Ulkoministeri Haaviston mielestä Ukrainassa on ”tilanne” päällä

Ulkoministeri Haavisto tapasi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin tiistaina (3. maaliskuuta) Helsingissä. Uutisten ja kommentointien perusteella tapaamisesta ei jäänyt merkittävää kerrottavaa jälkipolville, tai jos jäi, niin suomalaisena olisin toivonut, ettei tapaaminen olisi edennyt Lavrovin viitoittamalla tiellä, jossa disinformatiivinen viesti jäi hallitsevaksi – ja täten ihmisten mieliin. Näin kävi etenkin Venäjällä ja me suomalaiset päädyimme – jälleen – hyödyllisen idiootin, tai hiukan yksinkertaisen tšuhnan, rooliin.

Mutta, sen ohella, että Haavisto oli kyvytön välihuomautuksin korjaamaan Lavrovin propagandatulvaa Säätytalolla, oli hän kyvytön – tai haluton – puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä, kuten toimittaja Arja Paananen asian Ilta-Sanomien kommentissaan esittää:

”Nyt Haavisto ei saanut sanotuksi selkokielellä edes sitä, että Venäjä on miehittänyt Krimin ja pitää yllä Itä-Ukrainan sotaa. Sen sijaan Haavisto toisteli termiä ”Ukrainan tilanne”. Niin, kenenköhän vuoksi siellä on ”Ukrainan tilanne”?”. (1)

Haaviston kohdalla haluttomuus puhua asioista niiden oikeilla nimillä oudoksuttaa sikälikin, että taannoin Ukrainassa vieraillessaan, Kiovassa hän muisti sodassa kuolleita ukrainalaissotilaita muistojen muurilla, ja Ukrainan itäosiin ulottuvalla vierailunosallaan hän kävi ”kivenheiton” päässä Itä-Ukrainan miehitetyistä alueista.

Ulkoministereiden tapaamisessa Haavisto mainitsi vierailunsa Stanytsia Luhanskan alueella miehitettyjen alueiden tuntumassa Itä-Ukrainassa, mutta tässäkin kohdin hyvä tarkoitus kääntyi valitettavalla tapaa itseään vastaan Lavrovin päästessä ääneen syyttämään kaikesta Ukrainaa. Ulkoministerimme oli kyvytön korjaamaan Lavrovin propagandatulvaa, mainitsemaan sitä yksinkertaista asiaa, että syyllinen ukrainalaisten kärsimyksiin on yksin Venäjä.

Sodassa kaatuneita ukrainalaisia, kuva Marko Enqvist.

Viime vuonna (v. 2019) Ukrainan asevoimien ja sitä tukevien organisaatioiden, kuten Ukrainan kansalliskaartin, Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n sekä Ukrainan rajajoukkojen ja Ukrainan kansallisen poliisin kokemat, sotatoimista johtuvat tappiot, nousivat yhteensä 110 kaatuneeseen, josta Ukrainan asevoimien osuus oli 97 kaatunutta sotilasta ja upseeria. (2) Samassa ajassa rintamalinjan molemmin puolin menehtyi suorien sotatoimien ja ammusten sekä miinojen räjähdysten seurauksena 19 siviiliä 129 vammautuessa – välillisten siviiliuhrien määrän noustessa merkittävästi suuremmiksi.

YK:n mukaan Ukrainan sodassa on menehtynyt 15. marraskuuta 2019 mennessä 3344 siviiliä, joista 312 on kolmansien maiden kansalaisia – heidän joukossa ovat myös Malaysia Airlinesin lennon MH17 298 miehistönjäsentä ja matkustajaa.

Ukrainan sotahistorian museon (jossa itsekin viime syksynä vierailin) tietojen mukaan sotatoimissa on kaatunut 22. tammikuuta 2020 mennessä kaatunut 4384 Ukrainan asevoimien ja sitä tukevien joukko-osastojen ja vapaaehtoisjoukkojen sotilasta ja upseeria. Venäjän ja heidän proxy-joukkojensa kokonaistappiot eivät ole tiedossa, minimissäänkin sodassa on kaatunut 5664 militanttia ja yli 500 Venäjän asevoimien* sotilasta. Todennäköisesti kuolleiden militanttien lukumäärä on kymmeniätuhansia tuhansien sijaan.

Haaviston ”Ukrainassa on tilanne” -sanat väljähdyttää etenkin se, että viime aikojen kehityksen perusteella Ukrainassa käynnissä olevaa sotaa ei millään muotoa pidä vähätellä. Sitä on perusteltua kuvata termillä sota, kriisin tai tilanteen sijaan.

Venäjän asevoimien ja proxy-joukkojen käyttämän asearsenaalin perusteella voidaan päätellä heidän rikkovan jatkuvasti – käytännössä päivittäin – Minsk II-sopimusta. Helmikuussa venäläisjoukot ampuivat Ukrainan kontrollissa oleville alueille yhteensä yli 1500 kappaletta tykistö- ja kranaatinheittimien kranaatteja sekä panssarivaunukanuunan ammuksia – tuplasti tammikuuta enemmän. Maaliskuussa venäläisjoukot ovat tulittaneet ukrainalaiskohteita päivittäin 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimillä, useina päivinä 122 mm sekä 152 mm tykistöllä. Edellisten lisäksi venäläisyksiköt ovat tulittaneet Ukrainan asevoimien kohteita panssarintorjuntaohjuksilla sekä panssarivaunujen pääaseilla.

Panssarintorjuntaohjuksilla operoineet yksiköt on todennäköisesti koottu Venäjän asevoimien riveistä. Päätelmä on tehty käytettyjen panssarintorjuntaohjusten sekä ampumaetäisyyden perusteella, esim. viime sunnuntaina Nyzhnoteplen alueella Ukrainan maavoimien maastokuorma-auto tuhottiin panssarintorjuntaohjuksella reilun 3 km etäisyydeltä – tuolloin menehtyi yksi ukrainalaissotilas muutahan haavoittuessa.

Sotilaskohteiden rinnalla Venäjän ja heidän proxy-joukkojen tulitus on kohdistunut myös siviilikohteisiin. Maaliskuun 2. päivä kranaatinheitintuli osui siviiliasutuksen läheisyyteen Krasnohorivkan alueella miehitetyn Donetskin länsipuolella, tulitus vaurioitti myös alueen kiinteistöjä. Tulituksessa vammautui yksi siviili – nainen. Siitä paria päivää eteenpäin, 4. maaliskuuta, Novoselivkan alueella, miehitetyn Horlivkan länsipuolella, venäläistykistön 122 mm kranaatit osuivat lähelle siviilikohteita vaurioittaen myös kaasuputkea, josta seurasi räjähdysmäinen tulipalo. Palo onnistuttiin sammuttamaan nopeasti, mutta vaurioituneen kaasuputken korjaus vie enemmän aikaa. 

Maaliskuun 2. päivä tulituksen jälkiä Krasnohorivkassa, (kuvakaappaus videolta).

Yksistään tämän vuoden maaliskuun 1. – 5. päivän välillä kaksi ukrainalaissotilasta on kaatunut sotatoimissa ja 24 sotilasta on haavoittunut, osa vakavasti. Haavoittuneiden merkittävä määrä johtuu osaltaan venäläisjoukkojen lisääntyneestä epäsuorantulen käytöstä yhdistettynä huomattavasti lisääntyneeseen panssarintorjuntaohjusten sekä panssarivaunujen käyttöön sotatoimissa. Ukrainan sotilastiedustelun mukaan Itä-Ukrainan miehitetyille alueille on lopputalven rotaatiossa siirretty Venäjältä tarkka-ampujista koottu erikoisyksikkö, mikä sekin on lisännyt ukrainalaisten tappioita.

* * *

Luottamus syntyy sanoista ja teoista. Ikävä kyllä signaali, jonka Suomi ympäristöönsä välittää ei herätä minussa luottamusta. Epätoivoista kahdella jakkaralla istuskelua ja ympäripyöreitä lausuntoja, joissa Kremlin despoottia varotaan ärsyttämästä ja Kremlin suoltamia valheita varotaan haastamasta.

Marko 

1. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006427380.html 

2. https://novynarnia.com/2019/12/23/usi-zagybli-na-fronti-2019-roku/ 

Lähteinä hyödynnetty myös Операція об'єднаних сил eli Joint Forces Operation’in Facebook-sivua ja liveuamap.com -verkkosivua sekä OSCE SMM Ukraine -twittertilin aineistoa.

*: Venäjän asevoimien tappiot maaliskuuhun 2015 mennessä, US. State Departmentin mukaan.