perjantai 1. joulukuuta 2017

Euroopassa on sota – yli 10 000 ukrainalaista kuollut

Ukrainassa käynnissä oleva sota saavuttaa laajempaa näkyvyyttä Suomessa lähinnä vain silloin kun jotain tavanomaisesta poikkeavaa tapahtuu – reilun kolmen sotavuoden aikana epänormaalista näyttää tulleen ikävällä tapaa normaalia. Sota on normalisoitunut, painunut taka-alalle – käytännössä juuri sitä, mitä Venäjän diktatorinen presidentti Vladimir Putin haluaakin. Mitä vähemmän sota ynnä Krimin niemimaan miehitys ovat otsikoissa, sitä helpompaa on kyseenalaistaa Venäjään kohdistetut pakotteet ja vaatia niiden purkua.

Venäjä miehitti Krimin niemimaan helmikuun lopulla (2014) – sota Itä-Ukrainassa alkoi Venäjän luomalla kaaoksella ja useisiin Itä-Ukrainan paikkakuntiin kohdistetuilla operaatioilla huhtikuun 12. 2014 – voidaan todeta, että sodan ensilaukaukset ammuttiin tuolloin, joskin Itä- ja Etelä-Ukrainan kaaoksen ensimmäiset kuolonuhrit tulivat jo tätä ennen Donetskissa maaliskuun 13. 2014, jolloin venäjämieliset ynnä Venäjältä tulleet agitaattorit hyökkäsivät Ukrainan hallintoa tukevien mielenosoittajien kimppuun puukottaen kuoliaaksi 22-vuotiaan yliopisto-opiskelija Dmytro Chernyavskiyn.

Tähän päivään mennessä Ukrainassa käynnissä olevassa sodassa on kuollut yli 10220 ukrainalaista – heidän joukossa on 137 lasta, joista 90 on poikia ja 47 tyttöjä. (1) Tämän vuoden puolella (syyskuun 16. mennessä) ammuksiin, räjähteet, miinoihin ynnä tulitukseen on kuollut 68 siviiliä ja haavoittanut sekä vammautunut 315 siviiliä rintamalinjan molemmin puolin. (2)

Sodan uhreiksi on myös laskettavissa ne 298 siviiliä, joka kuolivat Venäjän asevoimien 53. ilmatorjuntaprikaatiin kuuluneen 9K37M Buk-M1 (nro: 332) TELARin miehistön ammuttua alas Malaysia Airlinesin lennon MH17 heinäkuun 17. 2014. Lähes kolmestasadasta siviiliuhrista 80 oli lapsia.

Sota on koskettanut suurta joukkoa siviilejä – noin puolitoistamiljoonaa siviiliä on joutunut pakenemaan sotatoimialueelta, heistä 676 000 on naisia ja 248 000 lapsia. Sodan välillisinä uhreina ovat ne yli 1300 leskeä, heidän ohella 2190 äitiä on menettänyt lapsensa sodassa.

Tällä hetkellä 162 ukrainalaista on panttivankeina miehitetyillä alueilla Itä-Ukrainassa, heidän joukossa on kymmenen naista ja kuusi teini-ikäistä poikaa/tyttöä. Moninkertainen määrä vangittuihin verrattuna on edelleen kateissa, YK:n julkaiseman raportin mukaan 402 siviiliä ja sotilasta on kateissa Donbassin alueella.

Sodan aikana suuri joukko siviilejä on vangittu Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, osa heistä kärsii ”tuomiotaan” työleireillä – jollaisia varmuudella on Luhanskin ”kansantasavallan” puolella (3), todennäköisesti myös naapurissa Donetskin ”kansantasavallan” alueella.

Siviilejä on vangittu mitä mielikuvituksellisimpien syiden tähden – myös blogikirjoittelu voi johtaa vangitsemiseen, toimivaa oikeuslaitosta ei ole, joten vangitut voivat joutua odottamaan ns. tuomiotaan kuukausia, heitä on pidetty vangittuina jopa viikkoja, ennen kuin omaisille on ilmaistu heidän olinpaikkansa. Lahjusten kiristäminen omaisilta on tavanomaista toimintaa, lahjuksia vastaan luvataan vapauttaa pidätetty – tai langettaa lyhyempi tuomio. Huonoimmissa tapauksissa lahjuksen, josta usein käytetään nimeä ”sakko”, maksun jälkeen pidätettyä ei kuitenkaan vapauteta vaan omaisilta kiristetään lisää rahaa. Käytännössä aina ”sakko” on maksettava dollareissa (tai euroissa). ”Sakon” suuruus voi nousta parista tuhannesta aina kymmeniin tuhansiin. Mikäli omaiset eivät maksa ”sakkoa” tai anna muuta – rahan arvoista – kompensaatiota, vangittua on tavallista pahoinpidellä, pitää nälässä tai uhkailla muulla tavoin.

Edellä kuvailemasta toiminnasta minulla on ensikäden tietoa tuntemani henkilön joutuessa pidätetyksi tämän vuoden puolella. Hänen omaisilta on kiristetty tuhansia dollareita vapautusta vastaan, pidätettyä on pahoinpidelty – hänet on nähty useita kertoja mustelmilla (ja henkisesti lopussa). Samalla pidätettiin toinen henkilö, tuntemani henkilön tuttava, josta ei pidätyksen jälkeen ole saatu varmaa tietoa. Pidättäjien tiedetään olevan Venäjältä tulleita militantteja, ”miliiseistä”, joiden haltuun tuntemani henkilö luovutettiin, tunnetaan nimeltä jokunen.

Kansainväliset järjestöt sekä venäläinen Memorial on julistanut 16 vangittua ukrainalaista poliittisiksi vangeiksi. Heidät on vangittu venäläisten toimesta ja pakkosiirretty näytösoikeudenkäyntien jälkeen vankeuteen Venäjälle. Heidän joukossa on muun muassa ukrainalainen elokuvaohjaaja Oleg Sentsov. Miehitetyn Krimin niemimaan alueella 53 Krimin tataaria on pidätettynä heidän poliittisten mielipiteidensä tähden, osa heistä on siirretty psykiatrisiin hoitolaitoksiin perinteiseen neuvostotyyliin.

Ukrainan asevoimat ja vapaaehtoisjoukot ovat menettäneet tähän mennessä kaatuneina 2335 sotilasta, kaatuneiden joukossa on kolme naista. Haavoittuneiden määrä nousee yli 8390 sotilaaseen, joiden joukossa on 24 naissotilasta.

* * *

Tappioista puhuttaessa on aina syytä muistaa se, että tappiot eivät pidä sisällään Itä-Ukrainaa miehittävien joukkojen – käytännössä siis Venäjän johtamien ja varustamien sekä rahoittamien joukkojen tappioita.

Miehitettyjen alueiden siviilitappioistakaan ei ole täyttä varmuutta, tämä johtuu useammasta tekijästä. Ulkopuolisten (puolueettomien) tarkkailijoiden ei ole aina mahdollista päästä haastattelemaan tulituksessa haavoittuneita, heidän ei ole läheskään aina mahdollista varmentaa sitä, että kuollut on todellisuudessa kuollut sotatoimien seurauksena, on tapauksia, joissa esimerkiksi ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat eivät yksinkertaisesti voi olla varmoja siitä, että kuollut on todellakin kuollut siellä missä hänen väitetään kuolleen tai, että kuolemaan johtaneet syyt ovat oikeasti ne, joita niiden väitetään olevan.

Tiedossa on tapauksia, joissa miehitetyillä alueilla on lavastettu ampumatapauksia, joista on syytetty Ukrainan asevoimia – joukossa on tapauksia, joissa Venäjän alaisuudessa toimivat joukot ovat itse ampuneet siviilikohteita hallinnoimillaan alueilla. Tiedossani on muutama silminnäkijähavainto sodan ajalta Donetskissa, jossa paikalliset ovat nähneet Donetskin aluetta ammuttavan kaupunkialueelta eli alueelta, joka on miehityksen alaisena. (4 ja 5)

Erään ongelman muodostavat siviileihin kohdistuneet mielivaltaiset pidätykset, jotka ovat johtaneet pitkiin vankeusrangaistuksiin, joissa omaisilla ei ole ollut mahdollisuutta pitää yhteyttä pidätettyihin – he eivät kaikissa tapauksissa edes tiedä mihin pidätetyt on siirretty.

YK:n julkaiseman raportin mukaan 402 siviiliä ja sotilasta on kateissa Itä-Ukrainassa, alueella toimivien paikallisten aktivistien mukaan todellinen lukema on huomattavasti korkeampi, koska huomattava osa miehitetyillä alueilla asuvien pidätettyjen omaisista ei uskalla ilmoittaa pidätetyistä – ja sen myötä kadonneista – omaisistaan puolueettomille tarkkailijoille tai aktivisteille. Pelko kostosta tai pidätettyihin kohdistetuista toimenpiteistä – kuten kidutuksesta – saavat heidät vaikenemaan.

Itä-Ukrainassa Venäjän asevoimien alaisuudessa taistelevien joukkojen kokonaistappioista ei ole varmuutta. Sen sijaan on esitetty arvioita, joissa lukemat vaihtelevat muutamasta tuhannesta kuolleesta aina yli 30 000 kuolleeseen sotilaaseen. Venäläisten ihmisoikeusjärjestöjen, kuten Memorialin sekä Sotilaiden äitien edustajien mukaan aiempiin Venäjän käymiin sotiin verrattuna hallinto salaa nyt olennaisesti tarkemmin sodan kokonaisuhrien määrän. Elokuun 2015 lopussa venäläisen uutisjulkaisun Business Life (Delovaya Zhizn) mukaan noin 2000 venäläissotilasta oli kuollut sotatoimissa Itä-Ukrainassa helmikuuhun 2015 mennessä.


Salailun keinovalikoima on laaja, omaisia painostetaan olemaan hiljaa – heitä uhataan korvausten menettämisellä, mikäli kertovat sodassa kuolleista omaisistaan. Useissa tapauksissa omaiset eivät tiedä missä heidän läheinen on kuollut, puhumattakaan olosuhteista, joissa hän on kuollut. Etenkin vuoden 2014 ja 2015 aikana huomattavan monen kuolleen varusmiehen tai sopimussotilaan kuolinpaikkana oli merkintä ”kuollut tilapäisessä sijoituspaikassa” – usein tämä ”tilapäinen sijoituspaikka” sijaitsi Rostovin oblastin alueella. (6) Tänä päivänä Rostov-na-Donun ympäristössä on lukuisia hautuumaita, joihin on haudattu nimettömiin hautoihin jopa tuhansia sodan uhreja. 

Nimettömiä hautoja Rostov-na-Donun alueella, kuva via @GlasnostGone.


















Myös Ukrainalta miehitetyillä alueilla on lukematon määrä hautausmaita sodan nimettömille uhreille. Yksistään Donetskin ympäristöstä löytyy ainakin kolme hautuumaata, joihin on haudattu tuhansia kuolleita militantteja nimettömiin hautoihin. Näiden hautaismaiden ohella Donetskin eteläpuolella sijaitsevalle ns. vanhalle hautausmaalle on haudattu mahdollisesti satoja miehiä sodan kuluessa – suurin osa heistä on ”kansantasavallan” riveissä sotineita. Samaiselle hautausmaalle on haudattu myös sotarikolliset Arseni ”Motorola” Pavlov ja Mikhail ”Givi” Tolstykh.

Vaikka en arvosta näitä Ukrainassa sotineita militantteja tahi Venäjän asevoimien tai turvallisuusjoukkojen sotilaita, he ovat hyökkääjiä ja valloittajia sekä miehittäjiä – osa on myös suoranaisia sotarikollisia ja kriminaaleja, voidaan Venäjän hallinnon toimenpiteitä pitää vielä kuvottavampina - vieläkin rikollisempina.

Venäjän hallinto on propagandan ja manipuloinnin ynnä katteettomin lupauksin saanut kymmeniä tuhansia nuorukaisia ja vähän vanhempia ”vapaaehtoisia” liittymään Ukrainassa käytävään sotaan, joukossa on satoja pikkurikollisia, joille on annettu kaksi vaihtoehtoa – vankila tai sota – ja nyt valtio on unohtanut heidät, haudannut nimettömiä hautoihin, joiden sijaintia ei ole kerrottu omaisille ja läheisille. Tuhannet äidit surevat poikiensa ja tyttäriensä tähden, tuhannet vaimot miestensä tähden tietämättä rakkaittensa kohtaloa. Kuolleiden ohella tuhannet haavoittuneet ja vammautuneet on hylätty, he pärjäävät vain omaistensa ja läheisimpiensä tuella. He ovat fyysisesti ja psyykkisesti rampautuneita ja unohdettuja. Voidaan kysyä, että millainen on valtio, joka toimii näin? Millainen valtio lähettää kansalaisiaan rikolliseen sotaan, hyläten haavoittuneet ynnä kuolleiden läheiset? Kysymyksiin ei ole tarvetta vastata, ne kuitenkin auttavat hahmottamaan sen, millaisin motiivein Venäjän hallinto on liikkeellä – ei yksin Ukrainassa vaan myös muualla, kuten on nähty.


Marko


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.