Stop Human Safari – mielenosoitus Helsingissä ja mistä ”human safarissa” on kyse?

 

Viimeisen viikon kuluessa kymmenillä paikkakunnilla kautta maailman on järjestetty Stop Human Safari-mielenosoitus, näin tehtiin Helsingissäkin tiistaina 17. joulukuuta 2025. Helsingin Narinkkatorilla järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui kymmeniä Suomessa asuvia ukrainalaisia ja heidän ystäviään sekä Ukrainan tukijoita. Osallistujia oli jo sen verran, että kiinnitimme ohikulkijoiden huomion mutta aiheen vakavuus huomioiden olisin toivonut paikalle vieläkin runsaampaa osallistujajoukkoja – eikä mediankaan vierailu paikalla olisi ollut huono asia. Rauhanomainen mielenosoituksemme myös provosoi joitakin ohikulkijoita huuteluun tahi muulla tapaa uhkaavaan käyskentelyyn ympärillämme – onneksemme kauppakeskuksen vartijat olivat tehtäviensä tasalla. Kerron tuonnempana tarkemmin ”human safarista”, sitä ennen muutamia kuvia Narinkkatorilta.

Stop Human Safari -mielenosoitus Helsingissä.

Protestoidessamme Venäjän terrorisodankäyntiä vastaan kautta maailman, se jatkoi siviileiden säälimätöntä metsästämistä drooneilla Hersonin alueen lisäksi myös muilla rintamaan sekä Venäjään rajoittuvilla alueilla Ukrainassa. Seuraavaksi muutama havainto tämän viikon alkupuolelta venäläisten ”ihmissafarista” Ukrainassa – nämä iskut päätyvät uutisiin Suomessakin aivan liian harvoin siitä huolimatta, että venäläiset ovat terrorisoineet ukrainalaisia tällä tavalla käytännössä päivittäin lähes puolentoista vuoden ajan:

16. joulukuuta venäläiset iskivät droonilla ambulanssiin Hersonissa. (1) Venäläiset droonioperaattorit ovat iskeneet systemaattisesti palo- ja pelastustehtävissä oleviin ammattilaisiin Hersonin alueella. Toisinaan kyse on douple tap -iskusta, jossa ensin isketään siviileihin ja seuraavalla droonilla paikalle saapuneisiin pelastusyksiköihin.

17. joulukuuta venäläiset aloittivat ”ihmissafarin” aamusta, kello 8:00 keski-ikäinen mies loukkaantui drooni-iskussa. Kyseisenä päivänä venäläisten FPV-drooni-iskuissa menehtyi kaksi siviiliä, kolmen loukkaantuessa. Loukkaantuneiden joukossa oli sairaanhoitaja sekä Hersonin kaupungin kunnossapidontyöntekijä. (2)

Venäläisten harjoittavat ”ihmissafaria” eniten Hersonin alueella mutta tämä rikollinen toiminta on levinnyt sieltä muillekin rintamavyöhykkeen alueille. 17. joulukuuta Družkivkassa, Donetskin alueella, venäläiset iskivät FPV-droonilla paloautoon, joka oli hälytysajossa sammuttamaan tulipaloa (joka oli seurausta venäläisten sotatoimista). (3) Kuva-aineiston perusteella ainakin yksi palomies vammautui iskussa lievästi.

Viime viikolla (8.–14. joulukuuta 2025) venäläisten ”ihmismetsästyksessä” kuoli 1 siviili Hersonin alueella, vammautuneita siviilejä on 17; samassa ajassa venäläisten epäsuoran tulen (tykistö, kranaatinheittimet ja raketinheittimet) kuoli 4 siviiliä ja vammautui 27 siviiliä. Näiden lisäksi 2 siviiliä vammautui miinojen räjähdyksissä. (4)

Mistä ”human safarissa” on kyse?

Kaikessa yksinkertaisuudessaan ”ihmissafarissa” on kyse tarkoituksellisista ja tahallisista iskuista siviileihin aseistetuilla drooneilla. Nykyään nämä droonit ovat useimmiten FPV-drooneja. Kyseessä on hybriditaktiikka, jossa yhdistyvät terrori, valvonta ja propaganda:

“’Human safari’ is the deliberate targeting of civilians using weaponized drones. In Kherson, Russian military deploys FPV drones to hunt individuals to instill fear.

It is a hybrid tactic combining terror, surveillance, and propaganda.

It qualifies as war crime and a crime against humanity. International humanitarian law prohibits attacks intentionally directed against civilians or civilian objects to protect non-combatants during armed conflicts.” (5)

Hersonin kaupunki vapautettiin venäläismiehityksestä 11. marraskuuta 2022 (venäläiset miehittivät kaupungin 2. maaliskuuta 2022) Ukrainan asevoimien edettyä kaupunkiin samana päivänä. Ukrainan operaation viimeisessä vaiheessa (9.–11. marraskuuta 2022) vapautettiin alueita Hersonin ja Mykolajivin alueilta (oblast) Dneprin oikealta rannalta.

Vapautusta seuranneina viikkoina ja kuukausina venäläiset kohdistivat Hersonin kaupunkiin ja vapautettuihin alueisiin toistuvasti epäsuoraa tulta. He myös yrittivät lähettää Dneprin yli soluttautujia, joiden ilmeinen tarkoitus oli muuttaa kaupunki ympäristöineen siviileille vihamieliseksi alueeksi terrorisodankäynnillä tai muilla vastaavilla toimilla. Tällaisena toimena pitäisin myös venäläisten 6. kesäkuuta 2023 toteuttamaa Kah’ovkan padon räjäytystä, jolla oli suuri vaikutus alavirran varrella asuvien siviileiden arkeen. Suurin vaikutus kohdistui Venäjän miehittämillä alueilla asuviin siviileihin. Kah’ovkasta alavirtaan aina Dneprin suistoon saakka maa oli alavampaa joen vasemmalla rannalla eli venäläisten miehittämillä alueilla.

Venäläiset olivat yrittäneet vaikuttaa Ukrainan vapauttamilla alueilla asuvien siviileiden arkeen vapautuksen alkuhuumaa seuranneina viikkoina. ”Human safari” eli ”ihmissafari” on jatkumoa tälle toiminnalle mutta (oman mielipiteeni mukaan) entistä sadistisempana ja julmempana – arvaamattomampana, jossa käytännössä kuka tahansa vauvoista vanhuksiin voi päätyä venäläisten drooni-iskun kohteeksi. (6)

On todennäköistä, että ”ihmissafarin” todellinen alkuhetki on varhaisempi kuin ensimmäiset konkreettiset havainnot venäläisten rikollisesta toiminnasta Hersonissa alkukesästä 2024, jolloin ukrainalaiset alkoivat kiinnittää huomiota venäläisten julkaisemiin videoihin iskuista FPV-drooneilla siviileihin. Merkitsevää venäläisten toiminnalle on suoritettujen iskujenrinnalla videoiden julkaiseminen iskuista. Toiminta on näiltäkin osin systemaattista ja selkeän tarkoituksellista. He eivät edes yritä piilotella tekojaan, ja sanoisinkin, että videoiden eräs tarkoitus on toimia psykologisena pelotteena ts. ne ovat siviileihin kohdistuva terroritoimi. Toisinaan videot voivat olla hyvinkin pitkiä, siviilit myös saattavat nähdä päiväsaikaan päidensä yllä lentävät aseistetut droonit. Tämä kaikki tuo mukanaan psykologisen aspektin, ”arvaamattomuus”-tekijän, kukaan ei voi olla varma siitä, että milloin ja missä se isku tapahtuu. Arvaamattomuus – sattumanvaraisuus – on todennäköisesti eräs syy sille, miksi moni jättää kotinsa ja muuttaa turvallisemmille alueille. (7)

Venäläiset nimittäin iskevät, etenkin Dnepriin rajoittuvilla alueilla, FPV-drooneilla suoraan ihmisten koteihin. He saattavat lentää kesäkuumalla droonin avoimesta ovesta tai ikkunasta suoraan asuntoon ja osua sisällä oleviin ihmisiin. Heidän häikäilemättömyydestä antaa jonkin kuvan Molnija-1 mallisella FPV-droonilla tämän vuoden heinäkuussa tehty isku, jossa kohteena oli reilun vuoden ikäinen taapero. (8 ja 9) Isku tapahtui kymmenien kilometrien päässä rintamasta Pravdynen kylässä peltojen täplittämällä maaseudulla, alueella, josta venäläiset ajettiin pois marraskuussa 2022. (10) Huomioitavaa tässäkin iskussa on se, että venäläissotilas – jos häntä edes voi sotilaaksi kutsua – teki päätöksen iskeä kyseiseen pihaan. Hän on nähnyt kyseessä olevan siviilikohteen, hän on nähnyt asukkaat pihalla ja todennäköisesti jopa taaperon mutta mikään näistä havainnoista ei estänyt häntä saattamasta rikollista iskua päätökseen. Kyseessä on sotarikos.

Tochnyi-sivuston julkaisema kartta todennetuista ”ihmissafari”-iskuista paljastaa suurimman osan kohdistuneen Hersonin kaupunkialueelle sekä Dneprin oikealle eli pohjoisrannalle. (11) Mutta kuten karttakin näyttää, venäläiset harjoittavat ”ihmissafaria” koko Hersonin alueen (oblast) alueella. Siihen käytetään lyhyen kantaman nelikoptereiden rinnalla sellaisia drooneja tai hiipiviä asejärjestelmiä, joilla on kymmenien kilometrien kantama – kuten isku Pravdynen kylään todistaa. 

”Human Safari”-iskut Hersonin alueella, kuvakaappaus tochnyi.info-verkkosivulta.

Siviileihin kohdistuneiden tarkoituksellisten lennokki- ja nelikopteri-iskujen määrä lisääntyi Hersonin alueella heinäkuussa 2024, (12) mikä näkyy myös siviiliuhrien määrän merkittävänä lisääntymisenä: 28 kuollutta ja 214 loukkaantunutta siviiliä, ja 23 hyökkäystä palo- ja pelastustoimen henkilöstöä vastaan. Heinäkuusta 2024 siviiliuhrit ovat poikkeuksetta pysyneet korkealla, poikkeuksena tämän vuoden syyskuu, jolloin vammautuneiden lukumäärä laski 145 siviiliin.  Tochnyi-sivuston ylläpitäjien arvion mukaan tämä voi johtua venäläisjoukkojen rotaatiosta Dneprin vasemmalla eli etelärannalla syksyllä.

Nimittäin ”ihmissafarin” yksi puoli on se, että venäläisille droneoperaattoreille siviilit toimivat harjoitusmaaleina, joita jahdatessa he harjoittelevat lentämistä sekä tappamista. Samalla tällä toiminnalla pyritään vaikuttamaan ihmisten halukkuuteen asua alueella, viljellä maata alueella jne. Kuten lukuisat esimerkit osoittavat, moni ukrainalainen on jättänyt tai suunnittelee jättävänsä kotinsa ja muuttavansa rauhallisemmille ja ennen kaikkea turvallisemmille alueille asumaan.

Tavallisimmin ”ihmissafarissa” käytetty drooni on aseistettu räjähteellä, siten, että droonilla osutaan kohteeseen. Toinen yleinen toimintametodi venäläisillä on pudottaa nelikoptereista erilaisia kranaatteja siviilikohteisiin. Tavanomaisia kohteita venäläisille ovat ruuhka-aikoina linja-autopysäkit sekä erilaiset joukkoliikenneasemat. Tällaisen iskun pelotevaikutus on suuri, samalla ne hyydyttävät yhteiskunnan toimintaa ja yhdelläkin kranaatilla voidaan saada huomattavaa vauriota aikaan (ihmisten vammat kuormittavat muutenkin kovilla olevaa terveydenhuoltojärjestelmää). Ylen ”ihmissafaria” käsitelleessä artikkelissa (lokakuuta 2024) kerrottiin venäläisten pudottaneen hersonilaisten niskaan 2700 erilaista kranaattia syyskuussa 2024. (13)

Kranaattien rinnalla venäläiset pudottavat lennokeista tai nelikoptereista Hersonin kaupungissa ja Hersonin alueella (oblast) pienikokoisia, ”perhosmiinoiksi” kutsuttuja, PFM-1-henkilömiinoja. (14) Venäläisillä on tähän tarkoitukseen kehitettyjä nelikoptereitakin käytössään. PFM-1-henkilömiinoja on pudotettu myös koulujen ja päiväkotien pihoille sekä lasten leikkipaikoille, niinpä ukrainan viranomaiset ovat varoittaneet säännöllisesti lapsia, mutta myös pihojaan siivoavia aikuisia koskemasta epätavanomaisen näköisin miinoihin niiden vaarallisuuden tähden.

Syksyisten lehtien värinen PFM-1-henkilömiina lehtikasassa Hersonissa. (15)

Venäjällä ja jo sitä ennen Neuvostoliitolla, on pitkä historia PFM-1-henkilömiinojen käytölle siviilikohteissa osana siviileihin kohdistuvaa terrorisotaa. Neuvostoliiton käymän Afganistanin sodan kuluessa neuvostoarmeija kylvi muotonsa ja värinsä puolesta lapsia kiinnostaneita PFM-1-henkilömiinoja summittaisesti alueille, jotka eivät olleet heidän kontrollissansa. PFM-1-henkilömiinoja kutsutaan muotonsa vuoksi myös perhosmiinoiksi tai vihreiksi papukaijoiksi (Green parrot). Ne aiheuttivat niitä maasta poimineille lapsille hengenvaarallisia käsi- ja päävammoja.

PFM-1 tai PFM-1S-henkilömiinaa Venäjän proxy-joukot sekä asevoimat ja muut maan turvallisuuselimiin kuuluvat joukot käyttivät Donbasin alueella keväästä 2014 alkaen osana siviileihin kohdistunutta terrorisotaa, ja myöhemmin osana Ukrainan kontrolloimien alueiden epävakauttamista Minskin sopimusten jälkeisenä aikana. Olen kuvaillut Venäjän johtamien joukkojen miinojen- sekä räjähdeansojen käyttöä Itä-Ukrainan sodassa esimerkiksi syyskuussa 2021 julkaisemassani blogissa ”Miinat ja räjähdeansat tappavat Ukrainassa” kuin myös useissa kirjoituksissani tätä edeltävinä vuosina. (16) Toimintametodi on venäläisille ennestään tuttu, Itä-Ukrainan eli Donbasin sotaan verrattuna poikkeavaa on toiminnan laajuus sekä pinta-ala, jolla sitä sovelletaan. Ja aivan kuten ”ihmissafari” yleisesti myös erilaisten miinojen summittainen kylväminen osana tällaista siviileihin kohdistettua terrorisotaa leviää muille rintamaan rajoittuville alueille Ukrainassa. (Huom. Venäjä kylvi hyökkäyssodassa ja kylvää edelleen erilaisia miinoja ja siroteammuksia lukuisille alueille Ukrainassa, jota toimintaa harvoin lasketaan kuuluvaksi ”ihmissafariin”).

Yhdistyneet kansakunnat ”ihmissafarista”

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston perustaman Ukrainan riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission (Independent International Commission of Inquiry in Ukraine) raportin mukaan Venäjän Hersonin alueella harjoittama ”ihmissafari” on rikos ihmisyyttä vastaan. Samalla se on myös osa koordinoitua valtiopolitiikkaa. (17) YK:n julkaiseman raportin mukaan venäläiset tappoivat ihmissafari-iskuissa sadan kilometrin matkalla Dneprin alajuoksulla (Hersonin kaupungin molemmin puolin) heinäkuun 2024 ja maaliskuun 2025 välillä 146 siviiliä, iskuissa vammautuneiden lukumäärän noustessa moninkertaiseksi. (18) Tämä siis vain osalla siitä alueesta, jolla Venäjän joukot Ukrainassa toteuttavat ihmissafari-iskuja. Tämän vuoden lokakuussa YK julkaisi raportin Venäjän drooni-iskuista siviileihin Hersonissa ja muualla eteläisellä rintamavyöhykkeellä. Raportin mukaan viimeisen vuoden kuluessa yli 200 siviiliä on kuollut venäläisten ”ihmissafarissa”, vammautuneiden lukumäärä nousee jopa 2000 siviiliin. (19)

* * *

Suosittelen vierailemaan Kherson: Human Safari -verkkosivulla sekä tutustumaan toimittaja Zarina Zabriskyn dokumentteihin aiheesta – maailman pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ”ihmissafariin”, kyse on kuitenkin järjestelmällisestä ja laajamittaisesta sotarikosten tehtailusta. Lisäksi Tochnyi julkaisema aineisto auttaa hahmottamaan toiminnan laajamittaisuuden, myös toimittaja Brendan Kelley seuraa aihetta tiiviisti.

#StopHumanSafari-mielenosoitus Helsingissä 16. joulukuuta 2025.

Marko

 

Lähteet:

1. https://x.com/NAFOvoyager/status/2000935676477628725

2. https://x.com/ZarinaZabrisky/status/2001352659698069880

3. https://x.com/GlushkoDenys/status/2001214784327291291

4. https://x.com/kelley7622/status/2001039475242049907

5. https://khersonhumansafari.com/#card-39eft6zjy88atag

6. https://x.com/Tatarigami_UA/status/1942938838059684220

7. https://x.com/ZarinaZabrisky/status/1995243127854997734

8. https://x.com/Tatarigami_UA/status/1943119671592652959

9. https://x.com/ZarinaZabrisky/status/1943128792844689578

10. https://nypost.com/2025/07/10/world-news/ukrainian-toddler-murdered-in-evil-targeted-attack-by-russian-suicide-drone-in-kherson/

11. https://maps.tochnyi.info/humansafari/

12. https://maps.tochnyi.info/humansafari/stats

13. https://yle.fi/a/74-20116813

14. https://www.pravda.com.ua/eng/news/2025/09/08/7529790/

15. https://united24media.com/latest-news/russia-drops-deadly-butterfly-mines-on-kherson-ambulances-damaged-in-overnight-attack-13397

16. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2021/09/miinat-ja-rajahdeansat-tappavat.html

17. https://www.politico.eu/article/russia-war-crime-civilian-ukraine-kherson-region-united-nations/

18. https://www.ohchr.org/en/press-releases/2025/05/un-commission-concludes-russian-armed-forces-drone-attacks-against-civilians  (raportti, pdf-tiedosto).

19. https://www.nytimes.com/2025/10/27/world/europe/russia-drones-target-civilians.html 

#StopHumanSafari 

Koko Ukraina Venäjän terroripommitusten kohteena

 

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan alkoi aamuyöllä 24. helmikuuta 2022 kello neljän aikaan Vladimir Putin ilmoittaessa ”erikoisoperaation” alkamisesta. (1) Operaation tavoitteena oli Ukrainan ”demilitarisointi” ja ”denatsifikointi”. Tämä ns. erikoisoperaatio tarkoitti monen rintaman hyökkäyssotaa Ukrainaan. Hyökkäyssotaa, joka jo kevään kuluessa alkoi muistuttamaan entistä enemmän tuhoamissotaa terroripommituksineen, kuin ”erikoisoperaatiota”.

Venäjä ampui Ukrainaan suurhyökkäyksen ensimmäisen päivän kuluessa yhteensä noin 100 ballistista ohjusta ja risteilyohjusta. (2) Se ampui ohjuksia Ukrainaan maalta, mereltä sekä ilmasta. Venäjän ilmavoimat* iskivät ensimmäisenä päivänä erityisesti lentokenttiä, asevarastoja ja kasarmeja vastaan. Venäjän pitkän kantaman ohjusten käyttö säilyi varsin korkeana ensimmäisen kolmen kuukauden ajan, jolloin se laukaisi keskimäärin 24 pitkän kantaman ohjusta päivässä kohteisiin Ukrainassa. (3) Ensi-iskun tavoitteena oli todennäköisesti Ukrainan ilmapuolustuksen lamauttaminen ja ilmanherruuden saaminen, Venäjä ei saavuttanut tavoitettaan.

Hyvin varhaisessa vaiheessa kävi ilmi, ettei Venäjä saavuttaisi toistakaan tavoitettaan: Ukraina ei antautunut ensi-iskua seuraavina päivinä ja oli selkeää, että Venäjän hyökkäyssuunnitelma epäonnistui. Sen operaatiosuunnitelma perustui nopeaan ensi-iskuun, jonka jälkeen maavoimilla ja erikoisjoukoilla otettaisiin haltuun kriittistä infrastruktuuria ja neutralisoitaisiin Ukrainan valtiojohto. (4)

Venäjän Kiovan valtauksen epäonnistuminen ja vetäytyminen Ukrainan pohjoisosista merkitsi samalla sitä, että, Venäjän ilmavoimat siirtyivät Ukrainan itä- ja kaakkoisosaa lukuun ottamatta lähes pelkästään kaukovaikuttamiseen. Ensimmäisten viikkojen runsas H-101 ja H-555-risteilyohjusten käyttö kulutti myös Venäjän käytössä olevien ohjusten varastoja. Venäjän nopeaan voittoon tähdänneen suunnitelman epäonnistuminen yhdistettynä muuttuneeseen toimintaympäristöön, on todennäköisesti yksi syy siihen, miksi se ryhtyi käyttämään aiempaa enemmän muita risteilyohjuksia Ukrainaa vastaan. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi laivoja vastaan tarkoitetut H-22-risteilyojukset. Kyseinen ohjusmalli oli suunniteltu Yhdysvaltojen lentotukialusarmadojen vasta-aseeksi, tiheästi rakennettu kaupunkiympäristö oli kaikkea muuta, kuin optimaalinen käyttökohde niille. Toisaalta, mikäli Venäjän tarkoituksena oli myös aiheuttaa mahdollisimman suurta tuhoa siviilikohteissa siviiliuhreista piittaamatta, niin tässä tapauksessa tuhannen kilon taitelukärjellä varustettu ohjus ”ajaa asiansa”.

Havaintojen mukaan Venäjä käytti H-22-risteilyohjuksia ensimmäisen kerran hyökkäyssodassa Ukrainaan 11. toukokuuta 2022. (5) Touko-kesäkuussa (11. toukokuuta – 25. kesäkuuta 2022) Venäjän raportoitiin ampuneen kohteisiin Ukrainassa ainakin 44 kappaletta H-22-risteilyohjuksia. Kesäkuun 27. päivä Venäjän kaukotoimintailmavoimien Tupolev Tu-22M3 pommikoneista laukaistiin ainakin kaksi H-22 tai H-32-risteilyohjusta (H-32 on v. 2016 käyttöön otettu, modernisoitu versio H-22-risteilyohjuksesta) Krementšukiin. Toinen ohjuksista osui kauppakeskukseen, tappaen ainakin 21 ihmistä ja vammauttaen yli 60 ihmistä. (6)

Venäjän Kiovan valtauksen epäonnistuminen ja sitä seurannut vetäytyminen Ukrainan pohjoisosista (Kiovan alue sekä Tšernihivin ja Sumyn alueet) johti myös siihen, että Venäjän ilmavoimien rooli Ukrainassa muuttui merkittävästi kaukotoimintailmavoimia lukuun ottamatta. Etenkin Ukrainan itä- ja kaakkoisosissa Venäjän ilmavoimat ryhtyi tukemaan sen maavoimia (kyse on nk. vastamaatoiminnasta) aiempaa enemmän.

Alueella käytiin raskaita taisteluita Asovanmeren rannikolta (Mariupolin ympäristöstä) aina Donets-joelle (Siverskyi Donets) saakka kaupunkien, teollisuustaajamien ja kylien täplittämässä maastossa Venäjän pyrkiessä etenemään kohti länttä ja luodetta – Dniepr-jokea. Alueen hyökkäyssota muuttui jo hyvin varhaisessa vaiheessa kevättä 2022 kaiken tuhoavaksi tuhoamissodaksi, jossa Venäjä tykistöaseellaan ja rintaman läheisyydessä toimivilla ilmavoimiensa yksiköillä iski säälimättä siviilikohteisiin. Alueella käyty hyökkäyssota oli kuin toisintoa Syyriasta viime vuosikymmeneltä, jolloin Syyrian silloinen johtaja Bašar al-Assad joukkoineen Venäjän tuella tuhosi kokonaisia kaupunkeja yrittäessään saada alueet takaisin haltuunsa. Venäjän lukuisat pommituslennot Mariupoliin keväällä 2022 täyttävät sotarikoksen tunnusmerkit, kuten Mariupolin lastensairaalan ja synnytyssairaalan pommitus (9. maaliskuuta 2022) ja Mariupolin teatterin pommitus (16. maaliskuuta 2022). Mariupolin teatteri oli reilun tuhannen siviilin suoja, rakennuksen molemmin puolin oli maalattu teksti: ’Дети’ (lapsia). Tähän päivään mennessä emme tiedä kuinka monta ihmistä Mariupolin teatterin pommituksessa kuoli, rakennuksessa oli sadoista jopa reiluun tuhanteen siviiliä pommitushetkenä. Miehitettyään kaupungin, Venäjä on systemaattisesti pyrkinyt hävittämään tuhotöidensä jälkiä.

Venäjän ilmavoimat pommitti Ukrainan itä- ja kaakkoisosien kaupunkeja ja kyliä kevään ja kesän 2022 kuluessa pääosin perinteisillä ”rautapommeilla”. Seuraavan vuoden puolella (v. 2023) Venäjän ilmavoimat alkoi ottaa käyttöön UMPK-lisäosaa (ven. универсальных модулей планирования и коррекции), jonka avulla perinteiset ”rautapommit” muutettiin liitopommeiksi. (7) UMPK-lisäosan avulla pommien kantama kasvoi tuolloin 40 kilometriin (nykyään standardi lisäosalla saavutetaan jo 60–80 kilometrin kantama, ja päivitetyllä UMPK-PD lisäosalla 95 kilometrin kantama sekä pommiin asennettavalla suihkumoottorilla jopa 130 kilometrin kantama). Merkitykselliseen rooliin UMPK-lisäosa nousi vasta Avdijivkan taistelun yhteydessä (lokakuu 2023 – helmikuu 2024), jolloin Venäjän ilmavoimat pommitti kaupunkia arvioiden mukaan sadoilla UMPK-lisäosalla varustelluilla pommeilla tammi-helmikuussa 2024. (8) Venäjä on kehittänyt UMPK-lisäosat 250 kilon FAB-pommista aina 3000 kilon FAB-pommiin.

 

Shahedien aika – koko Ukraina Venäjän terroripommitusten kohteena

Ensimmäiset havainnot iranilaisvalmisteisista, räjähdyslatauksella varustetuista miehittämättömistä lennokeista (engl. loitering munition) tehtiin niinkin varhain, kuin syyskuussa 2022. (9) Venäjä solmi Iranin kanssa sopimuksen Shahed-131 ja Shahed-136 lennokeista vastauksena toimintaympäristön muutokseen Ukrainassa. Myöhemmin Venäjällä ryhdyttiin valmistamaan Geran-1 ja Geran-2 nimisiä kopiota kyseisistä lennokeista.

Venäjällä Shahed-tyyppisiä lennokkeja on muokattu monin tavoin sotavuosien aikana. Niiden häirinnän sietoa on parannettu; lentokorkeus ja nopeus ovat kasvaneet; osa malleista varustetaan suihkumoottorilla – nämä ovat kaikki vastauksia siihen, että käytön alkupuolella Ukrainan ilmapuolustuksen oli mahdollista pudottaa suurin osa laukaistuista Shahed-tyyppisistä lennokeista. Matalan lentokorkeuden takia osa kyettiin pudottamaan konekivääritulella. Lennokkien evoluution rinnalla niiden laukaisumäärät ovat nousseet kymmenistä jopa useisiin satoihin yössä, esim. 12.–13. joulukuuta 2025 (illasta aamuun) Venäjä laukaisi Ukrainaan 465 erilaista lennokkia sekä 30 ballistista ohjusta ja risteilyohjusta. (10) Yksistään määrä yhdistettynä siihen, että niiden rinnalla Venäjä iskee Ukrainaan myös erilaisilla risteilyohjuksilla ja ballistisilla ohjuksilla sekä hypersoonisilla ohjuksilla, saa aikaan sen, että moni ammuttu ase läpäisee Ukrainan ilmapuolustuksen aiheuttaen siviileille suunnatonta kärsimystä. (11)

Venäjän laukaisemien lennokkien ja ohjusten lukumäärän rinnalla Ukrainan ilmapuolustuksen tehtävää vaikeuttaa maan laajuus (pinta-ala 603 628 km²). Koko maata on hankala puolustaa kattavasti, mikä antaa venäläisille mahdollisuuden reitittää ohjuksia ja lennokkeja siten, että niiden on mahdollista hyödyntää ilmatorjunnan katveita mahdollisimman paljon. Toisinaan Venäjä hyödyntää myös Ukrainan naapurimaita reitittäessään lennokkeja ja ohjuksia lentämään niiden kautta, mikä lisää Ukrainan haasteita. Tähän mennessä Ukrainan naapurimaat ovat pudottaneet vain yksittäisiä kertoja niiden ilmatilojen kautta lentäneitä lennokkeja ja ohjuksia. Valko-Venäjä Venäjän liittolaisena on antanut Venäjän hyödyntää aluettaan ja ilmatilaansa Venäjän hyökkäyssodassa lukemattomia kertoja.

Em. vaikuttamisen lisäksi Venäjän ilmavoimat pommittaa rintaman tuntumassa sijaitsevia kohteita sekä Venäjään rajoittuvia alueita erilaisilla liitopommeilla päivittäin. Pokrovskin taistelussa Venäjä on pudottanut Myrnohradiin jättimäisiä, UMPK-lisäosalla varustettuja, FAB-1500 ja FAB-3000 pommeja. (12) 

Venäjä tuhoaa Myrnohradia jättimäisillä FAB-1500 ja FAB-3000 pommeilla. (13) 

Jo pidemmän aikaa Venäjän vaikuttaminen Ukrainaan pitkän kantaman aseilla (lennokit, risteilyohjukset, ballistiset ohjukset ja hypersooniset ohjukset) muistuttaa entistä enemmän terroripommituksia, jossa isketään säälimättä siviilikohteisiin ja iskujen toistuvuus esim. sairaaloita ja muita terveydenhoitolaitoksia kohtaan indikoi sen puolesta, että toiminta on tarkoitushakuista – kyse on siis valitusta sodankäyntitavasta. Iskut sairaaloita ja muita terveydenhuollon laitoksia vastaan ovat myös sodankäynnin sääntöjen vastaisia. Venäjä toteuttaa näiltä osin samaa strategiaa, jota se toteutti (yhdessä Bašar a-Assadin hallinnon kanssa) Syyriassa mutta meiltä jää usein huomioimatta se, että Venäjä ja sen proxy-joukot toteuttivat samaa taktiikkaa pienemmässä mittakaavassa Donbasissa, Itä-Ukrainassa, käydyn sodan aikana keväästä 2014 suurhyökkäyksen aattoon helmikuuhun 2022 saakka. Myös Donbasissa sairaalat, terveydenhoitopaikat, liikkuvat ambulanssipalvelut (joilla taattiin hoito rintaman tuntumassa asuville siviileille) ja koulut päätyivät Venäjän ja sen proxy-joukkojen tulituksen kohteiksi säännöllisesti. Venäläiset joukkoineen käyttivät ambulansseja ja muita vastaavia ajoneuvoja Donbasissa omissa operaatioissaan, toimien tässäkin sodankäynnin sääntöjen vastaisesti.

Toisinaan kuulee arveltavan Venäjän iskujen sairaaloihin olevan ”tahattomia oheisvahinkoja”. Väittäisin kuitenkin, että hyvin monessa tapauksessa sairaala on valittu iskun kohteeksi toisin sanoen, iskua ei voi selittää epätarkan aseen käytöllä tai muulla vastaavalla syyllä. Esimerkiksi Venäjä iski 8. heinäkuuta 2024 Kiovaan laajalla arsenaalilla aseita, isku kohdistui myös Okhmatdytin kansalliseen lastensairaalaan, johon osui useita risteilyohjuksia (tuhoalueelta löytyi myös venäläisten H-101-risteilyohjuksen jäänteitä). (14) Okhmatdytin sairaalaan kohdistuneessa iskussa menehtyi kaksi henkilökuntaan kuulunutta ja vammautui eriasteisesti yhteensä kuusitoista ihmistä, joista seitsemän lapsia. Venäjä laukaisi kyseisenä aamuna ja aamupäivänä Ukrainaan 38 erilaista ohjusta, iskun kohdistuessa Kiovaa ja Kiovan alueelle sekä Dniproon, Kryvyi Rih’iin ja Kramatorskiin sekä Slovjanskiin. Venäjän ohjushyökkäyksissä kuoli kyseisenä päivänä Ukrainassa ainakin 47 siviiliä ja eriasteisesti vammautui ainakin 190 siviiliä: kuolleista 5 oli lapsia ja vammautuneista ainakin 13 oli lapsia. (15)

Venäjän ilmasodan kokonaisvaltaisuudesta saa jonkin käsityksen muutamien numeroiden kautta. Venäjän 24. helmikuuta 2022 aloittaman, Ukrainaan kohdistuneen laajamittaisen tuhoamissodan aikana Ukrainassa on annettu ilmahälytys 65912 kertaa (13. joulukuuta 2025 mennessä). (16) Pisin yhtäjaksoinen ilmahälytys annettiin Harkovan alueella 23. kesäkuuta 2024 – alkaen klo. 18:31, kyseinen ilmahälytys kesti yhteensä 50 tuntia ja 31 minuuttia. (17) Eniten ilmahälytyksiä annetaan varsinaisella sotatoimialueella eli Donetskin, Zaporižžjan, Harkovan ja Dnipron alueille. Dnepriin (joki) rajoittuvalla Hersonin alueella siviileille suurimman uhan muodostaa venäläisten epäsuora tuli sekä erityisesti FPV-drooneilla suoritettu ”ihmismetsästys” eli ”human safari” – mikä ei näy suoraan ilmahälytystilastoissa. 

Venäjän ilmasodankäynnin seurauksena annetuilla ilmahälytyksillä on myös psykologinen ulottuvuus, jonka havaitsin itsekin kesällä 2023 Ukrainan vierailullani. Erityisen suuri tämä psykologinen ulottuvuus on niissä hälytyksissä, jotka annettiin tapauksissa, joissa Ukrainaan rajoittuvilta alueilta Venäjää tai Valko-Venäjää lentotukikohdasta nousi ilmaan MiG-31K torjuntahävittäjä, joka voidaan varustaa yhdellä hypersoonisella H-47M2 Kinžal-ohjuksella. Ilmahälytys jouduttiin antamaan jokainen kerta, kun MiG-31K nousi ilmaan, koska ohjuksen nopeuden takia ei voitu odottaa ohjuksen laukaisun toteamista ennen ilmahälytyksen antoa. Kesällä 2023 Venäjä operoi MiG-31K torjuntahävittäjillä Matšulištšyn lentotukikohdasta Valko-Venäjältä (n. 230 kilometriä Ukrainan rajasta). Eräinä päivinä Matšulištšyn lentotukikohdasta operoineet MiG-31K torjuntahävittäjät (2 kpl) saattoivat tehdä parin tunnin sisään useita perättäisiä nousu-lasku-kombinaatioita – ilmahälytys oli annettava Kiovassa ja muualla Ukrainan pohjoisosissa jokainen kerta. 

Venäjän Ukrainaan kohdistaman laajamittaisen hyökkäyssodan ilmapommitusten aiheuttamien siviiliuhrien kokonaislukumäärä ei ole tiedossa. Tämän vuoden (2025) tammikuun ja lokakuun välillä Venäjän pitkän kantaman aseilla toteutetuissa ilmaiskuissa kuoli 548 siviiliä ja vammautui 3592 siviiliä, verrattuna tammikuu-lokakuu 2024, jolloin 434 siviiliä kuoli ja 2045 siviiliä loukkaantui Venäjän pitkän kantaman aseillaan suorittamissa ilmaiskuissa. (18) Numerot kertovat samaa, kuin havainnot Ukrainasta – Venäjä on kiihdyttänyt ilmasotaa mutta samalla uhrien kasvanut lukumäärä kertoo myös siitä, että aiempaa useampi ase läpäisee Ukrainan ilmapuolustuksen (johtuu osaltaan Venäjän käyttämien asejärjestelmien kappalemäärän kasvusta ja siitä, että Ukraina saa aiempaa vähemmän tukea ulkomailta). Epäsuorasti se voi myös kertoa siitä, että Venäjä iskee entistä enemmän selkeisiin siviilikohteisiin, kuten asuinrakennuksiin, kauppakeskuksiin, rautatieasemille jne.

Se, että Venäjän annetaan käydä tuhoamissotaa Ukrainassa, kertoo myös paljon lännen kyvyttömyydestä toimia riittävän määrätietoisesti. Olen edelleen sitä mieltä, että Ukrainan läntisillä tukijoilla oli todellinen etsikkoaika keväällä 2022 Venäjän sössiessä ”erikoisoperaationsa”. Noina päivinä ja viikkoina Kremlin pakka oli sekaisin ukrainalaisten taistellessa antautumisen sijaan, länsi menetti todellisen tilaisuutensa kääntää sodan kulku liialliseen varovaisuuteen – suoranaiseen eskalaatiopelkoon. 

Venäjän raunioiksi ampuma ja pommittama Kostjantynivka. (19) 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.rbc.ru/politics/24/02/2022/6216f1dc9a79474b7aa1d455

2. Venäjän ilmavoimien ilmasta maahan -toiminnan mukautuminen 2022 Ukrainaan hyökkäyksessä – Emil Rajahalme, s. 40. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/193025/SM2087_JULK.pdf

3. Venäjän ilmavoimien ilmasta maahan -toiminnan mukautuminen 2022 Ukrainaan hyökkäyksessä – Emil Rajahalme, s. 40.

4. Venäjän ilmavoimien ilmasta maahan -toiminnan mukautuminen 2022 Ukrainaan hyökkäyksessä – Emil Rajahalme, s. 49–50.

5. https://www.twz.com/we-may-have-our-first-sight-of-a-russian-bomber-launching-missiles-at-ukraine

6. https://war.ukraine.ua/crimes/the-russians-launched-a-missile-strike-on-a-crowded-shopping-mall-in-kremenchuk/

7. Venäjän ilmavoimien ilmasta maahan -toiminnan mukautuminen 2022 Ukrainaan hyökkäyksessä – Emil Rajahalme, s. 49–50.

8. ”’Intensified’ is an understatement. ‘Over 600 air bombs dropped on the city in the past four weeks,’ Ukrainian correspondent Yuriy Butusov reported on Feb. 5. That’s ... a lot of bombs. ‘Destruction extensive,’ Butusov added.” – Forbes.

9. Venäjän ilmavoimien ilmasta maahan -toiminnan mukautuminen 2022 Ukrainaan hyökkäyksessä – Emil Rajahalme, s. 45.

10. https://x.com/KpsZSU/status/1999794335693377723

11. monitorwar -telegram-tilin kuva yöltä 5.–6. joulukuuta 2025 antaa osviittaa siitä, millaisen haasteen edessä Ukrainan ilmapuolustus voi yhden yön kuluessa olla Venäjän laukaistessa kohti Ukrainaa lennokkeja, risteilyohjuksia ilmasta ja mereltä, ballistisia ohjuksia sekä hypersoonisia ohjuksia.

12. https://x.com/wartranslated/status/1988199918482383129

13. https://x.com/wartranslated/status/1988199918482383129

14. https://www.molfar.institute/en/russians-who-shelled-okhmatdyt/

15. https://en.wikipedia.org/wiki/8_July_2024_Russian_strikes_on_Ukraine

16. https://air-alarms.in.ua/en#statistic

17. https://air-alarms.in.ua/en#statistic 

18. https://ukraine.ohchr.org/en/Civilian-Casualties-Mount-as-Russian-Armed-Forces-Step-Up-Attacks-on-Ukraines-Energy-Infrastructure-Ahead-of-Winter-UN-Human-Rights-Monitors-Say#:~:text=Last%20year%2C%20from%20January%20to,434%20and%20injured%202%2C045%20civilians

19. https://x.com/UkrReview/status/2000241522256793624 

Kiirettä pitää: Venäjän lennokkien ja ohjusten reitit Ukrainan ilmatilassa 5.–6. joulukuuta 2025. (11)

Avoin kirje maamme poliittiselle johdolle – rauha Ukrainaan vain Ukrainan ehdoilla

 

Miehitys ei ole rauha 

Rauhasta Ukrainaan käydään keskusteluja eri tahojen kesken kaiken aikaa. Usein nämä keskustelut sivujuonteineen saavat irvokkaitakin sävyjä, vastenmielisiä etten sanoisi. Tiedämme ilman erillisiä esimerkkejäkin millaisiin keskusteluihin ja neuvotteluihin tässä viittaan. Sen ohella, että aivan liian usein osa keskusteluista käydään ohi Ukrainan – aivan kuin sillä ei olisi lainkaan päätäntävaltaa itseään koskevissa asioissa, julkisissa keskusteluissa tunnutaan unohdettavan eräs merkittävä ihmisryhmä lähes tyystin.

Miehitys ei ole rauha!

Venäjän diktaattori Vladimir Putin allekirjoitti 25. marraskuuta 2025 ns. presidentin asetuksen nro. 858 ”О Стратегии государственной национальной политики Российской Федерации на период до 2036 года” eli asetuksen Venäjän federaation kansallisen politiikan strategiasta vuoteen 2036. (1)

Kyseisen asetuksen ydinajatus on se, että vähintään 95 prosenttia Ukrainalta miehitettyjen alueiden väestöstä on pakkovenäläistettävä vuoteen 2036 mennessä. Asetuksessa ei luonnollisestikaan esitetä toimenpidettä ”pakkovenäläistämisenä” vaan asia ilmaistaan kiertäen eli miehitettyjen alueiden väestöstä 95 prosenttia on ”identifioiduttava venäläisiksi” vuoteen 2036 mennessä. Mutta kuten me kaikki ymmärrämme, asetuksessa mainittu ”venäläisen identiteetin vahvistaminen” ei tarkoita mitään muuta, kuin pakkovenäläistämistä.

Tämä pakkovenäläistäminen koskee väestöä, joka asuu Venäjän Ukrainalta kokonaan tai osittain miehittämillä alueilla eli Krimin niemimaalla, Donetskin ja Luhanskin alueilla sekä Hersonin ja Zaporižžjan alueilla. Tästä me pääsemmekin suureen joukkoon ihmisiä, joiden kohtalo tuntuu unohtuvan kaiken aikaa julkisessa keskustelussa täällä lännessä eli heihin, jotka asuvat Venäjän Ukrainalta miehittämillä alueilla.

Omalta osaltani haluan muistuttaa päättäjiämme heidän kohtalosta tällä avoimella kirjeellä, toivoen samalla, ettei tämä jää yksinäiseksi huudoksi pimeyteen!

Haluan uskoa, että jokainen meistä tiedostaa mitä tämä pakkovenäläistäminen todellisuudessa tarkoittaa. Mitä se tarkoittaa, kun väkisin ja pakolla kiistetään ihmisen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Uskoisin meidän myös tiedostavan sen, millaisiin metodeihin Venäjä on valmis turvautumaan pakottaessaan miehitetyillä alueilla asuvia omaksumaan ”uuden” kansallisen identiteetin.

Itse asiassa meidän ei tarvitse kuvitella mitään, sillä me tiedämme millaisiin keinoihin Venäjä on valmis turvautumaan pakottaessaan ihmiset haluamaansa muottiin. Tätä on tapahtunut kaiken aikaa silmiemme edessä jo vuosien ajan, itse asiassa jo yli vuosikymmenen ajan Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla sekä Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla. Todellisuus Itä-Ukrainassa, osassa Donetskin ja Luhanskin alueita oli se, että ne olivat Venäjän suorassa kontrollissa ja miehittämät vaikka virallinen Venäjä meille muuta halusi uskotellakin. Surullista näiden ihmisten kannalta on se, ettei päättäjillämme Suomessa ja laajemmin länsimassa ollut halua tai rohkeutta tunnustaa tosiasiaa ääneen ja vaatia Venäjää tilille sotatoimista sekä sotarikoksistaan viimeistään loppukesästä 2014, jolloin Venäjän armeijan mekanisoidut yhtymät ylittivät jälleen Ukrainan ja Venäjän välisen rajan useista kohdin (huom. emmehän unohda Krimin niemimaan miehitystä helmi-maalikuussa 2014) . (2) Näin ei käynyt, vaan vuosien ajan uskoteltiin kyseessä olevan paikallisesti syntynyt ”separatismi” ja Ukrainan itäosissa sijaitsevan ”kapinallisia tasavaltoja”, kun samaan aikaan Venäjän oli mahdollista käynnistää alueiden venäläistämistoimet, jonka eräs ilmenemismuoto passipolitiikan rinnalla on lasten militarisointiin tähtäävät toimet. Ukrainan, miehitettyjen Donetskin ja Luhanskin alueiden, ihmisoikeusasiamiehen edustajan mukaan joulukuuhun 2018 mennessä jo yli 5000 lasta oli osallistunut miehitetyillä alueilla ”militaristispatrioottisille” leireille. (3) Venäjän proxy-joukot ryhtyivät värväämään ja pakkovärväämään alaikäisiä militiayksiköihin niinkin varhain kuin vuoden 2014 kesällä. (4)

Kun keskustelemme ”rauhasta Ukrainaan”, ohitamme lähes aina Venäjän miehittämien alueiden väestön ihmisoikeuksien toteutumisen – kyse on miljoonista ihmisistä. Miehitys tarkoittaa terroria, oman ja kansallisen identiteetin sekä kielen tuhoamista. Miehityksen ja venäläistämistoimien aktiivisiin vastustajiin, jollaiseen riittää havaintojeni mukaan somekirjoittelu tai muu vastaava aktiivisuuden taso, Venäjä on jo aiemmin kohdistanut rikollisia ja kansainvälisen oikeuden vastaisia toimia, joihin kuuluvat näytösoikeudenkäynneissä langetetut pitkät vankeusrangaistukset, kidutus ja jopa teloitukset – viimeksi mainitut toimet Venäjän valtiolliset toimijat saattavat ”ulkoistaa” erilaisille proxy-joukoille tai palkkasotilasorganisaatioille.

Toisen maailman sodan jälkeen toistettiin Ei enää koskaan – Never Again! Ihmiskunnan muisti näyttää olevan lyhyt – me annamme tämän tapahtua jälleen silmiemme edessä, kutsuen tapahtumaa irvokkaasti ”rauhaksi”  Jälkipolvet tulevat tuomitsemaan meidät vastuunpakoilumme tähden: onko se rauha, joka saadaan myymällä miljoonat ihmiset diktatuurille?

 

Marko Enqvist

Ukrainan ystävä ja kansalaisaktivisti. Olen kirjoittanut havaintojani Ukrainasta ja maan kulttuurista sekä yhteiskunnasta ja Venäjän hyökkäyssodasta eri alustoille jo reilun vuosikymmenen ajan. 

 

Lähteet:

1. http://publication.pravo.gov.ru/document/0001202511250024?index=1

2. Maavoimien tutkimuskeskus: Havaintoja Ukrainan sodasta – Ilovaiskin kattila, Venäjän joukkojen osuutta tarkasteltu esim. sivusta 8 eteenpäin.

3. https://www.atlanticcouncil.org/blogs/ukrainealert/children-as-a-tool-how-russia-militarizes-kids-in-the-donbas-and-crimea/

4. https://hfhr.pl/upload/2022/01/zaangaz-owanie-dzieci-w-formacje-zbrojne-podczas-konfliktu-militarnego-w-donbasie.pdf  (esim. sivut 4 ja 5).