torstai 1. joulukuuta 2022

ETYJ:n jäsenmaiden haluttomuus tunnustaa tosiasioita maksetaan ukrainalaisten verellä

 

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (1. joulukuuta 2022) lyhyenläntä kannanotto ETYJ:n voimattomuudesta tehdä mitään Venäjän hyökättyä Ukrainaan –

Etyj seuraa Venäjän hyökkäyssotaa voimattomana

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on koolla toteamassa oman kyvyttömyytensä tehdä yhtään mitään Euroopan turvallisuuden eteen.” (1)

Luonnollisesti tämä voimattomuus ja kyvyttömyys korostuu nyt, kun Venäjän brutaali hyökkäyssota kohdistuu koko Ukrainaan eikä vain osaan siitä. ETYJ:n tehtäväkuva näyttää tällä hetkellä olevan jotain riitelyn, toimettomuuden ja ihmisoikeusloukkauksista raportoinnin välillä, mutta melkeinpä sanoisin, että sitä niittää mitä kylvää – edellisellä toteamuksella todella tarkoitan tätä.

Etyjin jäsenmaiden ulkoministerit ovat koolla toteamassa järjestön kyvyttömyyden tehdä juuri mitään paitsi raportoida omien jäsentensä tekemistä ihmisoikeusloukkauksista.” (1)

Lyhyenlännän pääkirjoituksen lopussa todetaan seuraavaa – ”Etyj luotiin huolehtimaan Euroopan turvallisuudesta, mutta se ei kyennyt tekemään mitään, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan”. (1)

Ensimmäisenä kysyisin, yrittikö se edes tehdä siinä vaiheessa, kun ensimmäiset merkit havaittiin vai tyytyikö se vain toteamaan tapahtuneen ja jatkamaan tämän jälkeen ”hyvävelikerhona” jottei
riidanhaluinen naapurinisäntä” (lue Venäjä) hermostu pahemman kerran?

Nimittäin, jos olemme tarkkoja, myös ETYJ:n toiminnassa jäsenmaidensa kautta on runsaasti kritisoitavaa siitä huolimatta, että organisaatio yritti työskennellä parhaansa mukaan hyvin haastavassa tilanteessa, mikä on seurasta Venäjän kaksoisroolista Ukrainan sodassa. Enkä oikeastaan ole varma voidaanko Venäjän kohdalla puhua vain ”kaksoisroolista”, koska sen toiminnan lonkerot ulottuivat useiden organisaatioiden ja järjestöjen kautta Ukrainaankin samalla kun se toiminnallaan ainakin jollain tasolla korruptoi kyseisiä järjestöjä, alistaen vähintäänkin Venäjällä toimivat organisaatioiden osat maan hallinnon etäispesäkkeiksi.

ETYJ:n taholta tyydyttiin näyttelemään vuodesta 2014 aina tämän vuoden (v. 2022) helmikuun 24. päivään saakka, että Venäjä ei ole osallinen Itä-Ukrainassa käynnissä olleessa sodassa, vaikka jokainen Ukrainan sotaa ja rintamatapahtumia vuosia seurannut tiesi maan roolin Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden hallintojen ja joukkojen rahoittajana, varustajana ja ylläpitäjänä, ja joka havainto sai vahvistuksen taannoisessa MH17-oikeudenkäynnissä, jossa sodan Itä-Ukrainassa todettiin olevan toukokuun puolivälistä 2014 eteenpäin Venäjän kontrolloima kansainvälinen aseellinen konflikti. (2) Räikeimmillään ETYJ:n taholta tämä toden kieltäminen näkyi siinä, että samalla kun Venäjältä virtasi kouluttajia, miehiä ja aseita Itä-Ukrainan alueelle, ETYJ:n Ukrainan tarkkailuoperaation jäseninä oli kerralla kymmeniä venäläisiä ”tarkkailijoita”. (3) Myöhemmin osa on tunnistettu tiedustelu-upseereiksi, mutta eiköhän valtaosalta (kaikilta?) heistä löytynyt tarkoituksenmukaista osaamista tehtävää suorittamaan, koska ETYJ:n Ukrainan monitorointimissioon osallistuminen toi Venäjälle merkittäviä etuja.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio omalta osaltaan mahdollisti myös sen, että tarkkailijoiden ohella venäläiset yhteysupseereiksi nimetyt henkilöt pystyivät liikkumaan alueella suhteellisen vapaasti (huom. rintamalinjan molemmilla puolilla), mikä luonnollisesti herätti ukrainalaisissa närää. Esimerkiksi sodan ensimmäisenä vuonna (v. 2014/2015) Venäjän Maavoimien silloinen apulaiskomentaja, kenraaliluutnantti Aleksandr Lentsov, liikkui hyvin vapaasti alueella – käytännössä hänen oli mahdollista liikkua ETYJ:n tarkkailijoita hyödyntäen demarkaatiolinjan molemmin puolin. Robert McDermottin mukaan on mahdollista, että sotilasoperaatiot Itä-Ukrainassa talvella 2015 toteutettiin juuri Venäjän Maavoimien silloisen apulaiskomentajan, kenraaliluutnantti Aleksandr Lentsovin, ohjauksessa. (4) Debaltsevessä käytiin vuoden 2015 alkupuolella ratkaisutaisteluita, Ukrainan menettäessä kaupungin helmikuussa. Debaltseven taisteluun osallistui myös Venäjän maavoimien joukko-osastoja, kuten rauhan aikana Ulan-Udeen (Burjatian tasavalta, Venäjä) sijoitettu erillinen 5. panssariprikaati (sotilasyksikkö 46108). (5) Luonnollisesti osia prikaatista on osallistunut myös Venäjän 24. helmikuuta aloittamaan laajaan, koko Ukrainaan kohdistuneeseen, hyökkäyssotaan.

Kaksi Debaltseven taistelussa tuhoutunutta Venäjän maavoimien T-72B model 1989 taistelupanssarivaunua lähellä Lohlynoven kylää. Vaunut kuuluivat erillisen 5. panssariprikaatin kalustoon. Kuva helmikuulta 2015.










Toisaalla tämä ETYJ:n hampaattomuus ja välttely näkyi ETYJ:n Ukrainan monitorointimission toteuttamissa raportoinneissa, joista huomattavasta tarkkuudesta huolimatta puuttui usein yksi olennainen seikka. ETYJ julkaisi ennen helmikuuta 2022 runsaasti kuva-aineistoa Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta, kuvissa näkyi runsaasti panssarikalustoa, raketinheittimiä, tykistöä mutta myös modernia elektronisen sodankäynnin kalustoa – vain Venäjän asevoimien tuolloin käyttämää kalustoa, mikä tieto raporteista ja kuvista tyystin puuttui.

Kuvattu ETYJ:n toimesta Juzhna Lomuvatkan lähellä miehitetyssä Itä-Ukrainassa maaliskuussa 2019.












ETYJ:n dronekuva miehitetystä Luhanskista vul. Vedeninalta, maaliskuu 2020.











Venäjän asevoimien käyttämä RB-636V Svet-KU miehitetyssä Novoazovskissa, toukokuu 2021.











Samaa välttelyä oli havaittavissa myös lukuisissa venäläisten, Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla ylläpitämistä huoltotukikohdista otetuissa kuvissa, joissa ei pääsääntöisesti sanallakaan viitattu Venäjään. Luonnollisesti jokainen ymmärsi mistä kalusto alueelle toimitettiin, kun viime vuonna (v. 2021) Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla operoivilla joukko-osastoilla oli käytössään satoja taistelupanssarivaunuja ja vielä enemmän muuta kalustoa. (6)

ETYJ:n dronekuva Buhaivkan huolto- ja rotaatiotukikohdasta.










ETYJ:n dronekuva Novoselivkasta, miehitetyn Horlivkan kaakkoispuolelta, maaliskuu 2021.











Luonnollisesti tiedon puuttumiselle on syy ja koskapa ETYJ:n toiminta jatkui vuosien ajan samana, kyse on tarkoituksellisesta toiminnasta, jolla käytännössä vain siirrettiin vääjäämätöntä eli sen tosiasian tunnustamista, että Venäjä sotii Ukrainassa, että sillä on tämä aiemmin mainittu ”kaksoisrooli” ETYJ:n ohella useammassa muussakin järjestössä. Venäjän roolin tunnustaminen olisi todennäköisesti tarkoittanut myös sitä, että se olisi ryhtynyt heittämään entistä enemmän ”kapuloita rattaisiin”, mutta ehkäpä rehellisyys olisi kerrankin kannattanut ja Venäjää olisi pitänyt kohdella sinä mitä se on jo vuosia sitten – rikollisena valtioterrorismia harjoittavana maana.

Tosiasioiden tunnustamisen myötä olisimme ehkäpä nähneet Venäjän muunakin kuin mahdollisena sopimus- ja kauppakumppanina vuosia nykyistä aiemmin. Kenties myös ukrainalaisten kokemaan – konkreettiseen – uhkantunteeseen olisi reagoitu toisin hyssyttelyn ja ”ei saa eskaloida” -puheiden sijaan aivan toisin. Kun Venäjää ei kohdeltu sellaisena mitä se todellisuudessa jo tuolloin oli, joutui Ukraina aivan absurdiin asemaan, jossa se pakotettiin sotimaan vuosien ajan toinen käsi selän takana ja vuodattamaan kansalaistensa verta, jotta Eurooppa saattoi jatkaa ”ruususen untaan” (ja nauttia venäläisen kaasun tuottamasta lämmöstä).

 

Marko 

 

Lähteet:

1. https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009237019.html 

2. https://twitter.com/mariekedehoon/status/1593226465189171204

3. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission 7. helmikuuta 2022 julkaiseman tiedoston mukaan tuolloin tarkkailijoiden joukossa oli myös 24 tarkkailijaa Venäjältä ja 6 tarkkailijaa Valko-Venäjältä (ks. kuva alla).

4. GEORGIASTA UKRAINAAN –VENÄJÄN SOTATAITO JA TAISTELUPOTENTIAALI ASEELLISISSA KONFLIKTEISSA, kapteeni Jarkko Koistinen s. 148.

5. https://informnapalm.org/en/5th-tank-brigade-russian-army-battle-debaltseve/ 

6. Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden joukoista, 1. armeijakunta ja 2. armeijakunta. Lähteistetyt blogit kirjoitettu kesällä 2021.

Kirjoituksen taustoitukseen käytetty myös aiempia, ETYJ:n Ukrainan monitorointimission toimintaa käsitteleviä blogejani. 

























#StandWithUkraine  #RussiaIsATerroristState 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.