Elämää Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla

Marraskuu on jo yli puolenvälin, kuun vaihteesta on vierähtänyt reilut pari viikkoa, joten on hiukan myöhäistä laatia kattavampaa yhteenvetoa lokakuun tapahtumista Itä-Ukrainan sotatoimialueella, niinpä päätinkin koostaa viimeaikojen keskusteluiden pohjalta blogin elämästä syksyisessä Donetskissa – onko kaupungin henkisessä tilassa nähtävillä muutosta mihinkään suuntaan näennäisten rauhanpuheiden lisäännyttyä?

Näennäisten siksi, koska rauhanpuheista ja tulevasta Normandia formaatin -tapaamisesta huolimatta Venäjän proxy-joukot ovat jatkaneet sotatoimia alueella likipitäen entiseen tahtiin. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat ovat havainneet Venäjän proxy-joukkojen tulittavan Ukrainan hallinnoimia kohteita myös alueilla, joilta Ukraina vetää joukkojaan – viimeksi näin kävi Bohdanivka-Petrivske -alueella marraskuun toisella viikolla. (1)

Vetäytyviä ukrainalaisjoukkoja Bohdanivka-Petrivske-alueella.

Siirrytään tämän lyhyen alustuksen jälkeen tämänhetkiseen tilanteeseen Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, tarkemmin sanoen Donetskin alueelle – kaupungin luoteisista osista aina itäisen naapurikaupunki Makiivkan puolelle saakka.

Jos tavallisten donetskilaisten mielialoja pitäisi kuvata yhdellä sanalla, ensimmäisenä adjektiiveista mieleen tulee apaattinen. Nyt viikonvaihteen keskusteluissa mielialaa ja tunnelmaa kaupungissa kuvattiin apaattiseksi, toki tasaisen harmaan pinnan alla on toimintaa ja ihmisillä on erilaisia tavoitteita, mutta kansan keskuudessa vallalla on lähinnä apaattinen tunnelma. Odotukset tulevaisuudelle ovat matalalla, tärkeimpänä asiana on arjesta selviytyminen – saada ruokaa itselle ja perheelle, tässäkin tehtävässä on melkoisesti tekemistä, koska ruoan hinta on tulotasoon suhteutettuna korkealla, eikä tilannetta lainkaan paranna se, että useiden valmisteiden laatu on kehnon ja surkean välillä. Yleisessä tiedossa on se, että monet Venäjältä tuodut säilykkeet, juustot ja makkarat voivat sisältää ihmiselle vaarallisia aineita, tai ne eivät enää ole ihmisravinnoksi kelpaavia.

Elintarvikkeiden ohella sama pätee myös vaatteisiin ja kenkiin, köyhemmän väestönosan (jota siellä totisesti riittää) ei ole mahdollista turvautua eliitin jakelukanaviin, vaan he joutuvat ostamaan vaatteensa ja kenkänsä kaupoista, joissa valikoima ja laatu ovat kuin neuvostovaltiossa konsanaan, jollei heidän ole mahdollista matkustaa demarkaatiolinjan yli vapaan Ukrainan puolelle. Eräskin tuttumme joutui ostamaan alkusyksystä kengät, huomaten niiden alkavan hajota käytössä jo alta viikon. Liimaukset alkoivat repsottaa ja ompeleet pettää, tuttavamme arveli kengät todellisuudessa valmistetun jollain leirillä paikallisen tehtaan sijaan. Vaihto-oikeuttahan kengillä ei ole, tappio jää ostajan kannettavaksi.

Kenkiä, takkeja, paitoja sun muuta valmistetaan miehitetyillä alueilla pienten tehtaiden ohella leireillä, modernin ajan gulageissa, joista moni on militanttikomentajan tai ”poliisikomentajan” hallinnassa. Mikä tarkoittaa sitä, että vangit toimivat usein tällaisen komentajan orjatyövoimana tehden pitkääkin päivää minimaalisella korvauksella – monella ainoaksi korvaukseksi jää leireillä tarjottava ruoka. Leireillä ruokaa ainakin vielä näyttää riittävän, toisin kuin perinteisissä vankiloissa, joissa tilanne on menneen syksyn aikana heikentynyt huomattavasti. Saamieni tietojen mukaan useilla miehitettyjen alueiden paikkakunnilla vankiloissa vangit saavat ruokaa vain, jos omaiset maksavat sen tai tuovat ruokaa läheisilleen. Mitä tapahtuu sitten niille, joilla ei ole omaisia maksamassa ruokaa tai huolehtimassa muulla tavalla heidän hyvinvoinnista?

Kuva Sergei Zakharovin teoksesta "Діра".

Huomioituamme sikäläisten vankiloiden kyvyttömyyden huolehtia vankien perustarpeista, (huom. on hyvin mahdollista, että vankiloiden korruptoitunut ja rikollisesti käyttäytyvä johto varastaa vankiloille budjetoituja varoja itselleen, heikentäen näin kehnoa tilannetta entisestään), voimmekin kiinnittää katseemme edes pieneksi hetkeksi Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden kehnoon ihmisoikeustilanteeseen.

On valitettavaa, että mediat lännessä kiinnittävät niin vähän huomiota Venäjän miehittämien Itä-Ukrainan alueiden ihmisoikeustilanteeseen. Toisaalta tämä on ymmärrettävää, perinteisen median on ollut hankalahkoa saada toimittajiaan alueelle, ja jos he siinä onnistuvatkin, ymmärtääkseni tietyt aiheet – kuten ihmisoikeudet – ovat sellaisia, joista on hankala saada luotettavaa ja riittävän hyvin taustoitettua tietoa. Itä-Ukrainan miehitetyt alueet ovat kuitenkin totalitaarisia ”yhteiskuntia”, joissa kansaa hallitaan mielivaltaisella kontrollilla ja pelolla, joissa arjessa näkyvä valta on asemiehillä ja militanttikomentajilla. Jos jätämme huomiotta räikeimmät ihmisoikeusrikkomukset, kuten murhat ja kidutukset, alueen asukkaiden ihmisoikeuksia loukataan moninaisin keinoin, alkaen uhkailusta ja kiristämisestä, päätyen lopulta vangitsemisiin ja pidätyskeskuksiin viemisiin, joissa vangittuja saatetaan pitää päivistä viikkoihin, ilman että omaisille ja läheisille kerrotaan mitään. Käytännössä alueen asukkaiden ei ole mahdollista kritisoida miehitysjoukkoja eikä alueen miehityshallintoakaan, kritiikki – meille tutun sananvapauden käyttö – voi johtaa pahimmillaan katoamiseen tahi vuosien vankeustuomioon. Alueella Radio Free Europelle työskennellyt toimittaja Stanislav Aseyev vangittiin militanttien toimesta kesäkuussa 2017, viimein tänä syksynä hänet tuomittiin muun muassa vakoilusta ja ekstremismistä 15 vuoden vankeusrangaistukseen. (2)

Läntinen media on viimein heräämässä Venäjän harjoittamaan sortoon miehittämällään Krimin niemimaalla, mutta siihen kasvavaan tietoisuuteen verrattuna miehitetty itäinen Ukraina on vielä suunnaton ”musta-aukko”, jolla alueella tehdyt ihmisoikeusrikkomukset jätetään usein huomiotta perinteisessä mediassa. Ja koska perinteinen media on hiljaa, erilaiset propagandamediat ja toimijat ottavat tilan itselleen, välittäen kuvaa ”kansantasavaltalaisesta” todellisuudesta juhlaparaateineen ja ulkomaalaisine vieraineen. Tässä häpeilemättömässä ja häikäilemättömässä toiminnassa on mukana myös suomalaisia toimijoita, kuten Janus Putkonen ja Johan Bäckman. Mutta samaan ”virteen” yhtyvät lukemattomat muut propagandistit, organisaatiot (toisinaan myös Rauhanpuolustajatkin) ynnä poliitikot, jotka vierailevat alueella antaen kasvonsa (ja hyväksyntänsä) propagandajulkaisuille, ja täten myös hyväksyntänsä Venäjän harjoittamalle valtioterrorille. Tämän vuoden kevään, kesän ja syksyn aikana äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle eli AfD:n Gunnar N. Lindemann on ollut erityisen ahkera vierailija Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, tavaten Janus Putkosenkin useamman kerran.

Putkonen ja Lindemann Luhanskissa, syksy 2019. (3)

Propagandamedioiden valta näkyy myös miehitetyillä alueilla, sillä asuvat ystävämme ja läheisemme kertovat kuinka erilaisissa medioissa, myös ukrainan kielisissä, liikkuu huhuja ja disinformaatiota, jonka yksiselitteisenä tarkoituksena näyttäisi olevan synnyttää epätietoisuutta ja pelkoa miehitetyillä alueilla asuvien ukrainalaisten ja Ukrainaa tukevien mieliin. Epätietoinen, kenties toivonsa menettänyt, ihminen on helpommin kontrolloitavissa kuin toiveikas ja kapinahenkinen – onneksi kapinahenkeä ei ole nujerrettu, siitä pitävät erilaiset ryhmät ja yksilöt huolen omilla vastaiskuillaan ja aktivismillaan. Näiden Kremliä tukevien propagandamedioiden taustoja ei ole tässä yhteydessä tarpeen ruveta sen tarkemmin ruotimaan, ukrainan kielistenkin lähetysten taustalla voi olla kollaboraattoreiden ryhmä tai lähetys voi olla peräisin Venäjältä – osan kohdalla voidaan sanoa taustalla olevan Ukrainan entisen presidentin Viktor Janukovytšin tukijoihin kuuluneita henkilöitä ja ryhmiä.

Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on järjestetty tämän syksyn aikana jonkin asteista väestölaskentaa, toisaalta väestölaskennan yhteydessä esitetyt kysymykset herättävät epäilyksiä siitä, että väestölaskennalla on myös muita tarkoitusperiä, kuten kerätä tietoa sikäläisten ”turvallisuusorganisaatioiden” käyttöön. Muun muassa seuraavia kysymyksiä on esitetty tämän ns. väestölaskennan yhteydessä, osan kysymyksistä ollessa näennäisen viattomia ja osalla ollen muita tarkoitusperiä:

- kuinka paljon perhe saa rahaa (kuukausittain)

- kuinka monta lasta perheeseen kuuluu

- kuinka monta lasta (henkilön, jolle kysymys esitetään) äidillä on/ oli

- kuinka monta lasta isoäidillä on/ oli

Miehitysalueen ”viranomaiset” ovat koettaneet myös kerätä ja koota tietoja paikallisten länteen muuttaneista perheenjäsenistä ja sukulaisista.

Sota Itä-Ukrainassa lokakuussa

Euroopassa rauhanpuheet ovat nousseet otsikoihin, samalla tuntuu jäävän huomiotta se, että Itä-Ukrainan sotatoimialueella taistellaan päivittäin – kohteita Ukrainan hallitsemilla alueilla tulitetaan säännönmukaisesti Venäjän proxy-joukkojen toimesta Minsk II -sopimuksessa kielletyillä asejärjestelmillä, jollaisia ovat esim. 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimet ja 122 mm kenttätykit. Lokakuussa sotatoimien seurauksena menehtyi yhdeksän Ukrainan asevoimien sotilasta 26 haavoittuessa tai vammautuessa taistelutehtävissä tai vihollisen tulituksessa.

Sota ei yksistään kosketa sotilaita, ETYJ:n Ukrainan monitorointimission mukaan tämän vuoden alusta marraskuun 10. päivään mennessä 18 siviiliä on menehtynyt ja 125 vammautunut sotatoimista johtuvista syistä, joihin lasketaan myös miinojen, kranaattien ja tunnistamattomien räjähteiden räjähdykset. ETYJ:n tilastoinnin mukaan 30. syyskuuta ja 10. marraskuuta välillä kaksi siviiliä on kuollut ja 22 vammautunut sodankäynnistä johtuvista syistä, vammautuneiden joukossa on viisi poikaa ja kaksi tyttöä, jotka ovat vammautuneet räjähdeonnettomuuksissa.

Lokakuussa menehtyneitä Ukrainan asevoimien sotilaita.

Lokakuussa Ukrainan ryhtyi vetämään joukkojaan Zoloten-rintamaosuudelta, tuolloin Venäjä saavutti tavoitteitaan täyttämättä itse ainoatakaan sopimusehtoa. (4) Itse asiassa Venäjä ei täyttänyt edes Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin asettamaa tavoittetta siitä, että ennen vetäytymistä alueella on vallittava seitsemänpäivän yhtäjaksoinen tulitauko. Zoloten alueella, josta Ukraina ryhtyi vetämään joukkojaan sopimusehtojen mukaisesti, ei vallinnut paikallista yhtämittaista tulitaukoa seitsemän päivän ajan, vaan käytännössä päivittäin alueella sijaitsevia Ukrainan asevoimien kohteita tai siviilikohteita tulitettiin erilaisilla asejärjestelmillä. Venäjän proxy-joukot näyttävät turvautuvan samaan tapaan myös Bohdanivka-Petrivske -alueella, jossa vetäytymisprosessi alkoi marraskuun puolella, mutta jossa vetäytyviä ukrainalaisjoukkoja on tulitettu myös panssarintorjuntaohjuksilla. Kun huomioidaan, että omalta osaltaan länsimailla on näppinsä pelissä tässä ”rauhanprosessissa”, ovat niiden reaktiot olleet olemattomat Venäjän proxy-joukkojen rikkomuksiin rintamalla. Oikeastaan voidaan sanoa, että puheillaan ja toimillaan ne ennemminkin kannustavat Venäjää sopimusrikkomuksiin.

Venäläistä informaatiovaikuttamista tekstiviestien muodossa.

Lokakuun loppupuolella venäläisjoukot lähettivät ukrainalaisille rintamajoukoille yhdellä kertaa suuremman joukon tekstiviestejä. Ukrainan EU-integroitumista käsittelevän parlamentaarisen valiokunnan puheenjohtaja Ivanna Klympush-Tsintsadze julkaisi Facebook-sivullaan kuvan tällaisesta viestistä, julkaistussa viestissä luki: ”Разведение сил - не позор, а первый шаг к миру” eli ”Joukkojen vetäminen ei ole nöyryytys, vaan ensimmäinen askel sodan päättymiselle”.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta tässä sodassa, jolloin venäläisjoukot lähettävät laajamittaisemmin tekstiviestejä ukrainalaissotilaille tai heidän omaisilleen. Toukokuussa 2017 DFRLab julkaisi aiheetta käsittelevän katsauksen ”Electronic Warfare by Drone and SMS – How Russia-backed separatists use “pinpoint propaganda” in the Donbas”. (5)

Tällaisten tekstiviestien lähettämiseen tarvitaan kehittyneempää kalustoa, joten voidaan todeta, että niiden takana on Venäjän asevoimiin tai turvallisuuselimiin kuuluva yksikkö, ei heikommin varusteltu ja koulutettu ”aluepuolustusprikaati” Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla.

Muutaman viikon kuluttua, joulukuun 9., Normandia formaatti tapaa Pariisissa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin johdolla. Paikalle saapuvat Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sekä Venäjän presidentti Vladimir Putin. (6) Peloista pahin on se, että oman selustansa turvatakseen Macron ja Merkel ovat valmiit uhraamaan – heikon ja kokemattoman – Zelenskyin johtaman Ukrainan. Emmanuel Macronin liennytyspuheet eivät lupaa hyvää, kuten ei Saksan hirttäytyminen venäläiseen energiaan. Moni tuntemani ukrainalainen on tällä hetkellä peloissaan maansa tulevaisuuden vuoksi – he hengittäisivät huomattavasti levollisemmin, jos Pariisiin matkaisi Zelenskyin sijaan Ukrainan edellinen presidentti Petro Poroshenko.

Marko

1. https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/438677?download=true
2. https://www.rferl.org/a/jailing-of-donetsk-journalist-condemned-as-illegal-attack-on-press-freedom/30231957.html
3. Kuva Gunnar N. Lindemannin Facebook-profiili.
4. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006289285.html?ref=rss&fbclid=IwAR0YbjDyipzogFvjq0SYFOzOhk6rilCIA_X7yaDDcMgXNC_ZDcjXZlkwfMI
5. https://medium.com/dfrlab/electronic-warfare-by-drone-and-sms-7fec6aa7d696
6. https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000006311835.html

Kuvituksessa käytetty hyväksi taiteilija Sergei Zakharovin teosta ”Діра”, jonka kuvitus perustuu hänen kokemuksiin ja havaintoihinsa militanttien vankina Donetskissa sodan alussa.