, paljastaa kartta karulla tapaa Venäjän ongelmat – niemimaalta lähtee vain kaksi raidelinjaa, joista etenkin Džankoi-Novooleksiivka välinen ratalinja on haavoittuvainen välillä olevan sillan vuoksi.

Ukrainalle Džankoin sijainti on vastaavasti edullinen – se on jo nyt ulottuvilla ja keskeisen asemansa vuoksi Venäjä on koonnut alueelle runsaasti kalustoa, materiaalia ja varusteita, joten alueelle vaikuttamisella on saavutettavissa paljon. Ukraina suoritti 16. elokuuta iskun Džankoin kaakkoispuolella sijainnutta ammusvarikkoa vastaan, (7) yhden iskun seurauksena vaurioitettiin myös rataverkkoa katkaisten huoltoliikenne päiviksi kuin muistutukseksi venäläisille heidän ongelmallisesta asemasta, jota he osin oman piittaamattoman toiminnan myötä ovat heikentäneet. Piittaamattomalla toiminnalla tarkoitan kaluston, ammusten ja polttoaineen huolimatonta varastointia ratapihoille ja radan äärelle. Ukrainallehan tämä on etu, kun yhdellä iskulla on mahdollista tuottaa huomattavia menetyksiä hyökkääjälle.

Džankoi ympäristöineen Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla.

Tällä hetkellä Ukraina vaikuttaa etenkin Dneprin itärannan kohteisiin sekä Melitopolin ympäristöön, toisinaan ulottaen iskut Novooleksiivka-Henitšesk-alueelle asti. Mikäli maaoperaatio Krimin niemimaalle tulee ajankohtaiseksi (tarkoitan sitä, ettei Venäjä muuten alueelta vetäydy ja luovuta sitä takaisin Ukrainalle), Ukraina tulee vaikuttamaan entistä enemmän myös niemimaalle. Alkuvaiheessa vaikuttaminen kohdistunee Džankoi-Sevastopol-linjan länsipuolelle mutta jossain vaiheessa myös niemimaan itäisimpään kolkkaan aina Kertšinsalmen ylittävään siltaan saakka. En kuitenkaan tämän enempää ryhdy pohdiskelemaan mahdollisella Krimin niemimaan takaisinvaltauksella. Se on edessä, koska en usko ukrainalaisten luopuvan tavoitteistaan – heidän tavoitteena on kaikkien miehitettyjen alueiden vapauttaminen ja sen myötä sodan voitto. 

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://twitter.com/PToveri/status/1564565282173198336 

2. https://informnapalm.org/en/russia-loses-control-over-self-defense-of-crimea/ 

3. https://www.rferl.org/a/russia-ukraine-belarus-military-weaponry-troops/31704803.html 

4. https://www.csis.org/analysis/russias-losing-hand-ukraine 

5. https://www.navalnews.com/naval-news/2022/04/satellite-image-pinpoints-russian-cruiser-moskva-as-she-burned/ 

6. https://behorizon.org/analysis-of-the-sunken-russian-cruiser-moskva-and-its-implications-for-russia-and-the-world-navies/ 

7. https://twitter.com/Archer83Able/status/1559520319773315072  (ketju)

Lähteenä käytetty aiempien kirjoitusteni (A ja B) ohella myös Crimea Behind the Curtain – Guide to the Occupied Zone -julkaisua sekä Rondeli Foundationin ylläpitämää Russian Military Forces: Interactive Map -verkkosivua.

#StandWithUkraine #CrimeaIsUkraine