Pohjoismainen Vastarintaliike esitti kutsun VKontakte sivuillaan venäläisille uusnatseille saapua marssimaan 6.
joulukuuta – itsenäisyyspäivänämme – Helsinkiin. Vastarintaliikkeen kutsu
päättyy:
”Itsenäisyyspäivä ei ole meille vain tylsä muistopäivä, se on meille
päivä, jolloin kunnioitetaan vapaustaistelijoita, niin vanhoja kuin uusiakin.
Jos rakastat maata ja palat halusta taistella kansasi puolesta, odotamme teitä
riveihimme 6. joulukuuta Helsingissä!"
Kuvakaappaus sivulta https://vk.com/nordfront_sverige
|
Näin alkuun voidaan jo pohtia,
että minkä kansan puolesta venäläiset uusnatsit tulisivat marssimaan ja
taistelemaan Helsinkiin itsenäisyyspäivänämme 6. joulukuuta? Minun on
likipitäen mahdotonta sovittaa samaan yhtälöön Suomen itsenäisyyspäivän
juhlallisuuksia ja venäläisiä uusnatseja – tai ketään uusnatseja, tulevatpa he
sitten kotimaasta tahi maamme rajojen ulkopuolelta. Suomalaisten uusnatsien
(tarkoitan erityisesti Vastarintaliikettä)
tarkoitusperät ovat aivan jotain muuta kuin itsenäinen Suomi ja maahamme
liitettävät ylevinä pidettävät aatteet ja arvot, kuten demokratia, tasa-arvo, ihmisoikeudet. Vastarintaliike julistaa verkkosivuillaan: Vastarintaliike
tunnustaa kansallissosialistisen maailmankatsomuksen.
Lukiessani tästä kutsusta
ensimmäisen kerran torstaina 16. marraskuuta Iltalehdestä Nina Järvenkylän kirjoittamasta uutisesta, (1) mieleeni palasi
blogini ”Vastarintaliike, kaikkea muuta
kuin isänmaan asialla” (2) jonkin
viikon takaa, jolloin kirjoitin muun muassa seuraavaa:
Vastarintaliike ei ole Suomen eikä demokratian asialla!
Tämä kuvio, jossa Pohjoismaisen
Vastarintaliikkeen Ruotsin osasto esittää kutsun venäläisille ei käytännössä
eroa millään muotoa siitä, jos kutsun esittäjinä olisivat toimineet
suomalaiset. Tällaisissa suuremman luokan kysymyksissä päätöksenteko on
todennäköisesti yhtenäistetty, liialliselle individualismille ei ole sijaa.
Tässä kuviossa on myös syytä
huomioida se, että ruotsalaiset eivät ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä.
Kesäkuussa useampikin
ruotsalaislehti uutisoi kuinka kaksi oikeudessa pommi-iskuista syytettynä
ollutta ruotsalaista uusnatsia – Anton
Thulin ja Viktor Melin - oli osallistunut
Venäjällä järjestetylle leirille, jolla oli opetettu aseiden käsittelyä sekä
räjähdekoulutusta. (3) Tämän Partizan-leirin
järjestäjänä toimi venäläinen RID (Russkoe Imperskoe Dvizhenie), kouluttajina leirillä oli venäläisupseereja. Kolmas
syytettynä ollut ei ollut osallistunut kyseisille leireille.
Kyse ei kuitenkaan ollut ensimmäisestä kerrasta, jolloin ruotsalaiset ovat tehneet yhteistyötä venäläistahon
kanssa. Syyskuussa 2015 Anton
Shekhovtsov blogitekstissään ”Russian
fascist militants give money to Swedish counterparts” kirjoitti seuraavaa:
“Most
importantly, however, the Swedish report on the meeting states that, during its
visit to Sweden, the Russian delegation has donated money to the Swedish
fascists as a contribution to the building of a political party on the basis of
the "Nordic Resistance’”. (4)
Venäläinen RID on vahvistanut rahoituksen. Edellä mainitut ruotsalaiset
uusnatsit ovat kouluttautuneet Venäjällä ennen Ruotsissa suorittamaansa iskua,
kuitenkin jälkeen RID:in myöntämän rahoituksen, näin voidaan päätellä
uutistekstin ja muiden kirjoitusten perusteella. Väistämättä herää ajatus
siitä, että syvempää yhteistyötä on ryhdytty harjoittamaan viimeistään syyskuun
2015 tapaamisen jälkeen ja tähän syvempään yhteistyöhön on kuulunut myös
koulutuksen järjestäminen Venäjällä. Jollain asteella yhteistyötä on täytynyt
olla jo ennen syyskuuta 2015.
Käyttääkseni rahvaanomaista
termiä – tämä kuvio haisee.
Viimeisimpien vuosien ajalta
löytyy kokojoukko esimerkkejä siitä, kuinka venäläisiä ”vapaaehtoisia” on saapunut kutsuttuna tai itse itsensä kutsuen
Venäjän naapurustoon ja välillä hiukan kauemmaskin. Seuraukset ovat tiedettyjä
ja tunnettuja, nämä ”vapaaehtoiset” ovat synnyttäneet vähimmilläänkin
jonkinasteista kaaosta, ja enimmillään – katsokaa miehitettyä Krimin niemimaata
ja tuhottua Itä-Ukrainaa, joilla alueilla ”vapaaehtoisia” seurasivat Venäjän
asevoimien joukot. Enkä
nyt väitä, että venäläisnatseja seuraa venäläisjoukot. Todennäköisesti kyse on
ennemminkin yhteiskuntamme testaamisesta, etsitään heikkoja kohtia, joihin
vaikuttaa jatkossa entistä enemmän, joiden kautta yhteisöämme on mahdollista
rapauttaa jatkossa, mikäli tarvetta sellaiselle on.
Itä-Ukrainaan saapui
kevättalvella 2014 Krimin niemimaan miehityksen jälkimainingeissa Venäjältä
bussilasteittain agitaattoreita synnyttämään kaaosta, paikalliset kutsuivat
näitä agitaattoreita ”Putinin turisteiksi”.
On aiheellista kysyä, että tulemmeko me suomalaiset saamaan ”maistiaisia” itsenäisyyspäivänämme ”Putinin turistien” muodossa? Jos näin
käy, muuta en toivo kuin, että viranomaisemme ovat tuolloin hereillä ja
pistävät jokaisen rettelöitsijän ”jäähylle”.
Olen yrittänyt takoa
viimeisimpien vuosien kuluessa yhden, jos toisenkin kalloon, että
Vastarintaliike ei ole Suomen asialla, se ajaa totalitaarista
yhteiskuntajärjestelmää – sellainen kansallissosialistinen Saksa oli,
valkopestäänpä sitä kuinka paljon tahansa. Olen yrittänyt huomauttaa
kytköksistä Venäjälle, kovin moni on vaan niille naureskellut samalla väheksyen
”suomalaisia kuulapäitä”. Tässä
kuviossa nämä ”Putinin turistit” eli
venäläiset uusnatsit ja nationalistit minua olennaisesti enemmän huolettavat,
vaikka en väheksy kotomaammekaan natseja.
Josko nyt – vihdoin ja viimein –
suomalaisetkin alkaisivat ymmärtää sen, että Vastarintaliike on, kaikkea muuta
kuin isänmaan asialla.
Marko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.