Naapurimme Venäjä kiristää Ukrainaa panttivangeilla

Tarkoituksenani oli jo aiemmin kirjoittaa muutamia ajatuksia Ukrainassa 29. joulukuuta tapahtuneesta mittavasta vankienvaihdosta Ukrainan ja Venäjän sekä sen miehittämien Itä-Ukrainan alueiden eli ns. kansantasavaltojen välillä. Päivät ovat kuitenkin vierineet yli ja ohi melkoista vauhtia, joten nyt hiukan lyhyemmin vaihtoon liittyvistä havainnoista, myös sellaisista, joihin en läntisten poliitikkojen tai valtiojohtajien ole juurikaan havainnut kiinnittäneen huomiota – ainakaan julkisesti, ja johon kirjoitukseni otsikko jo hiukan viittaa.

Jälleennäkemisen hetki on lähellä, omaiset odottavat… (1)

...vapautettuja ukrainalaisia kuljettavan ilmavoimien Iljushin Il-76MD kuljetuskoneen saapumista.

Yleisradion uutisessa aiheesta (29.12.2019) Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila muistuttaa lukijoita Venäjän merkittävästä roolista –

”Mikä on nyt on ollut pidemmän aikaa ilmiselvää on, että Venäjä on siellä toimija ja sen kautta tiedot välittyvät siitä mitä niin sanotut kansantasavallat Ukrainassa tekevät, - - - Kaikki keskeiset päätökset menevät Venäjän kautta” (2) –

mutta otsikkotasolle tämä huomio ei kyseisenä päivänä päätynyt Yleisradion mainintaa lukuun ottamatta, kuten alla olevasta kuvasta voi päätellä. Kovin runsaasti toistetaan Venäjän propagandakertomusta ”separatisteista” itsenäisenä toimijana, vaikka asioita seuraaville totuuden olisi tullut valjeta jo useampi vuosi sitten ja sen soisi näkyvän otsikkotasolla uutisissa. Ongelma ei kosketa yksin Suomea, useampi läntinen media tyytyy laiskaan otsikointiin ja uutisointiin kirjoittaessaan ”separatisteista” – parhaimmillaankin kyse on Venäjän tukemista taistelijoista, mikä toki on separatisti-termin käyttöön verrattuna parempi valinta.

Vankien vaihdossa vapautettujen ukrainalaisten kannalta operaatio on lopputulokseltaan positiivinen, 76 ukrainalaista vankia ja sotavankia pääsi tuolloin vapauteen – osa heistä oli ollut vangittuna vuosia, kuten Donetskissa venäläismilitanttien vangitsema toimittaja Stanislav Asejev, jolle langetettiin näytösoikeudenkäynnissä 15 vuoden tuomio ja joka ehti olla vangittuna 962 päivää ennen vapautustaan joulukuussa. Kokonaisuudessa on sitten muita ulottuvuuksia, sellaisia, jotka Ukrainassa herättivät nyt runsaasti keskustelua ja jotka jatkossakin tehnevät sitä, mikäli vastaavia – Venäjän taholta huomattavia vaatimuksia sisältäviä – vaihtokauppoja nähdään.

Tällä kertaa keskustelua käytiin muun muassa Venäjän vaatimuksesta vaihtokaupassa vapautettujen viiden Berkut-upseerin osalta, heitä kaikkia syytettiin osallisuudesta Euromaidanin verilöylyyn. Upseereina heidän kontolla oli kymmeniä murhattuja Euromaidaniin osallistuneita, jotka menehtyivät erikoisjoukkojen tulessa vul. Institutskajalla Kiovassa helmikuussa 2014. Seuraavat Berkut-upseerit luovutettiin vaihtokaupassa Venäjälle Oleh Janyshevsky, Pavlo Abroskin, Serhiy Zinchenko ja Oleksandr Marinchenko sekä Serhiy Tamtura. Vapautusten myötä Euromaidanin uhrit omaisineen eivät saaneet oikeutta, vapautusten myötä näyttää entistä epätodennäköisemmältä, että he tulevat sitä jatkossakaan saamaan.

Tarkka-ampuja Institutskajalla helmikuussa 2014, varusteena venäläinen SV-98 tarkkuuskivääri.*

Yhtälailla huomio kiinnittyi myös Harkovan pommi-iskusta syytettyjen ja tuomittujen vapauttamiseen vaihtokaupassa, ja tälläkin kertaa heidät oli lisätty listalle Venäjän vaatimuksesta. Joulukuun 28. päivä harkovalainen tuomioistuin langetti Viktor Tetjutskille, Serhiy Bashlykoville ja Volodymyr Dvornikov elinkautisen vankeusrangaistuksen, jonka jälkeen he jäivät odottamaan seuraavana päivänä tapahtuvaa vapautusta ja siirtoa Venäjälle. Tuomittu ja vapautettu kolmikko syyllistyi Harkovan urheilupalatsin pommi-iskuun 25. helmikuuta 2015, iskussa menehtyi neljä siviiliä.

Edellä mainittujen lisäksi suurehko joukko muitakin Ukrainan maaperällä rikollisiin tai terroritekoihin syyllistyneitä ja oikeudessa tuomittuja tai tuomiota odottavia vapautettiin Venäjän esittämien vaatimusten seurauksena. Osaa Venäjä oli esittänyt (vaatinut) vapautettavaksi jo aiemmin, mutta tuolloin Ukrainan viranomaiset ja/ tai maan entinen presidentti Petro Poroshenko olivat kieltäytyneet luovuttamasta heitä Venäjälle, tällä kertaa poliittisesti kokemattoman Volodymyr Zelenskyin hallinto taipui Venäjän painostuksen edessä – oma asiansa on sitten se, että mikä merkitys joulukuisella Pariisin Normandia formaatin tapaamisella oli vaihtokauppaan ja Ukrainan taipumiseen Venäjän painostuksen edessä.

Näitä muita vapautettuja oli muun muassa Artur Denisultanov, Adam Osmaevin ja Amina Okuevan murhaa kesäkuussa 2017 yrittänyt ammattimainen palkkamurhaaja, joka on tarjonnut palveluksiaan myös Tšetšenian tasavallan presidentille Ramzan Kadyroville; brasilialaistaustainen militantti Rafael Lusvarghi, joka istui tuomiotaan Ukrainassa; Odesan pommittajat vuodelta 2015; kiinnostavana vapautettuna voidaan myös mainita tuomittu ukrainalaisfasisti Eduard Kovalenko, joka niin ikää siirtyi vaihtokaupassa Venäjälle, maan esityksestä. (3) Herää tietty ajatus, että Eduard Kovalenko on alun perin ollut Venäjän operaattori Ukrainassa, ja ukrainalaisessa fasistisessa liikehdinnässä ja nyt ”oma” kutsuttiin kotiin.

Kansainvälinen yhteisö, sen johtajat – tasavallan presidentti Sauli Niinistö heidän joukossa (4) – on lähinnä kiitellyt Venäjää vankienvaihdon onnistumisesta. Tässä yhteydessä en ole havainnut merkittävimpien läntisten johtajien taholta sanallakaan kritisoitavan Venäjän toimia tässä yhteydessä, ja aiemminkin sormen heristäminen on kohdistunut lähinnä Ukrainaan, kuten muistamme käyneen aiemmin syksyllä, Ukrainan luovuttaessa Volodymyr Tsemakhin Venäjälle. Tsemakhin vastuualueena oli Snižnen alueen ilmapuolustus loppukesästä ja syksystä 2014 – hän toimi alueen ilmatorjunnassa myös Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudotuksen aikoihin heinäkuun 17. 2014. (5)

Venäjä vaatimalla vapautettavaksi vankienvaihdoissa, Ukrainassa terroritekoihin ja rikoksiin syyllistyneitä, omalta osaltaan rapauttaa ukrainalaisten (muutenkin heikkoa) luottamusta maan oikeuslaitosta kohtaan, sekä heikentää kansalaisten luottamusta maan hallintoon ja presidenttiin, toteuttaa näin sitä saman politiikan jatkoa, mikä Krimillä on johtanut alueen miehittämiseen Ukrainalta ja Itä-Ukrainassa sotaan, ja laajojen alueiden miehitykseen, joten en näe Venäjän toimissa mitään kiittämisen arvoista. Itse asiassa minua hämmästyttää se, että Venäjän toimiin ei ole Ukrainan rajojen ulkopuolella juuri näiltä osin kiinnitetty juurikaan huomiota, joko läntiset johtajat (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta), ovat tavattoman naiiveja tai eivät uskalla lausua totuutta ääneen.

Se, ettei Venäjän hyvin kyseenalaisiin, tuomittaviin, toimiin puututa, voi yllyttää maata jatkossa toimimaan samalla tavalla, ja hyödyntämään Itä-Ukrainassa – usein syyttöminä vangittuja – henkilöitä kiristyksen ja kaupankäynnin välineinä. Ukrainan kolmenvälisen-yhteysryhmän ukrainalainen edustaja Valeriya Lutkovska arvioi Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla olevan yhä vangittuina noin kolmesataa ukrainalaissiviiliä. (6) Lukumäärä on todennäköisesti vain suuntaa antava, käytännön syistä johtuen vangittuina olevien ukrainalaisten todellista lukumäärää tuskin tietää kukaan, eivät välttämättä edes miehitettyjen alueiden ”hallintoviranomaiset”, koska alueen asukkaita voidaan vangita ja tuomita epämääräisen mittaisiin vankeusrangaistuksiin muissakin kuin ns. tuomioistuimissa, jolloin tarkoitetaan pidätyskeskusten ”kellarituomioistuimia”, joiden kautta vangittuja on lähetetty vuosiksi vankilaan tai erilaisille leireille.

Usein tällaisten vankien omaisilta kiristetään rahaa vapauttamista tai helpompia oloja vastaan. Kiristämisellä vaaditut summat voivat nousta tuhansiin tai jopa kymmeniin tuhansiin dollareihin, näiltä osin Sergei Loznitsan elokuvassa ”Donbass” kuvatut tapahtumat antavat hyvin todenmukaisen kuvan. Tämä kiristäminen ja vangitulla kaupankäynti johtaa monessa tapauksessa siihen, etteivät omaiset uskalla ilmoittaa tällaista henkilöä vangituksi tai kadonneeksi, eikä alueen ”viranomaisilla” välttämättä ole intressiä julkaista tietoja näistä vangituista ulkopuolisille tahoille kiusallisten kysymysten tahi ansionmenetysten pelon tähden.

Olemalla hiljaa läntinen yhteisö hyväksyy myös näiltä osin Venäjän hallinnon rikolliset toimet.

Marko

1. Kuvakaappaus UATV:n videolta:

https://www.youtube.com/watch?v=TRJULjKiOSA&feature=emb_title 

2. https://yle.fi/uutiset/3-11137028 

3. https://twitter.com/olex_scherba/status/1213170847109861379?s=20 

4. https://yle.fi/uutiset/3-11138532 

5. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2019/07/volodymyr-tsemakhin-vangitseminen-ja.html 

6. https://www.ukrinform.net/rubric-polytics/2847781-three-hundred-more-ukrainians-held-captive-in-occupied-donbas.html 

Ukrainan vaihtokaupassa vapauttamien vankien osalta lähteenä käytetty muun muassa 112.international’in uutista aiheesta.

*: SV-98 (ven.kyr. СВ-98) tarkkuuskivääriä valmistaa NPF Tekhinkom Pietarista. Tarkkuuskivääriä on Venäjän ohella toimitettu vain Armeniaan. Ase ja kuvan tarkka-ampujan muu varustus viittaa siihen, että hän kuuluu Ukrainan silloisen, Venäjälle sittemmin paenneen, presidentin Viktor Janukovytšin hallinnon tueksi saapuneisiin venäläisiin erikoisjoukkojen sotilaisiin. Sotilaan asepuvussa tai muussa varustuksessa ei ole joukko-osasto-tunnuksia, toisin kuin esim. ukrainalaisilla sisäministeriön erikoisjoukoilla oli.