Kun antaa pirulle pikkusormen, se vie koko käden

Tämä vanha sanonta on jälleen mielessäni ajatellessani läntisen Euroopan ja Venäjän uusinta yhteentörmäystä, tai onko kyse edes mistään yhteentörmäyksestäkään, kun niin läntinen yhteisö tuntuu alistuneen kohtaloonsa antautuen taistelutta – puheet läntisistä arvoista näyttävät osoittautuvan vain puheiksi, vailla konkretiaa ja todellista kykyä käydä kamppailua niiden puolesta – olla valmis uhrauksiin niiden tähden.

Kun tämän vuoden toukokuussa Helsingissä äänestettiin Venäjän pitämisestä mukana Euroopan neuvostossa, moni kritisoi – aiheellisesti – päätöstä, koska ne perimmäiset syyt, joiden vuoksi Venäjän äänioikeutta Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa oli rajoitettu, eivät olleet muuttuneet miksikään. Venäjän vallattua Krimin Ukrainalta vuonna 2014, Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous rajoitti Venäjän äänioikeutta. Kun Venäjältä vietiin äänioikeus, maa tapojensa mukaan uhriutui lopettaen jäsenmaksunsa maksamisen. Sääntöjen mukaan Venäjä olisi voitu nyt erottaa neuvostosta, koska se ei ole maksanut jäsenmaksuaan kahteen vuoteen – toisaalta Venäjä uhkasi erota itse, jos sitä uhkasi erottaminen.

Suomessa esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö on puhunut sen puolesta, että Venäjä pidettäisiin mukana. Helsingissä Euroopan neuvoston kokousta isännöinyt silloinen ulkoministeri Timo Soini sanoi:

”Euroopan neuvoston tarkoitus on suojella ihmisiä ja yksilöitä. Venäjällä heitä ei voi suojella, jos Venäjä ei kuulu tämän järjestelmän piiriin” (1)

ilmeisesti naiivisti kuvitellen, että – jatkuvalla syötöllä sopimuksia rikkova – Venäjä piittaa Euroopan neuvoston päätöksistä tuon taivaallista, tai, että ne päätökset oikeasti suojelevat venäläisiä nyt kun maa jälleen palaa järjestelmän piiriin, siitä huolimatta, että kiistan aiheuttanut syy on muuttumaton. Venäjä miehittää Krimiä edelleen ja on anneksoinut niemimaan itseensä maaliskuussa 2014 Krimillä järjestetyn laittoman, rikollisen, ”kansanäänestyksen” seurauksena.

Venäjän palatessa Euroopan neuvoston parlamentaariseen yleiskokoukseen, sen valtuuskuntaan kuuluu, venäläisen uutistoimisto TV-Rainin Venäjän duuman puhemieheltä Vjatšeslav Volodinilta saamien tietojen mukaan myös, edustajia Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta. (2)

Krimin niemimaan alueelta tulevien edustajien jäsenyyttä Venäjä perustee sillä, että se katsoo niemimaan olevan osa itseään. Edustajat nimetään Sevastopolista ja Krimin niemimaalta.

Eli väännetään rautalangasta:

Venäjä miehitti 2014 Krimin niemimaan Ukrainalta, jonka seurauksena Euroopan neuvoston yleiskokous rajoitti Venäjän äänioikeutta, asia, josta Vladimir ”Окурок” Putin ei pitänyt ja alkoi kiukuttelu ja uhkailu. Lopulta Euroopan neuvoston jäsenmaiden edustajat – suurta idiotismia osoittaen – äänestivät Venäjän pitämisestä mukana Euroopan neuvostossa, ja nyt Venäjä lähettää parlamentaariseen yleiskokoukseen edustajia myös miehitetyltä Krimin niemimaalta.

Ukrainan kokousedustaja Dmytro Kuleba toukokuussa uutistoimisto AFP:lle:

”Tämä ei ole diplomatiaa, tämä on antautuminen”

viimeisin käänne huomioiden, kyse ei ole pelkästään antautumisesta vaan myös häpeällisestä nöyryytetyksi tulemisesta, kun Venäjän annetaan hyppiä silmille.

No, nythän Euroopan neuvosto voi jälleen suojella ihmisiä ja yksilöitä – Venäjälläkin, kuten vaikkapa niitä venäläistoimittaja Ivan Golunov-vyyhdin jälkimainingeissa erotettuja poliisikenraaleja, @RockOla69 ajatusta lainatakseni.

Terveiseni Venäjän valtiojohdolle:

Путин, вон из Крыма!

Putin: Get out of Crimea!

Putin, painu v**tuun Krimiltä!

Saksalle, ja Saksan vanavedessä kipittävälle ”pikkuapulaiselle” (lue Suomelle) ja muille luopioille minulla ei ole mitään sanottavaa. Te ette heränneet elokuussa 2008, ettekä te näemmä heränneet helmikuussa 2014, joten enpä usko, että te heräätte vieläkään, vaan toivotte tämän painajaisen joskus päättyvän, ilman, että joudutte – joudumme – siitä henkilökohtaisesti maksamaan.  

”Jokainen ruokkii krokotiiliä siinä toivossa, että krokotiili syö hänet viimeiseksi. Kaikki toivovat, että myrsky laantuu ennen kuin on heidän aikansa tulla nielaistuksi.” Winston Churchill tammikuun 20. 1940.

Tällä hetkellä Suomen harjoittama ulkopolitiikka on saman sortin krokotiilin syöttämistä, toivotaan Venäjän kohdistavan huomionsa meihin viimeisenä, jos oikein mielin-kielin olemme.

Marko

1. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006108979.html 

2. https://tvrain.ru/news/rossijskaja_delegatsija-487596/?utm_term=487596&utm_source=facebook&utm_medium=social&utm_campaign=instant&utm_content=tvrain-main&fbclid=IwAR2o0fXZA6zK2j8-pX7WCftx5uiRWl1Qm_iETM05xNYgv4z2BI0muqWATCU 

Winston Churchill lainaus Björn Wahlroosin puheenvuorosta “Miksi liittyä Natoon”.