Koko Ukraina Venäjän terroripommitusten kohteena

 

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan alkoi aamuyöllä 24. helmikuuta 2022 kello neljän aikaan Vladimir Putin ilmoittaessa ”erikoisoperaation” alkamisesta. (1) Operaation tavoitteena oli Ukrainan ”demilitarisointi” ja ”denatsifikointi”. Tämä ns. erikoisoperaatio tarkoitti monen rintaman hyökkäyssotaa Ukrainaan. Hyökkäyssotaa, joka jo kevään kuluessa alkoi muistuttamaan entistä enemmän tuhoamissotaa terroripommituksineen, kuin ”erikoisoperaatiota”.

Venäjä ampui Ukrainaan suurhyökkäyksen ensimmäisen päivän kuluessa yhteensä noin 100 ballistista ohjusta ja risteilyohjusta. (2) Se ampui ohjuksia Ukrainaan maalta, mereltä sekä ilmasta. Venäjän ilmavoimat* iskivät ensimmäisenä päivänä erityisesti lentokenttiä, asevarastoja ja kasarmeja vastaan. Venäjän pitkän kantaman ohjusten käyttö säilyi varsin korkeana ensimmäisen kolmen kuukauden ajan, jolloin se laukaisi keskimäärin 24 pitkän kantaman ohjusta päivässä kohteisiin Ukrainassa. (3) Ensi-iskun tavoitteena oli todennäköisesti Ukrainan ilmapuolustuksen lamauttaminen ja ilmanherruuden saaminen, Venäjä ei saavuttanut tavoitettaan.

Hyvin varhaisessa vaiheessa kävi ilmi, ettei Venäjä saavuttaisi toistakaan tavoitettaan: Ukraina ei antautunut ensi-iskua seuraavina päivinä ja oli selkeää, että Venäjän hyökkäyssuunnitelma epäonnistui. Sen operaatiosuunnitelma perustui nopeaan ensi-iskuun, jonka jälkeen maavoimilla ja erikoisjoukoilla otettaisiin haltuun kriittistä infrastruktuuria ja neutralisoitaisiin Ukrainan valtiojohto. (4)

Venäjän Kiovan valtauksen epäonnistuminen ja vetäytyminen Ukrainan pohjoisosista merkitsi samalla sitä, että, Venäjän ilmavoimat siirtyivät Ukrainan itä- ja kaakkoisosaa lukuun ottamatta lähes pelkästään kaukovaikuttamiseen. Ensimmäisten viikkojen runsas H-101 ja H-555-risteilyohjusten käyttö kulutti myös Venäjän käytössä olevien ohjusten varastoja. Venäjän nopeaan voittoon tähdänneen suunnitelman epäonnistuminen yhdistettynä muuttuneeseen toimintaympäristöön, on todennäköisesti yksi syy siihen, miksi se ryhtyi käyttämään aiempaa enemmän muita risteilyohjuksia Ukrainaa vastaan. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi laivoja vastaan tarkoitetut H-22-risteilyojukset. Kyseinen ohjusmalli oli suunniteltu Yhdysvaltojen lentotukialusarmadojen vasta-aseeksi, tiheästi rakennettu kaupunkiympäristö oli kaikkea muuta, kuin optimaalinen käyttökohde niille. Toisaalta, mikäli Venäjän tarkoituksena oli myös aiheuttaa mahdollisimman suurta tuhoa siviilikohteissa siviiliuhreista piittaamatta, niin tässä tapauksessa tuhannen kilon taitelukärjellä varustettu ohjus ”ajaa asiansa”.

Havaintojen mukaan Venäjä käytti H-22-risteilyohjuksia ensimmäisen kerran hyökkäyssodassa Ukrainaan 11. toukokuuta 2022. (5) Touko-kesäkuussa (11. toukokuuta – 25. kesäkuuta 2022) Venäjän raportoitiin ampuneen kohteisiin Ukrainassa ainakin 44 kappaletta H-22-risteilyohjuksia. Kesäkuun 27. päivä Venäjän kaukotoimintailmavoimien Tupolev Tu-22M3 pommikoneista laukaistiin ainakin kaksi H-22 tai H-32-risteilyohjusta (H-32 on v. 2016 käyttöön otettu, modernisoitu versio H-22-risteilyohjuksesta) Krementšukiin. Toinen ohjuksista osui kauppakeskukseen, tappaen ainakin 21 ihmistä ja vammauttaen yli 60 ihmistä. (6)

Venäjän Kiovan valtauksen epäonnistuminen ja sitä seurannut vetäytyminen Ukrainan pohjoisosista (Kiovan alue sekä Tšernihivin ja Sumyn alueet) johti myös siihen, että Venäjän ilmavoimien rooli Ukrainassa muuttui merkittävästi kaukotoimintailmavoimia lukuun ottamatta. Etenkin Ukrainan itä- ja kaakkoisosissa Venäjän ilmavoimat ryhtyi tukemaan sen maavoimia (kyse on nk. vastamaatoiminnasta) aiempaa enemmän.

Alueella käytiin raskaita taisteluita Asovanmeren rannikolta (Mariupolin ympäristöstä) aina Donets-joelle (Siverskyi Donets) saakka kaupunkien, teollisuustaajamien ja kylien täplittämässä maastossa Venäjän pyrkiessä etenemään kohti länttä ja luodetta – Dniepr-jokea. Alueen hyökkäyssota muuttui jo hyvin varhaisessa vaiheessa kevättä 2022 kaiken tuhoavaksi tuhoamissodaksi, jossa Venäjä tykistöaseellaan ja rintaman läheisyydessä toimivilla ilmavoimiensa yksiköillä iski säälimättä siviilikohteisiin. Alueella käyty hyökkäyssota oli kuin toisintoa Syyriasta viime vuosikymmeneltä, jolloin Syyrian silloinen johtaja Bašar al-Assad joukkoineen Venäjän tuella tuhosi kokonaisia kaupunkeja yrittäessään saada alueet takaisin haltuunsa. Venäjän lukuisat pommituslennot Mariupoliin keväällä 2022 täyttävät sotarikoksen tunnusmerkit, kuten Mariupolin lastensairaalan ja synnytyssairaalan pommitus (9. maaliskuuta 2022) ja Mariupolin teatterin pommitus (16. maaliskuuta 2022). Mariupolin teatteri oli reilun tuhannen siviilin suoja, rakennuksen molemmin puolin oli maalattu teksti: ’Дети’ (lapsia). Tähän päivään mennessä emme tiedä kuinka monta ihmistä Mariupolin teatterin pommituksessa kuoli, rakennuksessa oli sadoista jopa reiluun tuhanteen siviiliä pommitushetkenä. Miehitettyään kaupungin, Venäjä on systemaattisesti pyrkinyt hävittämään tuhotöidensä jälkiä.

Venäjän ilmavoimat pommitti Ukrainan itä- ja kaakkoisosien kaupunkeja ja kyliä kevään ja kesän 2022 kuluessa pääosin perinteisillä ”rautapommeilla”. Seuraavan vuoden puolella (v. 2023) Venäjän ilmavoimat alkoi ottaa käyttöön UMPK-lisäosaa (ven. универсальных модулей планирования и коррекции), jonka avulla perinteiset ”rautapommit” muutettiin liitopommeiksi. (7) UMPK-lisäosan avulla pommien kantama kasvoi tuolloin 40 kilometriin (nykyään standardi lisäosalla saavutetaan jo 60–80 kilometrin kantama, ja päivitetyllä UMPK-PD lisäosalla 95 kilometrin kantama sekä pommiin asennettavalla suihkumoottorilla jopa 130 kilometrin kantama). Merkitykselliseen rooliin UMPK-lisäosa nousi vasta Avdijivkan taistelun yhteydessä (lokakuu 2023 – helmikuu 2024), jolloin Venäjän ilmavoimat pommitti kaupunkia arvioiden mukaan sadoilla UMPK-lisäosalla varustelluilla pommeilla tammi-helmikuussa 2024. (8) Venäjä on kehittänyt UMPK-lisäosat 250 kilon FAB-pommista aina 3000 kilon FAB-pommiin.

 

Shahedien aika – koko Ukraina Venäjän terroripommitusten kohteena

Ensimmäiset havainnot iranilaisvalmisteisista, räjähdyslatauksella varustetuista miehittämättömistä lennokeista (engl. loitering munition) tehtiin niinkin varhain, kuin syyskuussa 2022. (9) Venäjä solmi Iranin kanssa sopimuksen Shahed-131 ja Shahed-136 lennokeista vastauksena toimintaympäristön muutokseen Ukrainassa. Myöhemmin Venäjällä ryhdyttiin valmistamaan Geran-1 ja Geran-2 nimisiä kopiota kyseisistä lennokeista.

Venäjällä Shahed-tyyppisiä lennokkeja on muokattu monin tavoin sotavuosien aikana. Niiden häirinnän sietoa on parannettu; lentokorkeus ja nopeus ovat kasvaneet; osa malleista varustetaan suihkumoottorilla – nämä ovat kaikki vastauksia siihen, että käytön alkupuolella Ukrainan ilmapuolustuksen oli mahdollista pudottaa suurin osa laukaistuista Shahed-tyyppisistä lennokeista. Matalan lentokorkeuden takia osa kyettiin pudottamaan konekivääritulella. Lennokkien evoluution rinnalla niiden laukaisumäärät ovat nousseet kymmenistä jopa useisiin satoihin yössä, esim. 12.–13. joulukuuta 2025 (illasta aamuun) Venäjä laukaisi Ukrainaan 465 erilaista lennokkia sekä 30 ballistista ohjusta ja risteilyohjusta. (10) Yksistään määrä yhdistettynä siihen, että niiden rinnalla Venäjä iskee Ukrainaan myös erilaisilla risteilyohjuksilla ja ballistisilla ohjuksilla sekä hypersoonisilla ohjuksilla, saa aikaan sen, että moni ammuttu ase läpäisee Ukrainan ilmapuolustuksen aiheuttaen siviileille suunnatonta kärsimystä. (11)

Venäjän laukaisemien lennokkien ja ohjusten lukumäärän rinnalla Ukrainan ilmapuolustuksen tehtävää vaikeuttaa maan laajuus (pinta-ala 603 628 km²). Koko maata on hankala puolustaa kattavasti, mikä antaa venäläisille mahdollisuuden reitittää ohjuksia ja lennokkeja siten, että niiden on mahdollista hyödyntää ilmatorjunnan katveita mahdollisimman paljon. Toisinaan Venäjä hyödyntää myös Ukrainan naapurimaita reitittäessään lennokkeja ja ohjuksia lentämään niiden kautta, mikä lisää Ukrainan haasteita. Tähän mennessä Ukrainan naapurimaat ovat pudottaneet vain yksittäisiä kertoja niiden ilmatilojen kautta lentäneitä lennokkeja ja ohjuksia. Valko-Venäjä Venäjän liittolaisena on antanut Venäjän hyödyntää aluettaan ja ilmatilaansa Venäjän hyökkäyssodassa lukemattomia kertoja.

Em. vaikuttamisen lisäksi Venäjän ilmavoimat pommittaa rintaman tuntumassa sijaitsevia kohteita sekä Venäjään rajoittuvia alueita erilaisilla liitopommeilla päivittäin. Pokrovskin taistelussa Venäjä on pudottanut Myrnohradiin jättimäisiä, UMPK-lisäosalla varustettuja, FAB-1500 ja FAB-3000 pommeja. (12) 

Venäjä tuhoaa Myrnohradia jättimäisillä FAB-1500 ja FAB-3000 pommeilla. (13) 

Jo pidemmän aikaa Venäjän vaikuttaminen Ukrainaan pitkän kantaman aseilla (lennokit, risteilyohjukset, ballistiset ohjukset ja hypersooniset ohjukset) muistuttaa entistä enemmän terroripommituksia, jossa isketään säälimättä siviilikohteisiin ja iskujen toistuvuus esim. sairaaloita ja muita terveydenhoitolaitoksia kohtaan indikoi sen puolesta, että toiminta on tarkoitushakuista – kyse on siis valitusta sodankäyntitavasta. Iskut sairaaloita ja muita terveydenhuollon laitoksia vastaan ovat myös sodankäynnin sääntöjen vastaisia. Venäjä toteuttaa näiltä osin samaa strategiaa, jota se toteutti (yhdessä Bašar a-Assadin hallinnon kanssa) Syyriassa mutta meiltä jää usein huomioimatta se, että Venäjä ja sen proxy-joukot toteuttivat samaa taktiikkaa pienemmässä mittakaavassa Donbasissa, Itä-Ukrainassa, käydyn sodan aikana keväästä 2014 suurhyökkäyksen aattoon helmikuuhun 2022 saakka. Myös Donbasissa sairaalat, terveydenhoitopaikat, liikkuvat ambulanssipalvelut (joilla taattiin hoito rintaman tuntumassa asuville siviileille) ja koulut päätyivät Venäjän ja sen proxy-joukkojen tulituksen kohteiksi säännöllisesti. Venäläiset joukkoineen käyttivät ambulansseja ja muita vastaavia ajoneuvoja Donbasissa omissa operaatioissaan, toimien tässäkin sodankäynnin sääntöjen vastaisesti.

Toisinaan kuulee arveltavan Venäjän iskujen sairaaloihin olevan ”tahattomia oheisvahinkoja”. Väittäisin kuitenkin, että hyvin monessa tapauksessa sairaala on valittu iskun kohteeksi toisin sanoen, iskua ei voi selittää epätarkan aseen käytöllä tai muulla vastaavalla syyllä. Esimerkiksi Venäjä iski 8. heinäkuuta 2024 Kiovaan laajalla arsenaalilla aseita, isku kohdistui myös Okhmatdytin kansalliseen lastensairaalaan, johon osui useita risteilyohjuksia (tuhoalueelta löytyi myös venäläisten H-101-risteilyohjuksen jäänteitä). (14) Okhmatdytin sairaalaan kohdistuneessa iskussa menehtyi kaksi henkilökuntaan kuulunutta ja vammautui eriasteisesti yhteensä kuusitoista ihmistä, joista seitsemän lapsia. Venäjä laukaisi kyseisenä aamuna ja aamupäivänä Ukrainaan 38 erilaista ohjusta, iskun kohdistuessa Kiovaa ja Kiovan alueelle sekä Dniproon, Kryvyi Rih’iin ja Kramatorskiin sekä Slovjanskiin. Venäjän ohjushyökkäyksissä kuoli kyseisenä päivänä Ukrainassa ainakin 47 siviiliä ja eriasteisesti vammautui ainakin 190 siviiliä: kuolleista 5 oli lapsia ja vammautuneista ainakin 13 oli lapsia. (15)

Venäjän ilmasodan kokonaisvaltaisuudesta saa jonkin käsityksen muutamien numeroiden kautta. Venäjän 24. helmikuuta 2022 aloittaman, Ukrainaan kohdistuneen laajamittaisen tuhoamissodan aikana Ukrainassa on annettu ilmahälytys 65912 kertaa (13. joulukuuta 2025 mennessä). (16) Pisin yhtäjaksoinen ilmahälytys annettiin Harkovan alueella 23. kesäkuuta 2024 – alkaen klo. 18:31, kyseinen ilmahälytys kesti yhteensä 50 tuntia ja 31 minuuttia. (17) Eniten ilmahälytyksiä annetaan varsinaisella sotatoimialueella eli Donetskin, Zaporižžjan, Harkovan ja Dnipron alueille. Dnepriin (joki) rajoittuvalla Hersonin alueella siviileille suurimman uhan muodostaa venäläisten epäsuora tuli sekä erityisesti FPV-drooneilla suoritettu ”ihmismetsästys” eli ”human safari” – mikä ei näy suoraan ilmahälytystilastoissa. 

Venäjän ilmasodankäynnin seurauksena annetuilla ilmahälytyksillä on myös psykologinen ulottuvuus, jonka havaitsin itsekin kesällä 2023 Ukrainan vierailullani. Erityisen suuri tämä psykologinen ulottuvuus on niissä hälytyksissä, jotka annettiin tapauksissa, joissa Ukrainaan rajoittuvilta alueilta Venäjää tai Valko-Venäjää lentotukikohdasta nousi ilmaan MiG-31K torjuntahävittäjä, joka voidaan varustaa yhdellä hypersoonisella H-47M2 Kinžal-ohjuksella. Ilmahälytys jouduttiin antamaan jokainen kerta, kun MiG-31K nousi ilmaan, koska ohjuksen nopeuden takia ei voitu odottaa ohjuksen laukaisun toteamista ennen ilmahälytyksen antoa. Kesällä 2023 Venäjä operoi MiG-31K torjuntahävittäjillä Matšulištšyn lentotukikohdasta Valko-Venäjältä (n. 230 kilometriä Ukrainan rajasta). Eräinä päivinä Matšulištšyn lentotukikohdasta operoineet MiG-31K torjuntahävittäjät (2 kpl) saattoivat tehdä parin tunnin sisään useita perättäisiä nousu-lasku-kombinaatioita – ilmahälytys oli annettava Kiovassa ja muualla Ukrainan pohjoisosissa jokainen kerta. 

Venäjän Ukrainaan kohdistaman laajamittaisen hyökkäyssodan ilmapommitusten aiheuttamien siviiliuhrien kokonaislukumäärä ei ole tiedossa. Tämän vuoden (2025) tammikuun ja lokakuun välillä Venäjän pitkän kantaman aseilla toteutetuissa ilmaiskuissa kuoli 548 siviiliä ja vammautui 3592 siviiliä, verrattuna tammikuu-lokakuu 2024, jolloin 434 siviiliä kuoli ja 2045 siviiliä loukkaantui Venäjän pitkän kantaman aseillaan suorittamissa ilmaiskuissa. (18) Numerot kertovat samaa, kuin havainnot Ukrainasta – Venäjä on kiihdyttänyt ilmasotaa mutta samalla uhrien kasvanut lukumäärä kertoo myös siitä, että aiempaa useampi ase läpäisee Ukrainan ilmapuolustuksen (johtuu osaltaan Venäjän käyttämien asejärjestelmien kappalemäärän kasvusta ja siitä, että Ukraina saa aiempaa vähemmän tukea ulkomailta). Epäsuorasti se voi myös kertoa siitä, että Venäjä iskee entistä enemmän selkeisiin siviilikohteisiin, kuten asuinrakennuksiin, kauppakeskuksiin, rautatieasemille jne.

Se, että Venäjän annetaan käydä tuhoamissotaa Ukrainassa, kertoo myös paljon lännen kyvyttömyydestä toimia riittävän määrätietoisesti. Olen edelleen sitä mieltä, että Ukrainan läntisillä tukijoilla oli todellinen etsikkoaika keväällä 2022 Venäjän sössiessä ”erikoisoperaationsa”. Noina päivinä ja viikkoina Kremlin pakka oli sekaisin ukrainalaisten taistellessa antautumisen sijaan, länsi menetti todellisen tilaisuutensa kääntää sodan kulku liialliseen varovaisuuteen – suoranaiseen eskalaatiopelkoon. 

Venäjän raunioiksi ampuma ja pommittama Kostjantynivka. (19) 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.rbc.ru/politics/24/02/2022/6216f1dc9a79474b7aa1d455

2. Venäjän ilmavoimien ilmasta maahan -toiminnan mukautuminen 2022 Ukrainaan hyökkäyksessä – Emil Rajahalme, s. 40. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/193025/SM2087_JULK.pdf

3. Venäjän ilmavoimien ilmasta maahan -toiminnan mukautuminen 2022 Ukrainaan hyökkäyksessä – Emil Rajahalme, s. 40.

4. Venäjän ilmavoimien ilmasta maahan -toiminnan mukautuminen 2022 Ukrainaan hyökkäyksessä – Emil Rajahalme, s. 49–50.

5. https://www.twz.com/we-may-have-our-first-sight-of-a-russian-bomber-launching-missiles-at-ukraine

6. https://war.ukraine.ua/crimes/the-russians-launched-a-missile-strike-on-a-crowded-shopping-mall-in-kremenchuk/

7. Venäjän ilmavoimien ilmasta maahan -toiminnan mukautuminen 2022 Ukrainaan hyökkäyksessä – Emil Rajahalme, s. 49–50.

8. ”’Intensified’ is an understatement. ‘Over 600 air bombs dropped on the city in the past four weeks,’ Ukrainian correspondent Yuriy Butusov reported on Feb. 5. That’s ... a lot of bombs. ‘Destruction extensive,’ Butusov added.” – Forbes.

9. Venäjän ilmavoimien ilmasta maahan -toiminnan mukautuminen 2022 Ukrainaan hyökkäyksessä – Emil Rajahalme, s. 45.

10. https://x.com/KpsZSU/status/1999794335693377723

11. monitorwar -telegram-tilin kuva yöltä 5.–6. joulukuuta 2025 antaa osviittaa siitä, millaisen haasteen edessä Ukrainan ilmapuolustus voi yhden yön kuluessa olla Venäjän laukaistessa kohti Ukrainaa lennokkeja, risteilyohjuksia ilmasta ja mereltä, ballistisia ohjuksia sekä hypersoonisia ohjuksia.

12. https://x.com/wartranslated/status/1988199918482383129

13. https://x.com/wartranslated/status/1988199918482383129

14. https://www.molfar.institute/en/russians-who-shelled-okhmatdyt/

15. https://en.wikipedia.org/wiki/8_July_2024_Russian_strikes_on_Ukraine

16. https://air-alarms.in.ua/en#statistic

17. https://air-alarms.in.ua/en#statistic 

18. https://ukraine.ohchr.org/en/Civilian-Casualties-Mount-as-Russian-Armed-Forces-Step-Up-Attacks-on-Ukraines-Energy-Infrastructure-Ahead-of-Winter-UN-Human-Rights-Monitors-Say#:~:text=Last%20year%2C%20from%20January%20to,434%20and%20injured%202%2C045%20civilians

19. https://x.com/UkrReview/status/2000241522256793624 

Kiirettä pitää: Venäjän lennokkien ja ohjusten reitit Ukrainan ilmatilassa 5.–6. joulukuuta 2025. (11)