Holodomor – kansanmurha, jolta maailma sulki silmänsä

 

Ukrainassa muistetaan vuosittain marraskuun neljäntenä lauantaina holodomorin (ukr. Голодомор) miljoonia uhreja. Holodomor tarkoittaa yksiselitteisesti ”nälällä tappamista” ja siitä holodomorissa kirjaimellisesti oli kyse – miljoonat ihmiset näännytettiin tarkoituksellisesti nälkään. On tärkeä ymmärtää se, että holodomorissa oli kyse neuvostohallinnon tarkoituksellisesta toiminnasta. Sillä samalla kun miljoonia ukrainalaisia kuoli nälkään – eräiden aikalaiskuvausten mukaan ihmisiä kuoli kuin kärpäsiä – Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan alueelta vietiin neuvostohallinnon toimesta viljaa junalasteittain muualle Neuvostoliittoon kuin myös satamiin, joissa vilja laivattiin vietäväksi kolmansiin maihin.

Holodomorin seurauksena kokonaiset kylät tyhjenivät väestä Ukrainan alueella: maa autioitui horisontista horisonttiin, kunnes näihin autioihin kyliin saapui väkeä vapaaehtoisesti sekä pakolla kaukaa vieraasta maasta pyyhkien tullessaan viimeisenkin muiston alueen aiemmista asukkaista, heidän tavoistansa ja kulttuurista, yrittäen parhaansa mukaan tuhota aiemmin kukoistaneen kulttuurin paikallisine tapoineen. Mikä voi olla enää pahempi tuhoamisen muoto, kuin murhata ensin ihmiset ja tämän jälkeen pyyhkiä jäljet murhattujen kulttuurista olemattomiin. Tai jos tähän ei pysty, omia kulttuurin jäänteet ja sulauttaa osaksi omaa kulttuuriperimää? Eikö kyse ole etnisestä puhdistuksesta ja kansanmurhasta?

Edellinen kappale päättyy termiin ”kansanmurha”. Tieteen termipankissa kansanmurha määritellään seuraavalla tapaa:

”kansanmurha, joukkotuhonta:

Määritelmä yleiskielinen, myös historiankirjoituksessa käytetty termi, joka vastaa oikeustieteellistä joukkotuhonnan käsitettä; tarkoituksellinen toiminta kokonaisen kansan tai sen osan tuhoamiseksi”. (1)

Luonnollisesti termin määritelmää ja historiallista taustaa avataan artikkelissa tarkemmin. Käsitteen ”kansanmurha” (engl. genocide) kehitti puolanjuutalaista taustaa oleva lakimies Raphael Lemkin. Termi esiintyi ensimmäisen kerran hänen, vuonna 1944 julkaisemassa kirjassa ”Axis Rule in Occupied Europe”. Meidän on myös syytä huomioida, että käsitteen ”genosidi” eli kansanmurha kehittäjä Lemkin, puhui 1930-luvun alkupuolen ajanjakson Ukrainasta käsitteen klassisena esimerkkinä. Lainaan Anne Applebaumin teosta  Punainen nälkä – Stalinin sota Ukrainassa:

”Raphael Lemkin, puolalais-juutalainen juristi joka keksi sanan ’genosidi’ eli kansanmurha, puhui tämän ajanjakson [v. 1932–1933, kirjoittajan huomautus] Ukrainasta ’klassisena esimerkkinä’ tuosta käsitteestään: ’Kyseessä on genosidi, ei vain yksilöiden vaan erään kulttuurin ja kansankunnan hävittäminen.’ Sen jälkeen kun Lemkin oli sorvannut tämän termin, ’genosidiä’ on tavattu käyttää ahtaammassa ja lainopillisemmassa merkityksessä”. (2)

Гірка пам'ять дитинства eli ’Lapsuuden karvas muisto’ Holodomor museon edustalla Kiovassa.

Holodomor oli seurausta Josif Stalinin ja Neuvostoliiton sekä Ukrainan SNT:n ylimmän johdon määrätietoisista toimista, jotka kohdistuivat Ukrainan talonpoikaisväestön rinnalla ukrainalaisten keskuudessa heräävän kansallisen vapautusliikkeen tukahduttamiseen. (3) Aiemmin Stalinin kaudella toimeenpannusta kulakkien tuhonnasta ja pakkosiirroista huolimatta tai kenties juuri sen takia vainoharhainen neuvostovaltion johtaja näki talonpojat vihollisinaan.

Holodomorissa tapettiin nälkään näännyttämällä miljoonia ihmisiä Ukrainan (SNT:n) alueella vuosina 1932 ja 1933. (4) Toimenpide kohdistui erityisen rajusti maaseutuväestöön ja alueille, joilla asui huomattavia määriä etnisesti ukrainalaisia, kuten Kubanin alueelle nykyisen Ukrainan ja Kaukasian välille, jonka väestöstä yli 65 prosenttia oli tuolloin etnisesti ukrainalaisia. Nälkäkuolemia oli 30-luvun alkupuolella runsaasti myös muualla Neuvostoliitossa. Nämä nälänhädät olivat ennemminkin seurausta epäonnistuneista kollektivisointikokeiluista ja sen seurauksena menetetyistä sadoista. Niistä puuttui yhteiskunnan organisoima terrori rangaistuksineen ja järjestelmällisyys, joka oli merkitsevää holodomorissa.

Kiovassa sijaitsevan Holodomor museon puiston muistolaatassa Glib Tolola kertoo holodomorin tappaneen Bitjagin kylän asukkaat, ja kuinka venäläiset ja valkovenäläiset myöhemmin asuttivat kylän.

Ukrainalaisille holodomorin tekee vieläkin traagisemmaksi se, että sitä seuranneina vuosina nälän autioittamat ukrainalaiskylät asutettiin uudelleen venäläisillä, valkovenäläisillä ja vielä kauempaa tulleilla – tai tuoduilla, sillä neuvostovaltio myös pakkosiirsi tyhjenneisiin kyliin asukkaita laajan maan muilta kolkilta. Kuten Glib Tolola kertoo Bitjagin kylälle Tšernihivin alueella käyneen. Kuinka holodomor tappoi kylän kaikki asukkaat ja kuinka tyhjenneen kylän asuttivat venäläiset tai valkovenäläiset pyyhkien näin ukrainalaisen kylän olemattomiin.

”Село Битяги...

У Цьому селі не залишилось ні одніеї душі. Сталінські посіпаки привезли якихось людей - чи то російських, чи то білоруских, поселенці прийшли на все готове.

Гліб Толола очевидець голодомору Чернігівщина”.

Holodomorin seurauksena tyhjenneet ukrainalaiset kylät muuttuivat venäläisiksi nimiä myöten. Saman kohtalon kokivat myös holodomorin orvoiksi jättämät lapset, heidät kasvatettiin leireillä venäläisiksi: tänään Venäjän toimii aivan yhtä häikäilemättömällä tavalla Ukrainalta miehittämillään alueilla.  Neuvostoliitossa valtiojohtoinen terrori murhasi lasten vanhemmat ynnä suvun, kitkien lapsilta heidän juuret ja kulttuurin, kasvattaen lapsista neuvostovaltion kuuliaisia kansalaisia. Mikä ainakin oman aikakauteni kouluopetuksessa jätettiin huomiotta, kuten koko holodomor.  Lukijan on hyvä muistaa, että peruskouluaikanani 1970 ja 1980 luvulla holodomor oli tapahtuma, jota neuvostojohto ei ollut vielä tunnustanut tapahtuneeksi. 

Poikkean aiheesta muistuttaakseni lukijaa siitä, että aivan yhtä valheellinen kuva välitettiin peruskouluaikanani kulakeista, kutsuttaessa heitä ”rikkaiksi talonpojiksi”. Todellisuudessa heitä saattoi hyvin harvoin kutsua rikkaiksi, valtaosin he olivat tavallisia ahkeria talonpoikia, jotka viljelivät viljaa tuoden leivän kansan pöytään. Näiden ”rikkaiden talonpoikien” tilojen koko oli keskimäärin muutaman hehtaarin, ei sen enempää. Heidän suurin syntinsä oli pakkokollektivisoinnin vastustaminen, jonka seurauksena heidät leimattiin luokkavihollisiksi. Mikä leimana ”oikeutti” heihin valtion taholta kohdistetut rankaisutoimet, joihin kuuluivat leirituomiot, karkotukset tuhansien kilometrien päähän kotiseudulta kuin myös teloitukset. Neuvostovaltio otti myös haltuunsa kulakkien omaisuuden. Mitä tulee satojentuhansien tai jopa yli miljoonan kulakin murhaamiseen? Tapahtunut ohitettiin vielä 80-luvulla peruskoulussa muutamalla virkkeellä, aivan kuin kyseessä olisi ollut luonnollinen ja hyväksyttävä episodi taistelussa luokkavihollisia vastaan – ero ei olisi voinut enää olla räikeämpi verrattuna oppitunteihin holokaustista.

Toisin, kuin meille opetettiin, Neuvostoliitto ei ollut kansojenkoti vaan sortokoneisto, jossa kansat pohjimmiltaan olivat alisteisia venäläisille. Tämä näkyi esimerkiksi kansallisten kulttuurien sekä etnisten vähemmistöjen kulttuurien kukistamisena ja venäläiselle ”kulttuurille” alistamisena. Tällaisesta paikallisen kulttuurin erityispiirteiden tuhoamista mainitsen vuonna 1932 Stalinin käskystä toimeenpantu Harkovaan kutsuttujen kobzar-runonlaulajien vangitseminen ja teloittaminen kaupungin ulkopuolella. Kobzarit olivat sokeita runonlaulajia, jotka säestivät lauluaan joko kobzarilla tai banduralla. Heidän asemaansa osana ukrainalaista kulttuurihistoriaa ei voi väheksyä.

 

Kansanmurha Ukrainassa tänään

Seuratessamme Venäjän johdon sekä maan medioiden suoltamaa propagandaa ja ukrainalaisten reilun vuosikymmenen yhtämittaisesti jatkunutta de-humanisointia, jonka toistoon suuret kansanryhmät Venäjällä vapaaehtoisesti liittyvät, meidän ei pitäisi olla yllättyneitä siitä, millaisiin julmuuksiin Venäjä hyökkäyssodassaan Ukrainassa syyllistyy. Kun valtion johto kieltää Ukrainan valtion ja kansan olemassa olon, ja kun se samalla tarjoaa välineet tuhonnan toteuttamiseen, niin eikö tämä juuri ole kehotus tappaa ja tuhota kaikki ne ukrainalaiset, jotka eivät nöyrry Kremlin tahtoon? Kyllä, juuri sitä se on! Niinpä mielestäni onkin perusteltua kuvata nyky-Venäjän tavoitteita oikein termein: Venäjän tavoitteena on Ukrainan ja ukrainalaisten tuhoaminen, eikä vain ihmisten vaan myös identiteetin ja historian – kokonaisen kansakunnan. Tämä kaikki käy ilmi Venäjän poliittisen johdon asenteista ja lausunnoista, joissa käytännössä kiistetään Ukrainan valtiollinen olemassa olo ja ukrainalaisten oikeus omaan valtioonsa. 

Näkymä hautuumaalle Mariupolissa: Venäjän aloittaman tuhoamissodan nimettömiä uhreja. (5) 

Marko

 

Lähteet:

1. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:kansanmurha

2. Anne Applebaum, Punainen nälkä – Stalinin sota Ukrainassa s. 15.

3. The Holodomor, an act of genocide against the Ukrainian people 1932 – 1933, s. 4 – 5.

4. The Holodomor, an act of genocide against the Ukrainian people 1932 – 1933, s. 2.

5. Kuvakaappaus miehitetyssä Mariupolissa kesäkuussa 2022 vierailleen toimittaja Alexandra Dalsbaekin  julkaisemalta videolta. Arvioiden mukaan miehitysvuosina (keväästä 2022 eteenpäin) Mariupolin joukkohautojen täyttämille hautausmaille on haudattu vähintäänkin 30 000 ihmistä, pääasiassa siviilejä.

Kirjoitukseni taustoittamisessa olen hyödyntänyt Anne Applebaumin teosta ”Punainen nälkä – Stalinin sota Ukrainassa” sekä Johannes Remyn ”Ukrainan historia”, ja The Holodomor, an act of genocide against the Ukrainian people 1932–1933-kirjaa.

Propagandist Konstantin Mikhailovich Lebedev, known as Kosti Heiskanen

 

This writing is a kind of cross-section into the public and to some extent private self of Konstantin Mikhailovich Lebedev, aka Kosti Heiskanen. The person whom we have come to know in Finland as Kosti Heiskanen, producing war propaganda and propaganda for Russia. In my writing, I do not approach him through any single episode, but rather this is a compilation – a cross-section – into his career. The exception is individual excerpts from Heiskanen’s social media accounts, which can be considered his more personal statements. However, I will not take a position on whether they are true or just part of the story. For the sake of clarity, in this article I will use the name Kosti Heiskanen, which is better known to Finns, instead of Lebedev. The article is based on my Finnish-language blog “Propagandisti Konstantin Mihailovitš Lebedev, tunnetaan myös nimellä Kosti Heiskanen”.

Konstantin Mikhailovich Lebedev, aka propagandist Kosti Heiskanen.

In the weeks and months following Russia’s major invasion of Ukraine in February 2022, many “Kremlin echoes” spread the Russian narrative and blatant lies on various social media platforms and in other arenas as well. In the summer of 2022, Kosti Heiskanen appeared as the “Voice of Finland” on the state-owned Rossiya-24 (Russian: Россия-24) “news channel”, accusing the Finnish press of inciting hatred of Russia. (1) If he had previously appeared in any major media in Russia, it had passed by the eyes and ears of many other people who followed Russian war news or propaganda, including me. However, such a person could not have appeared in the Russian media out of thin air: who is Kosti Heiskanen?

He wasn’t exactly a “tabula rasa”. Namely, a detail from Heiskanen’s past that touched us Finns was found in an instant in 2009. In a Yleisradio news report on the kidnapping of Paavo Salonen’s son Anton to Russia, it was reported that journalist Kosti Heiskanen had helped Anton’s father, Paavo Salonen, in his search for his son in Russia. (2)

At that time, child abductions were in the headlines, and specifically the abduction of children to Russia. The previous summer, Paavo Salonen’s son Anton had been secretly brought from Russia to Finland. Anton’s mother, Rimma Salonen, had kidnapped her son to Russia in March 2008. (3)

A certain Johan Bäckman also participated in the activities, giving statements on behalf of Anton’s mother, Rimma Salonen. Similarly, Anton’s father Paavo Salonen was assisted by Kosti Heiskanen, who was introduced as a journalist. In this context, it is worth noting that Heiskanen assisted Paavo Salonen in the search already during 2008. In June 2008, Heiskanen, introduced as a journalist for Independent Press, gave a statement to Ilta-Sanomat after Paavo’s son had been found. (4)

Independent Press Oy (the company has ceased operations) was a publishing company in Lappeenranta that published a Russian and Finnish-language magazine, which, among other things, published articles about the alleged hardships faced by Russians in Finland. The magazine, Focus, published by the company was edited by Kosti Heiskanen. (5)

In less than two decades, Heiskanen’s path has taken him from being Bäckman’s opponent to being on the same side of the field, with both of them participating in Russia’s propaganda war against the West today. Or are the events of the past just a cleverly constructed theater? However, it cannot be denied that Heiskanen’s own life also contains episodes that make it possible to collect “incriminating material” and use it to kompromat. But before I delve into Kosti Heiskanen’s current activities as a propagandist, it is worth briefly reviewing Heiskanen’s background, even though it has been reviewed in an article published in The Insider in June 2024. (6)

Kosti Heiskanen, also known as Konstantin Mikhailovich Lebedev, is a descendant of Finnish communists who emigrated to the Soviet Union in the 1930s. Heiskanen was born in April 1978. According to leaked information from the Russian passport system published by Pointmedia (Russian: Точка), he did not change his name until 2004. (7) Heiskanen’s own story about his background is consistent with the above. In his VK update (December 2024), he says the following:

“---I have never hidden this, and always when giving interviews I explained that I am a descendant of Finnish immigrants, Karelians, Vepsians and Germans. During the Soviet period, many had Russian first and last names, including a large number of Russian Germans. This bullying began when I posted a picture on social media of starting a family at the age of 20 and how my children - - - asked me to take their last names.---” (8 – note: text translated into English by the author of the text.)

According to Heiskanen himself, he lived in Finland from 1996 to 2012, in Lappeenranta and Helsinki, as well as in Sipoo. In 2012, he mentions that he moved to Berlin, Germany.

Heiskanen has lived in Germany until spring 2022, working in the tourism industry. A company was registered in his name for the tourism industry in Berlin in February 2012. The company (World Travel Consulting Panorama Tours GmbH) has since ceased operations. Heiskanen’s name can also be associated with another company, NORVISTA TRAVEL & TRADE GmbH, which was registered in October 2018. (9) It is interesting to note that the first-mentioned company also had an office in Finland – at Tehtaankatu 12, Helsinki. Rustravel Oy, which was founded 23 years ago by Oleg Gergalo, operates at the same address. Gergalo’s name came up a couple of years ago when the Russian Rossiya24 channel, based on FSB sources, claimed that he was providing information to the Finnish Security and Intelligence Service, Suojelupoliisi in Finland. According to a communications expert for the Finnish Security and Intelligence Service, this is a case of Russian information influence.

Rustravel Oy has been mentioned numerous times over the past decade, including by Johan Bäckman, when he recommended using a travel agency for visa matters when traveling to Russia, or to the territories occupied by Russia from Ukraine, or when enlisting in Russian proxy forces in the war in eastern Ukraine that began in 2014. My text ”Fennomatkat Pietarissa – viihdettä sivustaseuraajille” also contains observations about Rustravel’s activities. However, let’s return to Heiskanen’s “tourism-filled” ramble.

According to Heiskanen, he fled Germany to Russia in April 2022 and already on June 1, 2022, he appeared on the state-owned Rossiya-24 news channel accusing the Finnish press of inciting hatred against Russia: “THIS IS HOW THE FINNISH PRESS IS WHIP UP HATE AGAINST RUSSIA.”

From being unknown to being on a state-owned television news channel in a few weeks – now someone might say that “there’s something rotten here…”.

Since then, we have had to watch Kosti Heiskanen’s appearances on social media platforms, as well as in various Russian or pro-Russian media outlets, spreading propaganda with excessive force. Heiskanen has visited the areas occupied by Russia from Ukraine several times. He has also visited cities destroyed by the Russians, such as Mariupol and Avdiivka. In Avdiivka, he accused Finnish and Swedish volunteers of looting the city without providing any evidence. (10) At this very moment, he is touring Russian-occupied eastern Ukraine, making accusations and repeating the propaganda story that Russia has been cultivating for over a decade about atrocities committed by Ukrainians and continuous bombings by Ukraine, which have been shown to be disinformation and lies multiple times. (11)

Unfortunately, it is likely that some Finns will also believe these stories, but the real target audience for Heiskanen's reports is in Russia. Since the occupation of the Crimean Peninsula, Russia has resorted to various foreign commentators, experts (or people presented as such), as well as observers and activists, whose primary task is to bring credibility to the message conveyed by Russia. Kosti Heiskanen is also presented to the Russian public not only as a journalist but as a well-known journalist and civic activist, which he is not.

If we ignore his own media projects, Kosti Heiskanen’s most visible journalistic activity is connected to Russian media and Finnish counter-media. He has commented on the situation in Finland for a very diverse group of Russian media. Among these media are Tsargrad TV, founded by the Orthodox oligarch Konstantin Malofeyev (12), and Patriot Media Group, which was part of the “empire” of the late Yevgeny Prigozhin. According to Novaya Gazeta, Malofeyev was involved in creating Russia’s Ukraine memorandum in the last decade. (13) He was also a financier and supporter of Igor Girkin during the “Russian Spring” when the war in eastern Ukraine began in April 2014, when troops led by Girkin began a military operation in Sloviansk and Kramatorsk.

Kosti Heiskanen as a guest on the Tsargrad tv-channel.

Kosti Heiskanen performing at the funeral of PMC Wagner militant Dmitry Menshikov, who liquidated in Ukraine, at the Beloostrovskaya cemetery  in St. Petersburg with the Finnish flag in December 2022.(14) 

Based on Heiskanen’s activities, I would conclude that unless he was an operator for some Russian security agency, he has good contacts in such an organization. When a man of Russian background who had fought in Ukraine in the ranks of PMC Wagner “defected” to Finland last summer (2025), (15, 16) Heiskanen was able to tell the names of the fighter in question, Zaslan Mustahanov aka Yevgeny Shpartun, and that he had a long criminal record already at the end of June. (17)

At that time, the Finnish Border Guard had only announced that a person had illegally crossed the border into Finland from Russia. Heiskanen did not get the name of the PMC Wagner militant from Finland, as I understand he was the original source of the militant’s names in Russia as well.

Heiskanen’s other activities, such as moving around the territories occupied by Russia from Ukraine, visiting military units, and appearances in Russian media, also indirectly prove that he is acting “on behalf of someone.”

In Heiskanen’s “play” we seem to have progressed to the “Death Threats” act, which he has told Ria Novosti about, and which are now being spread in the Russian propaganda media. (18) This may be just one episode among the episodes that are being fed to the media. Similar to the years-long conflict between him and Janus Putkonen, where harsh words are used to bark and threaten, but words are not followed by action. “There is another side to every story” to this story, i.e. there may be a dispute between individuals in the background, which goes back to the events of the Fennomatkat trip to St. Petersburg, but I am very wary of everything that is being said and done in public now. We will have to wait for the end of the play!

 

Marko

 

Sources:

1. https://x.com/HeiskanenKosti/status/1532050301955497986 

2. https://yle.fi/a/3-5909159

3. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000123744.html

4. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000134240.html

5. https://www.hs.fi/ihmisia/art-2000004252179.html

6. The Insider: Heiskanen outed as Lebedev: the fake Finn who serves Russian propaganda.

7. https://pointmedia.io/story/65fa9170b126bc7ae0c3dc2c

8. https://vk.com/wall747478706_2907

9. https://www.northdata.de/Heiskanen,+Kosti+Mikael,+Berlin/kgr

10. https://istories.media/en/stories/2024/05/15/rossotrudnichestvo/

11. https://x.com/HeiskanenKosti/status/1982837828699722232

12. https://cyberdefence24.pl/cyberbezpieczenstwo/rosyjska-dziennikarska-matrioszka-konstantin-lebiediew-alias-kosti-heiskanen

13. https://www.verkkouutiset.fi/a/vladimir-putinin-ukraina-strategian-valmisti-vahan-tunnettu-oligarkki-32663/#6a6aad62

14. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009323533.html

15. https://raja.fi/-/laiton-rajanylitys-17.6.2025-venajalta-suomeen-kiteella

16. https://yle.fi/a/74-20171865

17. https://x.com/HeiskanenKosti/status/1939386634006327501

Heiskanen’s Facebook profile update on June 29, 2025, is more detailed than his update in X.

18. https://riamediabank.ru/media/9028133.html

The text itself contains links to background material. In the text, I have also utilized Kosti Heiskanen’s personal social media accounts on VK and Facebook.

Propagandisti Konstantin Mihailovitš Lebedev, tunnetaan myös nimellä Kosti Heiskanen

 

Tämä kirjoitus on eräänlainen läpileikkaus Konstantin Mihailovitš Lebedevin eli Kosti Heiskasen julkiseen sekä eräiltä osin yksityiseen minään. Henkilöön, jonka olemme oppineet tuntemaan Kosti Heiskasen nimellä tuottamassa sotapropagandaa ja propagandaa Venäjälle. Kirjoituksessani en lähesty häntä minkään yksittäisen episodin kautta, vaan kirjoitus on ennemminkin kooste – läpileikkaus – hänen julkiseen uraansa. Poikkeuksena yksittäiset poiminnat Heiskasen sosiaalisen median tileiltä, joita voidaan pitää henkilökohtaisempina. Ovatko ne sitä, vai vaan osa kulissia? Siihen en tässä kirjoituksessa ota kantaa. Selvyyden vuoksi käytän tässä kirjoituksessa hänestä suomalaisten paremmin tuntemaa nimeä Kosti Heiskanen Lebedevin sijaan.

Konstantin Mihailovitš Lebedev eli propagandisti Kosti Heiskanen. 

Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainaan kohdistamaa suurhyökkäystä seuranneina viikkoina ja kuukausina suuri joukko ”Kremlin kaikuja” levitti sosiaalisen median eri alustojen lisäksi muillakin areenoilla Venäjän narratiivia ynnä räikeitä valheita. Kesän 2022 koittaessa valtio-omisteisella Rossija-24 (ven. Россия-24) uutiskanavalla esiintyi ”suomalaisäänenä” Kosti Heiskanen, syyttäen maamme lehdistöä Venäjä-vihan lietsomisesta. (1) Jos hän oli aiemmin esiintynyt yhtään merkittävämmässä mediassa Venäjällä, oli se mennyt ohi silmien ja korvien minun lisäksi monelta muulta Venäjän sotauutisia tahi propagandaa seuranneelta henkilöltä. Ei tällainen henkilö kuitenkaan tyhjästä voinut ilmaantua venäläismedioihin: kuka on Kosti Heiskanen.

Ei hän aivan ”tyhjä taulu” ollut. Nimittäin Heiskasen menneisyydestä löytyi hetkessä meitä suomalaisia koskettanut detalji vuodelta 2009. Lainaan Yleisradion uutista lokakuulta 2009:

”Erityisesti venäläiselle lehdistölle suunnatussa tilaisuudessa Paavo Salonen sanoo käyvässä tapahtuman läpi alusta alkaen. Tilaisuudessa on mukana toimittaja Kosti Heiskanen, joka auttoi Salosta Antonin etsinnöissä.” (2)

Noina aikoina lapsikaappaukset olivat ensimmäisiä kertoja laajemmin otsikoissa, ja nimenomaan lasten kaappaaminen Venäjälle. Edellisenä kesänä Paavo Salosen Anton-poika oli tuotu salaa Venäjältä Suomeen, jonne Antonin oli kaapannut hänen äitinsä Rimma Salonen maaliskuussa 2008. (3) Soppaan sotkeutui myös muuan Johan Bäckman, joka tuolloin antoi lausuntoja Antonin äidin Rimma Salosen nimissä. Vastaavasti Antonin isää Paavo Salosta auttoi toimittajaksi esitelty Kosti Heiskanen. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että Heiskanen avusti Paavo Salosta etsinnöissä jo vuoden 2008 puolella, kesäkuussa 2008 Heiskanen Independent Pressin toimittajana esiteltynä antaa lausunnon Ilta-Sanomille:

”- Isä sai pojan syliinsä, kertoo Independent Pressin toimittaja Kosti Heiskanen, joka on antanut Saloselle, 64, taustatukea pojan etsinnöissä”. (4)

Independent Press Oy (yrityksen toiminta on lakannut) oli lappeenrantalainen kustannusyhtiö, joka julkaisi venäjän- ja suomenkielistä aikakauslehteä, jossa muun muassa julkaistiin artikkeleja venäläisten väitetyistä Suomessa kohtaamista vastoinkäymisistä. Lehden (Focus) päätoimittajana toimi Kosti Heiskanen. (5)

Vajaassa parissa vuosikymmenessä Heiskasen tie on vienyt Bäckmanin opponentista kentän samalle laidalle, kummankin osallistuessa tänään Venäjän propagandasotaan länttä vastaan. Vai ovatko menneen tapahtumat vain taiten rakennettua teatteria? Sitä ei kuitenkaan käy kieltäminen, etteikö Heiskasen omaan elämään mahdu myös episodeja, jotka mahdollistavat ”raskauttavan materiaalin” kokoamisen ja sellaisella kiristämisen. Mutta ennen kuin uppoudun tarkemmin Kosti Heiskasen nykyiseen toimintaan propagandistina, on syytä kerrata lyhyelti Heiskasen tausta siitä huolimatta, vaikka se on käyty läpi The Insiderissa kesäkuussa 2024 julkaistun artikkelin jälkeen suomalaisissakin medioissa. (6)

Kosti Heiskanen eli Konstantin Mihailovitš Lebedev on 1930-luvulla Neuvostoliittoon muuttaneiden suomalaiskommunistien jälkeläinen. Heiskanen syntyi huhtikuussa 1978, Pointmedian (ven. Точка) julkaisemien, Venäjän passijärjestelmästä vuodettujen tietojen mukaan hän vaihtoi nimensä vasta vuonna 2004. (7) Heiskasen itsensä kertoma tarina taustastaan on sovitettavissa edellä kuvattuun. VK-päivityksessään (joulukuulta 2024) hän kertoo seuraavaa:

”---En ole koskaan salannut tätä, ja aina haastatteluja antaessani selitin, että olen suomalaisten maahanmuuttajien, karjalaisten, vepsäläisten ja saksalaisten jälkeläinen. Neuvostoliiton aikana monilla oli venäläiset etu- ja sukunimet, mukaan lukien suuri määrä venäläissaksalaisia. Tämä kiusaaminen alkoi, kun julkaisin sosiaalisessa mediassa kuvan perheen perustamisesta 20-vuotiaana ja siitä, kuinka lapseni - - - pyysivät minua ottamaan sukunimensä.---” (8 – huom. teksti käännetty suomeksi allekirjoittaneen toimesta.)

Heiskasen itsensä kertoman mukaan hän on asunut Suomessa vuosina 1996–2012, Lappeenrannassa ja Helsingissä sekä Sipoossa, vuonna 2012 hän mainitsee muuttaneensa Berliiniin, Saksaan. Saksassa Heiskanen omien sanojensa mukaan asui aina kevääseen 2022 työskennellen matkailualalla. Hänen nimellä rekisteröitiin yritys matkailualalle Berliiniin helmikuussa 2012. Yrityksen (World Travel Consulting Panorama Tours GmbH) toiminta on sittemmin lakannut. Heiskasen nimi on yhdistettävissä myös toiseen yritykseen, NORVISTA TRAVEL & TRADE GmbH, joka rekisteröitiin lokakuussa 2018. (9) Ensin mainitussa yrityksessä on kiinnostavaa se, että sillä on ollut asiointitoimisto myös Suomessa – ositteessa Tehtaankatu 12, Helsinki. Kyseisessä osoitteessa toimi(i): Rustravel Oy, joka perustettiin 23 vuotta sitten Oleg Gergalon toimesta.

Rustravel on nostettu esiin lukuisia kertoja viimeisen vuosikymmenen kuluessa myös Johan Bäckmanin toimesta, hänen suositellessa matkatoimiston käyttöä viisumiasioissa matkustettaessa Venäjälle tai Venäjän Ukrainalta miehittämille alueille tai värväydyttäessä Venäjän vapaaehtoisjoukkoihin Itä-Ukrainassa v. 2014 alkaneeseen sotaan. Kirjoitukseeni ”Fennomatkat Pietarissa – viihdettä sivustaseuraajille” sisältyy havaintoja myös Rustravelin toiminnasta. Palatkaamme kuitenkin Heiskaseen ”matkailuntäyteiseltä” harharetkeltä.

Heiskanen kertoman mukaan pakeni Saksasta Venäjälle huhtikuussa 2022 ja jo 1. kesäkuuta 2022 hän esiintyi valtio-omisteisella Rossija-24-uutiskanavalla syyttämässä maamme lehdistöä Venäjä-vihan lietsomisesta: ”NÄIN SUOMEN LEHDISTÖ LIETSOO VENÄJÄ-VIHAA”.

Muutamassa viikossa tuntemattomuudesta valtio-omisteisen televisiokanavan uutislähetykseen – nyt joku voisi tuumata, että ”tässä ei nyt kaikki täsmää…”.

Tämän jälkeen olemmekin joutuneet seuraamaan Kosti Heiskasen esiintymistä sosiaalisen median alustojen ohella erilaisissa venäläismedioissa tai Venäjämielisissä medioissa levittämässä propagandaa liiankin kanssa. Heiskanen on ehtinyt vierailla useita kertoja Venäjän Ukrainalta miehittämillä alueilla. Hän on myös vieraillut venäläisten tuhoamissa kaupungeissa, kuten Mariupolissa ja Avdijivkassa, jossa hän todisteita esittämättä syytti suomalaisten ja ruotsalaisten vapaaehtoisten ryöstelleen kaupungissa. (10) Tälläkin hetkellä hän kiertää Venäjän miehittämässä Itä-Ukrainassa esittäen syytöksiä ja toistaen Venäjän jo reilun vuosikymmenen verran viljelemää propagandatarinaa ukrainalaisten toteuttamista julmuuksista ja jatkuvista pommituksista, jotka on osoitettu disinformaatioksi ja valheiksi lukuisat kerrat. (11)

Ikävä kyllä on todennäköistä, että suomalaisistakin uskoo nämä tarinat, mutta todellinen kohdeyleisö Heiskasen raporteille löytyy kuitenkin Venäjältä. Venäjä on Krimin niemimaan miehityksestä lähtien turvautunut erilaisiin ulkomaalaisiin kommentaattoreihin, asiantuntijoihin (tai sellaisina esiteltyihin henkilöihin) sekä tarkkailijoihin ja aktivisteihin, joiden ensisijainen tehtävä on tuoda uskottavuutta Venäjän välittämälle viestille. Kosti Heiskanenkin esitellään venäläiselle yleisölle ei vain toimittajana vaan tunnettuna toimittajana ja kansalaisaktivistina.

Mikäli jätämme huomiotta hänen omat mediaprojektinsa, Kosti Heiskasen näkyvin journalistinen toiminta kytkeytyy venäläisiin medioihin sekä suomalaisiin vastamedioihin. Suomen tilannetta hän on kommentoinut hyvin kirjavalle joukolle venäläismedioita. Näiden medioiden joukossa on muun muassa ortodoksioligarkki Konstantin Malofejevin perustama, nykyään vain netin kautta seurattavissa oleva Tsargrad TV (12) sekä edesmenneen Jevgeni Prigožinin ”imperiumiin” kuulunut Patriot Media Group. Malofejev oli Novaja Gazetan mukaan luomassa Venäjän Ukraina-muistiota viime vuosikymmenellä. (13) Hän oli myös Igor Girkinin rahoittaja ja tukija ”venäläisen kevään” aikaan sodan alkaessa Ukrainan itäosissa huhtikuussa 2014, Girkinin johtamien joukkojen aloittaessa sotilasoperaation Slovjanskissa ja Kramatorskissa.  

Kosti Heiskanen Tsargrad-kanavan vieraana.

Heiskasen toiminnan perusteella päättelisin, että jollei hän toimi jonkin Venäjän turvallisuuselimen operaattorina, on hänellä hyvät kontaktit tällaiseen organisaatioon. Kun Suomeen ”loikkasi” viime kesänä (v. 2025) PMC Wagnerin riveissäkin Ukrainassa taistellut mies, (14 ja 15) tiesi Kosti Heiskanen kertoa kyseisestä taistelijasta kesäkuun lopulla hänen käyttämänsä nimet (Žaslan Mustahanov eli Jevgeni Špartun) kuin myös sen, että hänellä on pitkä rikosrekisteri. (16) Tämä siis ennen kuin Suomessa rajan laittomasti ylittäneestä henkilöstä oli kerrottu Rajavartiolaitoksen tiedotetta enempää.

Myös Heiskasen muu toiminta, kuten liikkuminen Venäjän Ukrainalta miehittämillä alueilla sekä vierailut joukko-osastoissa ynnä esiintymiset venäläismedioissa todistavat myös sen puolesta, että hän toimii ”jonkin tahon laskuun”.

Heiskasen ”kuvaelmassa” näytämme edenneen näytökseen ”Tappouhkaukset”, jollaisista hän on kertonut Ria Novostille ja jotka leviävät nyt Venäjän propagandamedioissa. (17) Tämä voi olla vain yksi episodi episodien joukossa, joita syötetään medioihin. Samanlainen kuin hänen ja Janus Putkosen välinen vuosia kestänyt konflikti, jossa kovasanaisesti haukutaan ja uhataan toista mutta sanoista ei kuitenkaan ryhdytä tekoihin. Tässäkin tarinassa voi olla ”totta toinen puoli” eli taustalla lienee henkilöiden välinen kiista, joka juontaa juurensa Fennomatkojen Pietarin matkan tapahtumiin, mutta suhtaudun suurella varauksella kaikkeen siihen, mitä nyt julkisuudessa sanotaan ja tehdään. Jäämme odottamaan näytelmän loppua! Конец!

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://x.com/HeiskanenKosti/status/1532050301955497986

2. https://yle.fi/a/3-5909159

3. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000123744.html

4. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000134240.html

5. https://www.hs.fi/ihmisia/art-2000004252179.html

6. The Insider: Heiskanen outed as Lebedev: the fake Finn who serves Russian propaganda.

7. https://pointmedia.io/story/65fa9170b126bc7ae0c3dc2c

8. https://vk.com/wall747478706_2907

9. https://www.northdata.de/Heiskanen,+Kosti+Mikael,+Berlin/kgr

10. https://istories.media/en/stories/2024/05/15/rossotrudnichestvo/

11. https://x.com/HeiskanenKosti/status/1982837828699722232

12. https://cyberdefence24.pl/cyberbezpieczenstwo/rosyjska-dziennikarska-matrioszka-konstantin-lebiediew-alias-kosti-heiskanen

13. https://www.verkkouutiset.fi/a/vladimir-putinin-ukraina-strategian-valmisti-vahan-tunnettu-oligarkki-32663/#6a6aad62

14. https://raja.fi/-/laiton-rajanylitys-17.6.2025-venajalta-suomeen-kiteella

15. https://yle.fi/a/74-20171865

16. https://x.com/HeiskanenKosti/status/1939386634006327501 

Heiskasen Facebook-profiilin päivitys 29. kesäkuuta 2025 on seikkaperäisempi, kuin päivityksensä X:ssä.

17. https://riamediabank.ru/media/9028133.html 

Teksti itsessään sisältää linkkejä taustamateriaaliin. Kirjoituksessa olen myös hyödyntänyt Kosti Heiskasen henkilökohtaisia sosiaalisenmedian tilejä VK:ssa ja Facebookissa.

Lukijan on myös syytä tiedostaa se, että Heiskasen vierailut Venäjän Ukrainalta miehittämillä alueilla ovat Ukrainan lakien vastaisia kaikissa niissä tapauksissa, joissa hän ei ole hoitanut tarvittavia muodollisuuksia Ukrainan viranomaisten kanssa. 

Ukraina vaikuttaa syvälle Venäjällä: polttoaineinfrastruktuuri Ukrainan kohteena

 

Ukraina on etenkin loppukesän ja alkaneen syksyn aikana vaikuttanut lukuisiin merkittäviin kohteisiin syvällä Venäjän maaperällä. Näiden kohteiden joukosta erottuu Venäjän polttoaineinfrastruktuuri, kuten öljynjalostamot, erilaiset öljyvarastot sekä öljysatamat, joihin Ukraina ei ole Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan kuluessa aiemmin yhtä järjestelmällisesti vaikuttanut. Lisäksi Venäjän ongelmia logistiikan puolella on lisännyt Ukrainan vaikuttaminen rataverkkoon etenkin etelässä sekä Venäjän länsiosassa. Ennen kuin käyn tarkemmin läpi Ukrainan viimeviikkojen onnistuneita operaatioita syvällä Venäjällä, lyhyt katsaus Ukrainan vaikuttamisen historiaan.

 

Lyhyt katsaus historiaan: Ukrainan vaikuttaminen Venäjälle

Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, Ukrainan onnistui jo hyvin varhaisessa vaiheessa ulottaa omat iskunsa ensin syvälle selustaan Venäjän miehittämillä alueilla erikoisjoukoillaan sekä tuolloin käytössään olleella aseistuksella (pääsääntöisesti ballistisilla OTR-21 Totška-ohjuksilla). (1) Ja jo saman vuoden kuluessa Ukraina ulotti operaationsa syvälle Venäjällä erikoisjoukoillaan sekä pitkänkantaman aseistuksellaan.

Ukrainan kyvyistä saatiin oivallinen osoitus lokakuussa 2022 sen onnistuessa toteuttaa rekkapommi-isku Kertšinsalmen ylittävällä sillalla, päivä Venäjän diktaattori Vladimir Putinin syntymäpäivän jälkeen. (2) Seuraavina viikkoina ja kuukausina Ukrainan onnistui laajentaa operointialuettaan Venäjällä merkittävästi. Sen miehittämättömät pinta-alukset saavuttivat ensimmäistä kertaa Novorossijskin sataman Mustanmeren itärannalla, (3) ja sen erikoisjoukkojen onnistui toteuttaa operaatio Pihkovan alueella lentotukikohdassa.

Aamuvarhain 5. joulukuuta 2022 Ukraina iski ensimmäistä kertaa Venäjän kaukotoimintailmavoimien operoimaan tukikohtaan. Operaation kohteena oli Saratovin kupeessa sijaitseva Engels-2 lentotukikohta. (4) Samana aamuna Ukraina iski myös Rjazanin länsipuolella olevaan Djagilevon lentotukikohtaan. Engels-2 lentotukikohtaan sekä Djagilevon lentotukikohtaan kohdistetut iskut osoittivat jo tuolloin Ukrainan kykenevän a) kehittämään käynnissä olevan laajamittaisen sodan aikana omaa kaukovaikutuskykyään, sekä b) ulottamaan iskunsa entistä syvemmälle Venäjän maaperälle. Ukraina toteutti ensimmäiset lennokki-iskunsa syvälle Venäjällä todennäköisesti neuvostoaikaiseen Tupolev Tu-141 Striž tiedustelulennokkiin pohjautuvalla itsemurhalennokilla, joka oli muokattu kuljettamaan kymmenien kilojen räjähdelataus kohteeseensa.

Verratessamme Ukrainan kykyä vaikuttaa syvälle Venäjällä tänään aikaan Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ensimmäisenä vuonna, huomamme Ukrainan kyvykkyydessä vaikuttaa Venäjälle tapahtuneen merkittävän muutoksen. Vuoden 2022 ja vielä vuoden 2023 puolella Ukrainan vaikuttamisessa oli ennemminkin kyse yksittäisistä (onnistuneista) iskuista laajojen kampanjoiden sijaan. Noina vuosina Ukrainan onnistuneella operaatiolla saattoi olla taktista vaikutusta sodan kulkuun, (poikkeuksena lokakuussa 2022 toteutettu operaatio Kertšinsalmen ylittävällä sillalla, jolla oli moniulotteinen vaikutus Venäjään), toisin kun nyt. Meidän ei myöskään pidä unohtaa sitä, mikä psykologinen vaikutus Ukrainan operaatioilla oli tuolloin. Tässä suhteessa Ukrainan operaatio Kertšinsalmen ylittävää siltaa vastaan oli lähes täydellinen. (Täydelliseksi sen olisi tehnyt sillan tuhoutuminen).

Tänään Ukraina kykenee vaikuttamaan lähes koko Venäjän alueella ja vieläpä toteuttamaan koordinoituja iskuja useissa kohteissa (lähes) samanaikaisesti – kuten se teki Operaatio Hämähäkinverkossa (ukr. Операція ”Павутина”) kesäkuussa 2025. (5) Tai vaikuttamaan kohteeseen Venäjällä koordinoidulla operaatiolla, jossa kohteen puolustusjärjestelmiä kuormitetaan monesta ilmansuunnasta ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti synkronoiduilla hyökkäysaalloilla, kuten Ukrainan iskiessä Kurskin alueella sijaitsevaan Khalinon lentotukikohtaan marraskuussa 2024. (6)

 

Venäjän polttoaineinfrastruktuuri Ukrainan kohteena

Muistelen, että Ukraina teki ensimmäisen iskunsa Venäjän öljyteollisuutta vastaan niinkin varhain, kuin 22. kesäkuuta 2022, jolloin se iski Novošahtinskin öljyterminaaliin Rostovin alueella, Venäjällä. (7) Todennäköisesti kyseinen isku toteutettiin kustomoidulla ukrainalaisella PD-2 lennokilla, jolla törmättiin öljyterminaaliin itsemurhadroonin tapaan. Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan parina ensimmäisenä vuonna Ukrainan operaatiot Venäjän öljyteollisuutta ja -infrastruktuuria vastaan olivat pääsääntöisesti rajoitettuja, korkeintaan muutamalla (ilmapuolustuksen läpäisseellä) droonilla toteutettuja, kohteiden sijaitessa yleisimmin muutaman sadan kilometrin päässä maiden väliseltä rajalta.

Seuraavan vuoden (v. 2023) kuluessa Ukrainan droonit saavuttivat entistä syvemmällä Venäjän selustassa olevia kohteita ja aiempaa säännöllisemmin. Moskova oli tuolloin yksi Ukrainan lennokkioperaatioiden kohteista. Kaupunkia tavoiteltiin jo helmikuussa 2023, jolloin ukrainalaisten laukaisema lennokki saavutti Moskovan portit syöksyen maahan noin sadan kilometrin päässä kaupungista teknisen vian tai mahdollisesti puihin osumisen seurauksena. Toukokuun 30. 2023 Ukraina saavutti Ukrjet UJ-22 lennokilla Moskovan kansainvälisen liikekeskuksen eli MIBC:n, Kremliin oli matkaa alle viisi kilometriä. (8)

Tammikuun 21. 2024 Ukraina ylsi lennokeillaan ensimmäisen kerran Suomenlahden rannikolla sijaitsevaan Laukaansuun (ven. Ust-Lugan) satamaan ja siellä Novatekin kaasuterminaalin. (9) Laukaansuun kaasuterminaalia operoivan Novatekin suurimpiin omistajiin kuuluu venäläisoligarkki Gennadi Timtšenko, jonka omistusosuus yhtiöstä vuonna 2022 oli hieman alle 24 prosenttia. (10) Timtšenko oli tuolloin yhtiön toiseksi suurin omistaja. Sittemmin Ukraina on saavuttanut Laukaansuun kuin myös Suomenlahden vastarannalla sijaitsevan Koiviston (ven. Primosk) öljysataman drooneillaan useammankin kerran.

Ukrainan operaatioissa tapahtui merkittävä muutos tänä kesänä, elokuussa, jolloin vaikuttaminen Venäjän polttoaineinfrastruktuuria vastaan muuttui aiempaa organisoidummaksi ja järjestelmällisemmäksi. Samaan aikaan alue, jolle Ukraina Venäjällä ulotti operaationsa laajeni huomattavasti. Se, että Ukraina kykenee ulottamaan operaationsa aiempaa syvemmälle Venäjällä tarkoittaa samalla sitä, että Ukrainalla on aiempaa enemmän pitkän kantaman kalustoa ja että sen käytössä oleva kalusto on monipuolisempaa. Voimme myös päätellä, että pitkään kestänyt sota on rampauttanut Venäjän ilmapuolustusta, jolloin sen on aiempaa vaikeampi puolustaa laajaa maa-alaa Ukrainan ilmaoperaatioilta. Jossain määrin Venäjä myös omilla toimillaan helpottaa Ukrainan työtä, maa nimittäin käyttää varsin paljon energiaa sotilaallisesti vähemmän tärkeiden kohteiden, kuten Putinin residenssien, puolustamiseen ja nämä resurssit ovat poissa jostain muualta. Eikä myöskään pidä unohtaa sitä, että Venäjä menetti hyökkäyssotansa alkupuolella Ukrainassa hyvin paljon ilmapuolustuskalustoa sekä henkilöstöä, etenkin henkilöstöä sen on aiempaa vaikeampi korvata. Kalustopulan lisäksi Venäjän ongelmana on osaajapula.

Ukraina on elokuun alun jälkeen iskenyt yli kuusikymmentä kertaa Venäjän öljyinfrastruktuuria vastaan. (11) Lukema pitää sisällään vaikuttamisen öljynjalostamoihin, öljy- ja polttonestevarastoihin sekä öljyterminaaleihin. Niiden kaikkien tarkempi analysointi turruttaisi innokkaimmankin lukijan, joten käyn alkuun läpi Ukrainan operaatioita Feodosijan öljyterminaaliin Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla, jonka jälkeen havaintoja Ukrainan muusta vaikuttamisesta Venäjän öljyinfrastruktuuriin.

Ukrainan lokakuiset iskut Venäjän miehittämän Krimin niemimaan suurimpaan öljyterminaaliin Feodosijassa eivät olleet ensimmäiset iskut kyseiseen terminaaliin, mutta aiheutuneiden tuhojen perusteella 6. ja 12. lokakuuta toteutetut operaatiot ovat aiheuttaneet suurimmat aineelliset vahingot terminaalille. 

Feodosijan öljyvarasto palaa, 12.–13. lokakuuta 2025 välinen yö.

Feodosijan alueelta otetut korkearesoluutioiset satelliittikuvat osoittavat, että Ukrainan lokakuun 2025 iskujen seurauksena öljyterminaalin alueella ainakin 11 öljysäiliötä vaurioitui eriasteisesti, ja useimmat niistä joko tuhoutuivat tai vaurioituivat vakavasti. (12) Pääsäiliöiden lisäksi ainakin kuusi pienempää yksikköä vaurioitui vakavasti tai tuhoutui. Pienemmät yksiköt olivat todennäköisesti päiväsäiliöitä, jotka säätelevät polttoaineen virtausta pääsäiliöiden ja jakelujärjestelmien välillä, tai ne on tarkoitettu lisäaineiden (korroosionestoaineiden tai stabilointiaineiden) varastointia varten.

Summauksena voidaan todeta, että ainakin 19 erikokoista säiliötä on tuhoutunut tai vaurioitunut vakavasti, sekä yhteensä 6 pienempää päiväsäiliötä tai lisäainesäiliötä vaurioitui Ukrainan iskuissa. Ennen hyökkäystä Feodosijan öljyterminaali toimi myös logistisena keskuksena Venäjän joukkojen polttoaine- ja voiteluaineiden toimittamiseen. Oma lukunsa on sitten se, että kun huomioidaan iskujen terminaalialueelle ja sen infrastruktuurille aiheuttamat vauriot, on epävarmaa, onko Venäjällä resursseja niiden korjaamiseen, ainakaan kohtuullisessa ajassa, etenkin kun koko laitos voi päätyä Ukrainan uusien iskujen kohteeksi milloin tahansa.

Tämän vuoden elokuunalun jälkeen Ukraina on vaikuttanut yhteensä yli 60 kohteeseen Venäjän öljyinfrastruktuurissa, sisältäen vaikuttamisen öljynjalostamoihin, öljyvarastoihin ja pumppausinfrastruktuuriin sekä öljysatamiin Novorossijskissa ja Tuapsessa Mustallamerellä sekä Koiviston ja Laukaansuun satamiin Suomenlahdella.

Tammikuun 2024 jälkeen Ukraina on vaikuttanut 27 öljynjalostamoon Venäjällä, valtaosaan useammin kuin kerran. Kohteiden joukossa on Venäjän viisi suurinta öljynjalostamoa: Omskin öljynjalostamo Omskin alueella; Kirishin öljynjalostamo Leningradin alueella; Rjazanin öljynjalostamo Rjazanin alueella; Kstovon öljynjalostamo Nižni Novgorodin alueella ja Jaroslavlin öljynjalostamo Jaroslavlin alueella. Venäjän kymmenestä suurimmasta öljynjalostamosta Ukraina on vaikuttanut 8:aan 1. helmikuuta 2024 jälkeen. Rjazanin öljynjalostamoon on vaikutettu yhteensä 8 kertaa 13. maaliskuuta 2024 jälkeen ja Volgogradin öljynjalostamoon 9 kertaa 1. helmikuuta 2024 jälkeen. Ukrainan maaperältä on reilut 2400 kilometriä Venäjän suurimpaan öljynjalostamoon Omskissa, johon Ukraina on iskenyt kahdesti viime vuoden puolella. (13) Jälkimmäinen (26. elokuuta 2024) toteutettu operaatio tuhosi raakaöljyn tislausyksikön CDU-11, joka on toinen ”laitoksen kahdesta suurimmasta ensisijaisesta jalostusyksiköstä”. CDU-11 vastasi noin kolmanneksesta laitoksen kapasiteetista. (14)

Ukrainan vaikuttaminen Venäjän öljyinfrastruktuuriin on jatkunut viimepäivinä. Lokakuun 19.–22. päivien aikana Ukraina on iskenyt ainakin seuraaviin Venäjän öljyn- ja kaasunjalostuksen sekä varastoinnin kohteisiin, kahdesti Novokuibyševskin öljynjalostamoon Samaran alueella, Dagnotekhin öljynjalostamoon Mahatškalassa Dagestanin tasavallassa, Rjazanin öljynjalostamoon Rjazanin alueella ja kahdesti Orenburgin maakaasun jalostuslaitokseen Orenburgin alueella sekä miehitetyssä Berdjanskissa sijaitsevaa öljyvarastoon.

Ukrainan operaatioiden seurauksena useilla alueilla Venäjää esiintyy laajoja häiriöitä polttoaineen jakelussa. Polttoaineita joudutaan säännöstelemään, paikoin se on loppunut kokonaan. Säännöstely ja polttoaineiden loppuminen on johtanut lieveilmiöihin, kuten mustanpörssin kauppaan, varastamiseen jne. Venäjän miehittämien alueiden asukkaat joutuvat painimaan samojen ongelmien kanssa autoilijoiden joutuessa jonottamaan huoltoasemilla jopa tunteja. Ukrainan iskuilla öljy- ja polttonestevarastoihin Feodosijassa, Hvardiiskessa ja Berdjanskissa sekä muualla miehitetyillä alueilla, voi myös olla vaikutusta Venäjän operaatioihin rintamalla. Etenkin iskuilla Feodosijan öljyterminaaliin voi olla laajempiakin seurauksia, johtuen sen roolista logistisena keskuksena Venäjän joukkojen polttoaine- ja voiteluaineiden toimituksille.

Katseemme on pääasiassa kohdistunut liekehtiviin öljysäiliöihin Venäjällä. Tämän rinnalla Ukraina tekee ”hiljaista työtä” Moskovan ympäristössä iskiessään drooneilla sähköasemiin laajalla alueella Moskovan alueella ja siihen rajoittuvilla alueilla (oblast). Viikon sisään Ukraina on iskenyt neljään suureen sähköasemaan em. alueella, jokainen niistä on Moskovan sähköverkon toiminnan kannalta tärkeä: Arzamas 500 kV sähköasema, lokakuun 14: Balashovskaya 500 kV sähköasema, lokakuun 16: Vladimirskaja 750 kV sähköasema, lokakuun 17: Veshkaima 500 kV sähköasema, lokakuun 18. päivä. (15) Mikäli Ukraina kykenee vaikuttamaan Moskovan sähköhuoltoon toistuvasti pidemmällä ajanjaksolla, näkynee tämä myös venäläisten arjessa.

Oma lukunsa on sitten se, että mitkä ovat Venäjän resurssit korjata yksiköitä, joihin Ukraina on vaikuttanut. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maan johto pyrkii pitämään arjen mahdollisimman ”normaalina” pääkaupungissa, mikä tarkoittaa sitä, että resursseja siirretään muualta sinne entistä enemmän. Kysymys kuuluukin, että missä vaiheessa raja tulee vastaan? Tulevat viikot ja talven alku näyttävät meille suunnan. Enpä ihmettele, vaikka Venäjän pinta-ala alkaisi muuttua voimavarasta entistä enemmän hallinnon viholliseksi: laajaa maata, jossa Ukrainan erikoisjoukkojen rinnalla toimii myös erilaisia vastarintasoluja, on entistä vaikeampi kontrolloida hupenevilla resursseilla.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://militarnyi.com/en/news/in-the-port-of-berdyansk-explosions-destoyed-three-russian-landing-ships/

2. https://www.rferl.org/a/ukraine-sbu-crimea-bridge-blast/32521472.html

3. https://www.navalnews.com/naval-news/2022/11/ukraine-maritime-drone-strikes-again-reports-indicate-attack-on-novorossiysk/

4. https://theaviationist.com/2022/12/05/explosion-hits-engels-2-airbase-russia-reportedly-damaging-at-least-two-tu-95-bombers/

5. https://yle.fi/a/74-20165142

6. https://www.verkkouutiset.fi/a/yllatysisku-lentotukikohtaan-nain-s-400-superase-tuhottiin/#6a6aad62

7. https://www.reuters.com/world/europe/fire-broke-out-russias-novoshakhtinsk-oil-refinery-2022-06-22/

8. https://www.theguardian.com/world/2023/may/30/moscow-drone-attack-mayor-reports-minor-damage-to-buildings

9. https://www.fontanka.ru/2024/01/21/73143983/

10. https://www.hs.fi/maailma/art-2000010134251.html

11. https://x.com/prestonstew_/status/1978843152078213494

12. https://x.com/kromark/status/1979442366571516109

13. https://x.com/KHoholenko/status/1978746807485124678

14. ”Crude distillation unit named CDU-11, one of the ‘two largest primary refining units at the plant’ was destroyed. The unit was responsible for roughly one-third of plant capacity.”

https://en.wikipedia.org/wiki/Omsk_refinery

15. https://x.com/evgen1232007/status/1979431555987562545

Lähteenä ja taustatyössä olen hyödyntänyt myös aiemmin kirjoittamiani blogeja lähteineen Ukrainan vaikuttamisesta syvälle Venäjällä (kuten Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa I OSA, II OSA ja III OSA) sekä kirjoituksiani lähteineen Ukrainan vaikuttamisesta Venäjän selustaan miehitetyillä alueilla. Kirjoitukseni tekstiin on myös upotettu linkkejä, jotka ohjaavat lähdemateriaaliin.