Viimeisin tulitaukosopimus allekirjoitettiin Ukrainan sodan
osapuolten kesken 22. heinäkuuta 2020, kyseinen tulitaukosopimus astui voimaan
muutamaa päivää myöhemmin, 27. heinäkuuta 2020. (1) Kyseisen
tulitaukosopimuksen vuosipäivää vietettiin parisen kuukautta sitten –
käytännössä kyseinen ”tulitaukosopimus” on merkityksetön, aivan kuten
lukemattomat ”tulitaukosopimukset” sitä ennen.
Tämän vuoden kesäkuun alun ja heinäkuun viimeisen päivän välillä
seitsemän ukrainalaissotilasta kaatui sotatoimien seurauksena, haavoittuneiden
lukumäärän noustessa ainakin 42:een. Elokuussa venäläisjoukkojen tulenkäyttö
lisääntyi alkukesään verrattuna. Tykistön, kranaatinheittimien sekä
tarkka-ampujien toiminnan seurauksena elokuussa kaatui yhdeksän
ukrainalaissotilasta, haavoittuneiden lukumäärän noustessa 27:ään. Olisi
yksinkertaistettua todeta tämän kaiken johtuneen Ukrainan järjestämästä
Krim-foorumista sekä maan 30-vuotis itsenäisyyspäivästä. Näin ei kuitenkaan
nähdäkseni asianlaita ole, koska elokuun käännyttyä syyskuuksi, sotatoimiin
liittyvissä tykistö- ja kranaatinheitiniskuissa ei ole tapahtunut laskua, sen
sijaan Ukrainan asevoimat ja sitä tukevat joukko-osastot ovat kärsineen
vihollisen tykistö- ja kranaatinheitin tulessa merkittäviä tappioita, 1.–13.
syyskuuta neljä ukrainalaissotilasta on kaatunut taisteluissa, haavoittuneita
on ainakin 23.
Ovatko edelleen jatkuvat, hyvin provokatiiviset, tuli-iskut
Venäjän strategisen Zapad2021-sotaharjoituksen sivujuonne? Hyvinkin mahdollista!
Iskujen tarkoituksena voi olla Ukrainan provosointi vastahyökkäykseen, jota Venäjä
voisi käyttää tekosyynä omiin ”vastatoimiinsa” ja koskapa läntisen median
kiinnostus Ukrainan sotaan on olematonta, on varmaa, että Ukrainan mahdolliset
vastatoimet nousisivat otsikoihin, todellisen syyn – Venäjän provokatiivisten
hyökkäysten – jäädessä taustakohinaksi.
Elokuussa yhdeksän ukrainalaissotilasta kaatui
puolustaessaan maataan venäläisjoukkojen hyökkäykseltä, kuvan sotilaat ovat:
Kalynivkan kylästä, Sumyn alueelta kotoisin oleva Jaroslav
Semenjaka; Ilovaiskin taisteluiden veteraani, Žytomyrin alueelta kotoisin
oleva Oleksii Kaidanovitš; kolme kuukautta sitten naimisiin mennyt Artem
Mazur; Soroki-Lvivskin kylästä kotoisin oleva Vasil Ostrovski; lapsena
orvoksi jäänyt, isoäitinsä kasvattama, luutnantti Jurij Mikhailov;
Kiovan kupeesta, Borispylistä kotoisin oleva Oleksandr Aksionov; Ukrainan
itsenäisyyspäivänä kaatunut, sodassa vuodesta 2014 mukana ollut Vjatšeslav
Pitko; Zaporižžjan alueelta kotoisin oleva, kahden lapsen isä, Andrij
Viskrebets; Lvivin alueelta kotoisin oleva, viisi vuotta rintamalla ollut Roman
Zadorožni. (2)
Sota tappaa monella tapaa, ei vain vihollisen luodista tahi
kranaatin sirpaleesta, 5. elokuuta 47. pioneeriprikaatissa vuodesta 2015
palvellut, 32-vuotias, Oleksandr Tsybulski menehtyi rintamalla
sairaskohtaukseen. Kuolemalla on myös pitkä käsi, elokuun 29. päivä menehtyi,
heinäkuussa 2014 Luhanskin lentokentällä käydyissä taisteluissa vakavasti
päähän haavoittunut, Ukrainan sankari, everstiluutnantti Oleksandr
Petrakivski. (3)
Kevään ja alkukesän kuluessa Venäjän johtamat joukot
syyllistyivät etenkin Donetskin ympäristössä lukuisiin provokatiivisiin
kranaatinheitin- ja tykistökeskityksiin, jotka kohdistettiin pääsääntöisesti
siviilikohteisiin. Näiden keskitysten joukossa oli selkeitä sotarikoksia, kuten
illalla 4. toukokuuta suoritettu kranaatinheitinkeskitys, jonka kohteena oli
Krasnohorivkan keskussairaala. (4) Vastaavat, siviilikohteisiin kohdistetut,
hyökkäykset ovat jatkuneet elokuun ja syyskuun aikana, mutta toisin kuin
keväällä, nyt niitä tapahtuu kautta rintaman. Tällainen hyökkäys koitui Ukrainan
maavoimien 58. mekanisoidussa jalkaväkiprikaatissa palvelleen Jaroslav
Semenjakan kohtaloksi. Hän sai kuolettavia vammoja 7. elokuuta Piskin kylässä,
venäläisjoukkojen tulitettua prikaatin sotilaita, jotka olivat avustamassa
siviileitä vihollisen kranaatinheitintulessa vaurioituneiden rakennusten
korjaamisessa ja kunnostamisessa.
Seuraavaksi jokunen esimerkki viimeiseltä viikolta
raskaammista, venäläisjoukkojen siviilikohteisiin kohdistamista, tykistö- ja
kranaatinheitinkeskityksistä.
Syyskuun 11. Venäjän johtamat joukot tulittivat 122 millin
tykistöaseilla Ukrainan kontrolloimaa Novohnativkaa, tulituksessa vaurioitui
myös siviilirakennuksia. Samana päivänä Verkhnotoretsken alueella junaliikenne
jouduttiin keskeyttämään Skotovatan aseman lähellä vihollisen tykkitulen
tähden.
Tykkitulen aiheuttamia tuhoja Novohnativkassa. |
Alkuillasta 8. syyskuuta venäläisjoukot tulittivat
Kriakivkan kylää 122 millin tykistöllä. Tykistökeskitys alkoi illalla kello
18:30, kestäen reilut 40 minuuttia. Kriakivkan kylää tulitettiin Siverskyi
Donetsin toiselta puolelta, Krasny Limanin suunnalta.
JCCC:n Ukrainan asevoimien edustaja Kriakivkassa 9.
syyskuuta 2021. |
Elokuun 5. Krasnohorivkan itäosia tulitettiin
miehitetyiltä alueilta käsin 100 mm MT12 Rapira panssarintorjuntatykillä,
vul. Vostotšnaja 2:ssa sijainnut huoneisto sai tulituksessa täysosuman.
Tulituksessa vakavasti loukkaantunut siviili menehtyi myöhemmin sairaalassa.
Tulituksen kohteeksi joutunut vulitsa Vostotšnajan alue
sijaitsee vain puolen kilometrin päässä Krasnohorivkan keskussairaalasta, jota
tulitettiin 4. toukokuuta venäläisjoukkojen toimesta 120 mm
kranaatinheittimillä.
Krasnohorivka 5. elokuuta 2021. |
Ukrainan kontrolloimia alueita on tulitettu viime aikoina
laajalla skaalalla Minsk-II-sopimuksessa kiellettyjä asejärjestelmiä, 122 mm
kenttätykkien ja panssarihaupitsien sekä 100 mm MT12 Rapira
panssarintorjuntatykkien lisäksi 120 mm ja 82 mm kranaatinheittimillä sekä
erilaisilla panssarintorjuntaohjuksilla – muita aseita ja asejärjestelmiä
unohtamatta. Oma lukunsa ovat ilmaiskut, jotka on tehty kustomoiduilla
lennokeilla tai nelikoptereilla, viimeksi Niu-Jorkin (ukr. Нью-Йорк) eli
entisen Novhorodsken alueelle kohdistetussa iskussa kustomoidusta lennokista
pudotettiin 82 mm kranaatinheittimen kranaatteja.
Aamuvarhain syyskuun 6. päivä venäläisjoukot lennättivät
Ukrainan kontrolloiman Zaitseven kylän ylle kustomoidun lennokin, suorittaen
sillä ilmaiskun kylän pohjoisosien tuntumaan. Lennokista pudotettiin kaksi
3D-printattua räjähdettä – käytännössä kyse oli eräänlaisista improvisoiduista
räjähteistä (engl. IED), jotka koostuivat 500 grammasta muoviräjähdettä sekä
”kaseteista”, joissa oli 6 millin teräspalloja. Pudotetuista räjähteistä (pommeista)
toinen jäi ”suutariksi”, alla kuvia siitä.
Tavanomaisesti venäläisjoukot ovat pudottaneet
kustomoiduista nelikoptereista 30 mm kranaattikonekiväärin VOG-17 tai VOG-17M
kranaatteja, toisinaan lennokki tai nelikopteri on varustettu sirpaloituvalla
räjähdepanoksella. Tällöin tarkoituksena on törmätä lennokki tai nelikopteri
suoraan kohteeseen. Omien havaintojeni mukaan sellaisella on ainakin kerran
isketty myös siviilikohteeseen, Marinkaan Donetskin lounaispuolella.
Tykistö- ja kranaatinheitinkeskityksistä ja satunnaisista
ilmaiskuista huolimatta rintaman tuntumassa asuvien siviileiden elämälle
suurimman vaaran tuottavat erilaiset räjähtämättömät ammukset sekä erilaiset
ansapommit ja miinat, joita vihollisen tiedustelupartiot tai heidän
operaattorinsa käyvät alueelle asentamassa, tai joita kaukolevitetään Ukrainan
kontrolloimille alueille miehitetyiltä alueilta käsin. Tällä hetkellä
tavanomaisin kaukolevitetty miina on POM-2-henkilömiina, jota voidaan levittää
joko 82 mm tai 120 mm kranaatinheittimillä tai esim. RPG-7 kevyellä singolla
ammuttavalla erikoisammuksella (kuva alla).
Syyskuun 7. päivän iltana, noin klo. 19:00 Ukrainan
kontrolloiman Katerynivkan kylän alueelle kohdistuneen tulituksen yhteydessä
alueelle ammuttiin miehitetyiltä alueilta käsin, Molodizhnen kylän suunnasta,
useita POM-2 henkilömiinoja. Miinojen etälevittämiseen käytettiin tällä kertaa,
edellä mainittua, RPG-7 kevyen singon erikoisammusta.
Miehitetyiltä alueilta käsin kylän alueelle ammuttiin yli
kaksikymmentä POM-2 henkilömiinaa. POM-2 henkilömiinasta tekee erityisen
ongelmallisen sen ansalankoihin perustuva laukaisumekanismi. Kyseisten miinojen
levittäminen siviilikohteiden lähelle, alueille, joilla harjoitetaan
pienimuotioista viljelyä, on hyvin kyynistä ja rikollista toimintaa.
Zaitseven kylään tämän vuoden huhtikuussa ammuttu POM-2 henkilömiina sekä RPG-7:n erikoisammuksia. |
Huhtikuun 12. päivä venäläisjoukot ampuivat miehitetyn
Horlivkan pohjoispuolella sijaitsevan Zaitseven kylän alueelle useita kaukolevitteisiä
POM-2 henkilömiinoja. Yksi miinoja kuljettaneista RPG-7 kevyen singon
erikoisammuksista osui eläkeläisten asuttamaan pientaloon, läpäisten
rakennuksen katon. Onneksi pientalossa asunut eläkeläispariskunta ei
vammautunut iskussa.
Ukrainan maavoimien pioneerien oli käytävä tuhoamassa
rakennuksen sisällä ollut POM-2 henkilömiina. Miinan erikoislaatuisen mallin
vuoksi sitä ei voi tehdä vaarattomaksi muuten kuin räjäyttämällä sen.
Osa räjähdeansoista on suunniteltu siten, että ne
varmuudella kiinnostavat lapsia. Tällaisena voidaan pitää Shirokinesta tänä keväänä
löytynyttä lasten lennokkia, joka oli varustettu räjähteellä. Tuolloin Ukrainan
merijalkaväen pioneerit kävivät tuhoamassa lennokin.*
Kranaatinheitinkeskitykset kuten eivät tykistökeskityksetkään
taajamiin ylitä uutiskynnystä täällä Suomessa. Ukrainassa elokuussa järjestetyn
Krim-foorumin, johon tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistui,
ja Ukrainan itsenäisyyspäivän myötä Ukraina oli hetken otsikoissa, mutta
muutoin Ukrainan sota tuntuu suomalaismedioilta. (5 ja 6) Median vaikeneminen
palvelee sekin Venäjää, koska se avaa pelikentän sen tuottamalle
disinformaatiolle ja propagandalle.
Marko
Lähteet:
1. https://www.osce.org/chairmanship/457885
2. https://novynarnia.com/2021/09/01/zahybli-serpnia-2021/
3. https://novynarnia.com/2021/08/29/petrakivsky-died/
4. https://twitter.com/Hromadske/status/1389869699228475392
5. https://www.presidentti.fi/tiedote/presidentti-niinisto-osallistuu-krim-foorumiin-kiovassa/
6. https://yle.fi/uutiset/3-12085044
Lähteenä käytetty myös Ukrainan Joint Forces Operation Facebook-sivua
ja Міністерство оборони України-verkkosivua sekä muuta Новинарня’n
julkaisemaa materiaalia.
*:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.