Itä-Ukrainan miehitetyt alueet: 1. armeijakunta

 

Heinäkuun viimeisenä päivänä julkaisemassani blogissa kävin läpi Venäjän merkittävimpiä tukikohtia sekä varikkoalueita Ukrainan rajalla sekä miehitetyssä Itä-Ukrainassa, tässä (kuin myös seuraavassa) blogissa siirrymme Ukrainalta miehitettyyn Donbasiin, miehitetyillä alueilla operoiviin Venäjän johtamiin ja varustamiin armeijakuntiin, 1. armeijakuntaan miehitetyn Donetskin alueella ja 2. armeijakuntaan. Tässä kirjoituksessa huomio kiinnittyy miehitetyn Donetskin alueella operoivaan 1. armeijakuntaan, mutta viittauksenomaisesti huomioin myös 2. armeijakunnan, jota vastaavasti tarkastelen syvällisemmin seuraavassa kirjoituksessani.

Venäjän Eteläiseen sotilaspiiriin kuuluvan 8. armeijan vastuualueella on Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden joukot, jotka – kuten edellä viittasin – muodostavat 1. armeijakunnan miehitetyn Donetskin alueelle ja 2. armeijakunnan miehitetyn Luhanskin alueelle. 8. armeijan esikunta sijaitsee Novotšerkasskissa. Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla operoivien 1. ja 2. armeijakuntien upseerit tulevat Venäjän asevoimista. Tavanomaisesti pesti kestää noin puolivuotta, komentoketjun alemmilla tasoilla pestit voivat olla pidempiäkin.

Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla operoivat 1. ja 2. armeijakunta ovat perustettu viimeisen viiden vuoden kuluessa. Niiden mallina toimii tavanomainen Venäjän maavoimien armeijakunta, mikä mahdollistaa niiden integroimisen Venäjän eteläisen sotilaspiirin rakenteeseen.

Joukkojen integroimista Venäjän eteläisen sotilaspiirin rakenteeseen tukee 1. ja 2. armeijakunnan kaksoisjohtorakenne kaikissa yksiköissä pataljoonatasosta ylöspäin.

Kummankin armeijakunnan joukko-osastot on varustettu lähes 100 prosenttisesti, samalla kuitenkin monet yksiköistä on vajaamiehitettyjä, mikä mahdollistaa sen, että yksiköt voidaan täydentää minä hetkenä tahansa Venäjän asevoimien miehistöllä, (jota on nähty sodan aiempina vuosina, esim. Debaltsevon taistelussa, jolloin Venäjä täydensi taisteluun osallistuvia joukko-osastoja asevoimista kootuista sopimussotilaista).

Pataljoona-tasosta ylöspäin suuntautuva viestintä on digitaalista ja salattua, perustuen Azartin- ja Arakhis-järjestelmiin.

Venäjän maavoimien 5. erillisen panssariprikaatin vaunukalustoa Vuhlehirs'kissa, Donbasissa, helmikuussa 2014.

Tuoreimpien komentovastuussa olevien upseereiden nimet eivät ole tiedossani. Talvella 2021 1. armeijakunnan komentajana toimi upseeri, josta käytettiin koodinimeä ”Primakov”, vastaavasti 2. armeijakunnan komentaja tunnettiin koodinimellä ”Knjazev” – on mahdollista, että kevään rotaation seurauksena kumpikin on jo vaihdettu uusiin komentaviin upseereihin. (1) Ensimmäistä armeijakuntaa aiemmin komentaneista upseereista voimme nostaa esille Narvassa syntyneen kenraalimajuri Aleksei ”Pilevin” Zavizonin, maahanlaskudivisioonaan komentaneen kenraalimajuri Valeri Solodtšukin, reserviin siirtyneen kenraaliluutnantti Andrei Gurulevin.

Venäjän Itä-Ukrainan joukkojen komentoketju.

Tällä hetkellä Venäjän, Itä-Ukrainaan sijoittaman, miehitysarmeijan vahvuus on yli 35100 sotilasta ja erilaista taistelijaa. Miehitetyn Donetskin alueella operoivan 1. armeijakunnan vahvuuden ollessa noin 20500 taistelijaa, vastaavasti miehitetyn Luhanskin alueella operoivan 2. armeijakunnan vahvuuden ollessa noin 14600 taistelijaa. Armeijakuntien käytössä olevan, Venäjän eteläisen sotilaspiirin alueelle sijoitetun, operatiivisen reservin koko on noin 12500 sotilasta/ taistelijaa.

Ukrainan ETYJ:lle talvella 2021 luovuttaman raportin mukaan 1. ja 2. armeijakunnalla on kalustoa seuraavasti. (2) Taulukkoa lukiessa on kuitenkin syytä muistaa se, että lukemiin ei sisälly esim. Kuzminkan ja Kadamovskyin alueille varastoitua kalustoa, kuten ei Kamensk-Šahtinskin alueelle sijoitettua kalustoa, eikä operatiivisen reservin kalustoa Novotšerkasskissa:

	1. armeijakunta	2. armeijakunta
taistelupanssarivaunut	280	200
rynnäkkövaunut ja miehistönkuljetusajoneuvot	550	364
erilaiset tykistöaseet	410	310
raketinheittimet	120	90
erilaiset ilmatorjunta-aseet ja -järjestelmät	n. 400	n. 300

 

Lisäksi Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla operoivilla joukko-osastoilla on Ukrainan puolustusministeriön julkaisemien tietojen mukaan yli 450 erilaista panssarintorjuntaohjusten laukaisinta.

Syksyyn 2019 mennessä 1. armeijakunnan uudelleenorganisointi oli periaatteessa valmis. Armeijakunnan vastuulla olevan rintamalinjan pituus on 195 kilometriä. Seuraava lista käsittää 1. armeijakuntaan (yksikkötunnus: 00100) kuuluvat joukko-osastot:

- 1. mekanisoitu prikaati (yksikkötunnus: 08801), esikunta Kaliumisessa.

- 3. mekanisoitu prikaati (yksikkötunnus: 08803), esikunta Horlivkassa. Prikaati sisältää myös 1. aluepuolustuspataljoonan (yksikkötunnus: 08822).

- 5. mekanisoitu prikaati (yksikkötunnus: 08805), esikunta Donetskin alueella.

- 100. mekanisoitu prikaati (yksikkötunnus: 08826), esikunta Donetskissa. Prikaatiin kuuluu myös 3. aluepuolustuspataljoona (yksikkötunnus: 08815) ja 4. aluepuolustuspataljoona (yksikkötunnus: 08823).

- erillinen 9. mekanisoitu merijalkaväen rykmentti (yksikkötunnus: 08809), esikunta Novoazovskissa. Rykmenttiin kuuluu myös 6. aluepuolustuspataljoona.

- erillinen 11. mekanisoitu rykmentti Vostok (yksikkötunnus: 08818), esikunta Jasunuvatassa. Rykmenttiin kuuluu myös 2. aluepuolustuspataljoona (yksikkötunnus: 08814).

Edellisten lisäksi 1. armeijakuntaan kuuluvat seuraavat joukko- ja tukiosastot:

- erillinen tykistöprikaati Kalmius (yksikkötunnus: 08802), joka on sijoitettu Snižnen ja Donetskin alueelle ja joka vahvuudeltaan vastaa lähinnä pataljoonaa.

- alueen ns. sisäasiainministeriön SPO-rykmentti (yksikkötunnus: 02707).

- kaksi sisäisestä turvallisuudesta vastaavan kaartin rykmenttiä (yksikkötunnus: 08833 ja 08830 – ”kansantasavallan kaarti”) ja erillinen komendantin rykmentti (yksikkötunnus: 08816).

- erillinen panssaripataljoona Bulat/ Diesel (yksikkötunnus: 08810).

- erillinen rynnäkköpataljoona Somali (yksikkötunnus: 08828).

- erillinen tiedustelupataljoona Sparta/ Jaguar (yksikkötunnus: 08806).

- erillinen korjaus- ja huoltopataljoona Kongo (yksikkötunnus: 08813).

- erillinen kuljetuspataljoona (yksikkötunnus: 08812).

- erillinen ohjusilmatorjunta-pataljoona (yksikkötunnus: 08817).

- erillinen EW/ SIGINT komppania (yksikkötunnus: 08821).

- erillinen pioneerikomppania (yksikkötunnus: 08820).

Joillakin yksiköillä, kuten Sparta ja Somali pataljoonalla ja Diesel panssaripataljoonalla, on erilliset organisaatiorakenteensa, samalla niiden miehitys pidetään tarkoituksellisesti alhaisena (40 prosentissa); tästä syystä ne kykenevät vain rajoitettuihin taktisiin operaatioihin tai niitä käytetään rotaatioissa vain lyhyillä etulinjan osilla, tai taistelujoukkojen heikompien pataljoonien vahvistamiseen.

Yleisesti lukijan on hyvä muistaa se, että joukko-osastot tai yksiköt eivät välttämättä ole verrattavissa vahvuudeltaan vastaavaan länsimaiseen joukko-osastoon tai yksikköön, esimerkkinä toiseen armeijakuntaan kuuluva Prizrak prikaati, joka tosiasiallisesti vastaa vahvuudeltaan pataljoonaa tai pienikokoista rykmenttiä.

Toisinaan 1. armeijakunnan yhteydessä mainitaan myös Slavic pataljoona, Patriot ja Vitjaz sekä Pyatnashka yksiköt. Kyseiset osastot on nykyään lakkautettu itsenäisinä yksiköinä, ja niiden miehistöt on sijoitettu muihin 1. armeijakunnan yksiköihin.

Tätä nykyä 1. ja 2. armeijakunnan varustus on Venäjältä, toisin kuin sodan ensimmäisinä viikkoina ja kuukausina, jolloin pääasiassa Venäjältä tulleiden proxy-joukkojen varustus haalittiin kokoon lukuisista eri lähteistä – myös joukkojen miehittämiltä aluilta Itä-Ukrainasta ja sotasaaliiksi saadusta kalustosta. Kuitenkin jo touko-kesäkuussa 2014 Venäjä ryhtyi toimittamaan miehitettyjen raja-alueiden yli raskasta kalustoa Itä-Ukrainassa sotiville proxy-joukoilleen. Alkuun määrät olivat kuitenkin vähäisiä, kerralla rajan ylitti vain muutamia ajoneuvoja kerralla. Merkittävä muutos nähtiin Ilovaiskin taistelun alla kesän 2014 toisella puoliskolla.

Joukkojen pääasialliseen varustukseen kuuluu seuraavaa kalustoa: miehistönkuljetusajoneuvot BTR-70 ja BTR-80; rynnäkköpanssarivaunut ovat pääasiassa mallia BMP-1, BMP-2 rynnäkköpanssarivaunujen määrä on vähäinen; panssarivaunut, pääasiassa T-64 ja T-72 taistelupanssarivaunujen eri versioita; kenttätykistö ja panssarihaupitsit 122 mm 2S1 Gvozdika panssarihaupitsit, 122 mm D-30 Ljaguška kanuunahaupitsit, 122 mm BM-21 Grad raketinheittimet – kuitenkin 9. rykmentti on varustettu 120 mm Nona-K kranaatinheittimillä (gun-mortar), jota ei ole käytössä Ukrainan asevoimilla; ohjusilmatorjunnasta vastaa pääasiassa 9K35 Strela-10 lähi-ilmatorjuntajärjestelmä ja 9K33 Osa lähi-ilmatorjuntajärjestelmä, lisäksi joukoilla on runsaasti olkapäältä laukaista lähi-ilmatorjuntaohjuksia (MANPADS), kuten 9K38 Igla.

Kuitenkin eräillä rykmenteillä ja prikaateilla voi olla, tehtävästä riippuen, merkittävästi poikkeavaa kalustoa, kuten 152 mm 2A65 Msta-B kenttätykkejä ja 152 mm 2A36 Giatsint-B kenttätykkejä sekä 220 mm BM-27 Uragan raketinheittimiä sekä Orlan-10 ja Granat-mallien tiedustelulennokkeja ja vastatykistötutkia, esim. Zoopark-1.

Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden (1. ja 2. armeijakunta) jokaiseen prikaatiin kuuluu tykistöryhmä, jonka kokoonpano on seuraava:

operatiivinen esikuntapataljoona, kenttätykistöpataljoona, panssarihaupitsipataljoona, ohjuspataljoona, panssarintorjuntatykeillä varustettu patteri (käytössä useimmiten 100 mm MT-12 Rapira panssarintorjuntatykit). Tavallisesti kussakin pataljoonassa on 18 kenttätykkiä/ panssarihaupitsia.

Esim. 1. armeijakunnan tykistöpatterin vastatulitoiminta alkaa keskimäärin 40 – 60 minuutin kuluttua UA:n tuli-iskusta, mutta mikäli yksiköllä on käytössä vastatykistötutkia ja koulutettu miehistö, vastatulitoiminta alkaa huomattavasti nopeammin (15+ min. UA:n keskityksen alusta).

Tämän kirjoitussarjan seuraavassa, 2. armeijakuntaa tarkastelevassa osassa, luon silmäyksen myös joukkojen operointikykyyn ja tehokkuuteen.

8. armeija ja Venäjän eteläinen sotilaspiiri

Luodaan vielä loppuun lyhyt katsaus Venäjän maavoimien 8. armeijaan, jonka vastuualueeseen Itä-Ukrainan operaatio kuuluu ja jolle alisteisia 1. ja 2. armeijakunta ovat. 8. armeijaan kuuluvat seuraavat joukko-osastot:

150. mekanisoitu jalkaväkidivisioona, jonka esikunta sijaitsee Novotšerkasskissa; kaartin 20. mekanisoitu jalkaväkiprikaati, jonka esikunta sijaitsee Volgogradissa; 464. ohjusprikaati, jonka esikunta sijaitsee Znamenskissa. (3 ja 4)

150. mekanisoituun jalkaväkidivisioonaan kuuluvat seuraavat yksiköt: 103. mekanisoitu jalkaväkirykmentti, 163. panssarirykmentti, 102. mekanisoitu jalkaväkirykmentti, 68. panssarirykmentti, 174. tiedustelupataljoona, 381. tykistörykmentti, 933. ilmatorjuntaohjusrykmentti sekä yksi tiedustelulennokeilla varustettu komppania ja yksi mekanisoitu jalkaväkirykmentti.

Venäjän suunnitelmissa on muuttaa 20. mekanisoitu jalkaväkiprikaati divisioonatason yhtymäksi.

8. armeijan ohella Venäjän Eteläisen sotilaspiirin alueella operoi myös 58. armeija ja 49. armeija; sekä muita joukkoja, kuten Novorossijskiin sijoitettu 7. ilmarynnäkködivisioona ja Kamyšiin sijoitettu 56. erillinen ilmarynnäkköprikaati; Rostov-on-Doniin sijoitettu kaartin 22. Spetsnaz prikaati; 37. ja 39. rautatieprikaati; 333. rautateiden ponttonisiltapataljoona; sotilaspiirin alueella sijaitsee myös koulutuskeskuksia. (5) Venäläinen palkkasotilaspalveluita tarjoavan PMC Wagnerin (rahoittajana Putinin kokkina tunnettu Jevgeni Prigožin) harjoittelukeskus sijaitsee Molkinossa, samalla alueella sijaitsee myös GRU:n eli GU:n 10. Spetsnaz prikaatin tukikohta. (6)

Eteläisen sotilaspiirin vastuualueeseen kuuluvat myös Armeniaan, Gyumriin sekä Jerevaniin sijoitetut joukot sekä Vuoristo-Karabahin alueella sijaitseva nimeämätön tukikohta (joukkoineen), kuin myös Georgialta miehitettyjen Abhasian ja Etelä-Ossetian alueille sijoitetut joukko-osastot. Niin ikää sen vastuualueeseen kuuluvat miehitetylle Krimin niemimaalle sijoitetut joukot.

Eteläisen sotilaspiirin, miehitettyyn Itä-Ukrainaan rajoittuvan alueen joukkoja kutsutaan myös Donin ryhmäksi. Kyseisen ryhmän koko on yhteensä yli 53 000 sotilasta, johon lukuun sisältyy myös Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden 1. ja 2. armeijakunnan operatiivinen reservi.

Palaan teemaan lähipäivinä tarkastelemalla Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla operoivaa 2. armeijakuntaa, sekä nostamalla esiin muutamia havaintoja kyseisten armeijakuntien operointikyvystä ja tehokkuudesta.

 

Marko

 

Lähteet:

1. ja 2. 

https://vienna.mfa.gov.ua/storage/app/sites/113/fsc/fsc966.pdf?fbclid=IwAR3nOSD_15BC5yFaI2QwLolphtjGqTeOWqdASVpRpExzD64qTZnWtlWCnr4

3. https://russiandefpolicy.com/2017/03/17/the-8th-combined-arms-army/ 

4. https://en.wikipedia.org/wiki/8th_Guards_Combined_Arms_Army 

5. https://www.globalsecurity.org/military/world/russia/vo-southern.htm 

6. https://www.csis.org/blogs/post-soviet-post/band-brothers-wagner-group-and-russian-state 

Lähteenä olen käyttänyt myös Informnapalmin julkaisemaa laajaa artikkelia ”Intelligence data on 1st and 2nd Army Corps of Russian Federation in occupied Donbas” ja ”Donbas in Flames – Guide to the Conflict Zone” kirjaa sekä Ukrainan puolustusministeriön keräämää aineistoa.

Olen myös hyödyntänyt Russian Military Forces: Interactive Map -verkkosivua. 

"За Донбасс" – Venäjä kesällä 2014.

Venäjän merkittävimmät varikko- ja tukikohta-alueet Ukrainan rajalla sekä miehitetyssä Itä-Ukrainassa

 

On jälleen aika koota yhteen viime aikojen havainnot Venäjän varustamien joukkojen tukikohta- ja varikko- sekä harjoitusalueista Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla sekä näiden joukkojen merkittävimmistä huolto- ja materiaalivarastoista Venäjän puolella (maan miehittämää) rajaseutua. Venäjän miehittämän rajan pituus on 409 km. Kesän 2014 operaatioiden kannalta Venäjälle ensiarvoisen tärkeitä olivat tukikohdat Rostovin alueella Ukrainan rajan tuntumassa, omalla maaperällä mutta riittävän lähellä Itä-Ukrainan sotatoimialuetta, jotta ensin kalustoa ja vähäisiä määriä sotilaita oli mahdollista toimittaa rajaseudun yli ja kesän loppupuolella siirtää lyhyessä ajassa merkittäviä määriä alueille varastoitua kalustoa ja joukkoja Venäjältä sotatoimialueelle Ukrainaan.

Venäjän operaatioiden kannalta kesällä 2014 merkittävässä roolissa oli Rostov-na-Donun luoteispuolella sijaitseva Kuzminkan harjoitusalue, jolle kevään ja kesän 2014 kuluessa koottiin satojen panssarivaunujen, panssaroitujen ajoneuvojen ja muun taisteluvarustuksen varasto. Alue itsessään oli vielä vuonna 2014 ja pitkälle vuoteen 2015 valtaosin rakentamatonta maastoa. Tänään alueelle on rakennettu useita kasarmirakennuksia, huoltohalleja ja löytyypä alueelta polttoainevarastokin. Nämä mittavat ja pysyvät rakennukset palvelevat nähdäkseni lähinnä Venäjän Ukrainan operaation joukkoja, Kuzminkasta on Venäjän miehittämälle rajaseudulle (Avilo-Uspenkan rajakaupunkiin) maanteitse vajaat 80 kilometriä. Joukkojen huollon kannalta merkittävä on myös Rostov-na-Donusta Taganrogin alueen kautta pohjoiseen Ukrainaan kulkeva raidelinja. Venäjä käyttää radanvarren asemista muun muassa Pokrovskojea ja Matveev-Kurgania joukkojen, kaluston ja materiaalin siirtoon Kuzminkaan sekä muihin raja-alueen kenttätukikohtiin. Kyseinen raidelinja menee Avilo-Uspenkan kautta miehitettyyn Itä-Ukrainaan. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tekemien havaintojen ja muiden tietojen perusteella voimme varmuudella sanoa Venäjän käyttävän kyseistä raidelinjaa ainakin jonkin verran. Donetskin kaakkoispuolella sijaitsevaa Ilovaiskin ratapihaa on havaittu käytettävän sodan aikana toistuvasti ainakin rahdin tuomiseen miehitetyille alueille ja hiilen viemiseen Venäjälle.

Kuzminkan harjoitusalue, Кузьминский полигон 2014.

Kuzminkan harjoitusalueen ohella merkittävässä roolissa on Kadamovskyin harjoitusalue, Novotšerkasskin pohjoispuolella. Kadamovskyin alueelle on sijoitettu myös osia 150. mekanisoidusta divisioonasta. (1) Kadamovskyistä on alle 60 kilometriä Venäjän kontrolloimalle rajalle, Novošahtinskin raja-aseman kohdalle, josta pääsee nopeiten maanteitse Venäjältä miehitetyille alueille. Tarvittaessa Kadamovskyihin voidaan toimittaa materiaalia myös rautateitse, Persianovkan asema sijaitsee vain puolentoista kilometrin päässä tukikohdasta. Säännöllinen raideliikenne Itä-Ukrainan miehitetyille alueille kulkee Gukovon kautta, josta on raideyhteys miehitettyjen alueiden merkittävään raidesolmukohtaan Debaltsevoon.

Novotšerkasskiin on vastaavasti perustettu 12. esikunta, joka vastaa Venäjän Ukrainan sotilasoperaatiosta.

Kadamovskyin harjoitusalue, Кадамовский полигон, 2021. Upotuskuva vuodelta 2016.

Kolmas merkittävä tukikohta ja huoltoalue sijaitsee liikenneyhteyksien solmukohdan Kamensk-Šahtinskin alueella, kaupungin ulkopuolella sijaitsevista materiaalivarastoista on matkaa vain parikymmentä kilometriä Itä-Ukrainan miehitetyille alueille, ja maanteitsekin vain reilut 50 kilometriä miehitetyillä alueilla sijaitsevaan Krasnodonin kaupunkiin, jonka kautta kulkevat merkittävät huoltoreitit Venäjältä miehitetyn Luhanskin alueelle. Kamensk-Šahtinskin alueelle on sijoitettu Venäjä maavoimien 91. materiaalivarasto, sotilasyksikkö nro. 48670. (2) Kaupungin luoteispuolella sijaitsevaa harjoittelualuetta hyödyntävät myös Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla operoivat joukot.

Kamensk-Šahtinskin alue, upotuskuvassa kaupungin eteläpuolella sijaitseva materiaalivarasto.

Kirjoituksessani päähuomion saavat kuitenkin merkittävimmät miehitettyyn Itä-Ukrainaan perustetut – Venäjän asevoimienkin käyttämät – tukikohdat ja harjoittelualueet. Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on suuri joukko erikokoisia ja erilailla varustettuja tukikohtia ja varastoalueita, joita Venäjän asevoimien ja sisäministeriön sekä muiden valtiohallinnon organisaatioiden joukot käyttävät säännöllisesti. Samoja alueita hyödyntävät eritavalla myös ns. aluepuolustusprikaatit.

Alla olevaan karttakuvaan olen merkinnyt eräitä miehitetyillä alueilla sijaitsevia merkittävimpiä harjoittelu-, varikko- ja tukikohta-alueita sekä aiemmin kirjoituksessa mainitut, Venäjällä sijaitsevat, harjoittelualueet ja tukikohdat. Merkittävimmät harjoittelu- ja tukikohta-alueet ovat helposti havaittavissa satelliittikuvissa. Huomioitavaa on myös se, että nämä kaikki on otettu laajamittaiseen käyttöön vasta sodan alettua, poikkeuksena voidaan pitää Luhanskin länsipuolella, Oleksandrivskin kylän kupeessa sijaitseva harjoitusalue, joka oli Ukrainan asevoimien käytössä rauhan aikana.

Taulukoissa (alla) nimeän kunkin suorakulmion alueella sijaitsevat merkittävät tukikohdat, tunnisteena toimii suorakulmiossa sijaitseva numero. Yksittäisiä huomioitavia tukikohtia sijaitsee myös näiden alueiden ulkopuolella, kuten Kalmiusken eli entisen Komsomolsken pikkukaupungissa, jonka alueella sijaitsee pari tukikohtaa, materiaalivarastoa tai varikkoa.

Merkittävien kaupunkien, kuten Donetskin, Makiivkan ja Horlivkan sekä Luhanskin alueilla sijaitsevia tukikohtia en kuitenkaan ryhdy erittelemään.

suorakulmio 1	ajankohta, josta alkaen satelliittikuvissa havaittavissa toimintaa
Samiilove (kylässä toimintaa kahdella erillisellä alueella)	4. toukokuuta 2018
Markyne	25. lokakuuta 2015
Markyne II	10. heinäkuuta 2017

 

suorakulmio 2	ajankohta, josta alkaen satelliittikuvissa havaittavissa toimintaa
Svobodne (Telmanove)	17. lokakuuta 2015

 

suorakulmio 3	ajankohta, josta alkaen satelliittikuvissa havaittavissa toimintaa
Mospyne	11. kesäkuuta 2015
Pokrovka	16. joulukuuta 2015

 

suorakulmio 4	ajankohta, josta alkaen satelliittikuvissa havaittavissa toimintaa
Novoselivka	23. heinäkuuta 2015

 

suorakulmio 5	ajankohta, josta alkaen satelliittikuvissa havaittavissa toimintaa
Torets	28. huhtikuuta 2015
Petrivske	29. maaliskuuta 2016
harjoitusalue (2,6 km Petrivskestä länteen)	16. helmikuuta 2016

 

suorakulmio 6	ajankohta, josta alkaen satelliittikuvissa havaittavissa toimintaa
Hrustalnyi (entinen Krasnyi Lutš)	1. heinäkuuta 2016
Krasnolutskyi	ETYJ:n ilmoitus vuodelta 2019
Sadovyi (harjoitusalue)	toimintaa koko sodan ajan
Miusynsk	10. huhtikuuta 2015

 

suorakulmio 7	ajankohta, josta alkaen satelliittikuvissa havaittavissa toimintaa
Buhaivka	20. heinäkuuta 2015
Šimšinivka	20. heinäkuuta 2015
Myrne	20. heinäkuuta 2015
Kruhlyk	6. huhtikuuta 2016

 

suorakulmio 8	ajankohta, josta alkaen satelliittikuvissa havaittavissa toimintaa
Myrnyin alue, Luhansk	24. heinäkuuta 2015
Luhansk, kansainvälisen lentoaseman alue	syksy 2014
Juvileine (Katerinivka)	10. huhtikuuta 2015

 

Jotta lukijoiden olisi helpompi hahmottaa, millaisista alueista on kyse, alla muutama Google Earth-kuva seuraavista harjoitusalueista, Buhaivka, Svobodne ja Novoselivka täydennettynä muutamilla uudemmilla havainnoilla. Buhaivkan alueelle on säännöllisesti varastoitu huomattavia määriä kalustoa ja materiaalia, sen sijaan Svobodnen ja Novoselivkan alueet toimivat pääasiassa harjoittelualueina, joskin niidenkin alueille on rakennettu viime vuosina pysyviä suojia raskaalle kalustolle, alueiden käytön ollessa kokoaikaisempaa. Novoselivkan kohdalla on hyvä huomioida sijainti noin 15 kilometrin päässä rintamaasta, aivan miehitetyn Horlivkan kaakkoispuolella.

Google Earth-kuvien (yllä) upotuskuvat ETYJ:n Ukrainan monitorointimission aineistosta tältä vuodelta (v. 2021).

Huomautan lukijoita sen verran, että ETYJ:n Ukrainan monitorointimission saattaa käyttää alueista eri tunnisteita, tai mainita raporteissaan alueen sijaitsevan jonkin toisen kylän tai kaupungin lähistöllä. Vastaavasti Ukrainan asevoimilla on omat koodinimensä kullekin alueelle tai aluekokonaisuudelle, osan ollessa johdannaisia lähimmän kylän tai kaupungin nimestä, kuten ”Mospyne” ja ”Pokrovskyi” mutta eräiden poiketessa merkittävästi ETYJ:n käyttämästä nimestä tai tunnisteesta, jota itse yllä käytän. Tällainen on esim. ”Vostochnyin” alue, joka maantieteellisesti sijoittuu Torets-Petrivske-alueelle.

Kuten edellä viittasin, Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla kaupunkien varasto- ja tehdasalueita hyödynnetään myös kaluston ja erilaisen materiaalin – myös ammusten ja räjähteiden – varastoinnissa. Suurimpien kaupunkien, kuten Donetskin ja Makiivkan sekä Horlivkan ja Luhanskin alueilla on kymmeniä erisuuruisia varastoja, joihin on varastoitu materiaalin lisäksi myös raskasta kalustoa panssarivaunuista ja panssarihaupitseista lähtien. Myös tämä käytäntö rikkoo Minsk II-sopimusta. Erilaista kalustoa ja materiaalia saattaa myös olla sijoitettuna asutettujen alueiden keskelle.

ETYJ:n julkaisemassa kuvassa seitsemän 9K35 Strela-10 lähi-ilmatorjuntajärjestelmää asutuksen keskellä Makiivkassa.

Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden suurimmassa kaupungissa Donetskissa on lukuisia merkittäviä varastoja ja huoltovarikkoja. Donetskissa Proletarskyin alueen kaakkoispuolelle on viime vuosina rakennettu pienehkö tukikohta, jonka lähistöllä on havaittu useamman kerran modernia elektronisen sodankäynnin kalustoa Venäjältä. Itse kaupungissa esim. ExpoDonbass messukeskukseen on ollut sijoitettuna säännöllisesti joukkoja ja kalustoa – toisinaan myös ammuksia, alueella on myös sijoitettu esikuntajoukkoja, (3) vastaavasti Budonivskyin alueella vul. Baumanan ympäristössä sijaitsevaa teollisuusaluetta on hyödynnetty kaluston ja materiaalin huollossa ja varastoinnissa.

Venäläistä panssarikalustoa miehitetyssä Donetskissa, kemiantehtaan alueella. (4)

Makiivkan alueella pikateiden H20 ja H21 liittymän kaakkoispuolella sijaitsevia varastoja on hyödynnetty sodan kuluessa panssarivaunujen varastoina ja huoltotukikohtina. (5) Alueelle on rakennettu uusia varastoja sodan kuluessa.

Myös Luhanskin alueella on vastaavalla tavalla venäläisjoukkojen toimesta hyödynnetty teollisuusalueita kaluston- ja materiaalin varastoinnissa. Erityisen runsaasti kalustoa on ollut varastoituna Luhanskin kaakkoispuolella sijaitsevan vanhan lentokentän alueella sekä lentokenttää ympäröivillä teollisuus- ja varastoalueilla, esim. Transpelen aluella Proletariatu Donbasun kaupunginosassa sekä vul. Vedeninalla sijaitsevan varastokompleksin pihalla, jossa on havaittu Venäjän asevoimien elektronisen sodankäynnin kalustoa säännöllisesti. (6) Lentokentän ympäristössä on myös harjoitusalueita, joilla kaupunkiin sijoitetut venäläisjoukot säännönmukaisesti harjoittelevat.

Luhansk, vul. Vedenina.

Uskoakseni tämän ja tulevien kirjoitusteni, joissa käyn tarkemmin läpi Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoitetut 1. armeijakunnan ja 2. armeijakunnan koostumukset, lukijan on mahdollista saada varsin kattava kuva siitä, millaisella voimalla ja mihin alueille tukeutuen Venäjä operoi miehittämässään osassa Itä-Ukrainaa.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://russianmilitaryanalysis.wordpress.com/tag/western-md/

2. http://wikimapia.org/15626971/91st-Central-Reserve-Base-for-Automotive-Equipment-%E2%80%94-Military-Unit-48670 

3. https://informnapalm.org/en/expodonbas-russian-military-base/ 

4. https://informnapalm.org/19471-tanks-donetsk-reaktivs-himik/ 

5. https://informnapalm.org/22406-potemkin-baza-v-makeevke/ 

6. https://informnapalm.org/ua/rosiiska-tekhnika-na-donbasi-foto-leer3svet/ 

Blogin kirjoittamisessa olen hyödyntänyt lähdeluettelossa lueteltujen lähteiden ohella aiempia blogejani sekä aineistoa, jota useat eri tahot ovat tuottaneet Venäjältä sekä Itä-Ukrainan sotatoimialueelta. Näihin tahoihin kuuluu muun muassa ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio, Putin@war-blogi, Donbas in Flames – Guide to the Conflict Zone -teos, Informnapalmin muu aineisto. 

Donbas – anomaalisen paahteen alla kuolema niittää satoaan

 

Ukrainassa käynnissä olevan sodan ensitahdit lyötiin seitsemän vuotta sitten keväällä 2014, jolloin Venäjän operaattoreiden johdolla Ukrainan itäosissa Donetskin ja Luhanskin alueilla ryhdyttiin valloittamaan hallintorakennuksia sekä merkittävinä pidettäviä kohteita. Keväällä, sodan vuosipäivän tietämillä, eskalaation uhka kasvoi huomattavasti Venäjän siirtäessä joukkoja ynnä kalustoa Ukrainan rajojen tuntumaan kuin myös Ukrainalta miehitetyille alueille. Eskalaation uhkaa seurasi jännitteen lasku, hetkellinen tyynempi vaihe, jonka aikana venäläisjoukot syyllistyivät lukuisia kertoja siviilikohteiden tahalliseen tulittamiseen tarkoituksenaan todennäköisesti provosoida Ukrainaa iskemään rajusti takaisin. Kun provosoitumista ei tapahtunut, Venäjän Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoittamat joukot ovat kohdistaneet entistä useammin tulta raskailla asejärjestelmillä siviilikohteiden ohella myös Ukrainan asevoimien asemiin, niinpä viime viikkoina entistä useampi ukrainalaissotilas on kaatunut tahi haavoittunut maata puolustaessaan. Kesäkuun lopun ja heinäkuun 19. päivän välillä kuusi ukrainalaissotilasta on kaatunut sotatoimissa haavoittuneiden lukumäärän noustessa 27:ään, ja jos tarkastelemme ajanjaksoa toukokuun alun ja 19. heinäkuuta välillä, ainakin 12 Ukrainan asevoimien ja kansalliskaartin sotilasta on kaatunut tai menehtynyt sotatoimialueella palvellessa maataan, haavoittuneiden lukumäärän noustessa 41:een. (1)

He antoivat kalleimpansa maansa puolesta.

28. helmikuuta 1984 Kryvyi Rihissä syntynyt, 93. erillisessä mekanisoidussa prikaatissa mekaanikko-kuljettajana palvellut Dmitro Tovtšigretška kaatui vihollistulessa toukokuun 6. 2021. Häntä jäi kaipaamaan äiti ja vaimo.

Korostenissa, Žytomyrin alueella, kesällä 1998 syntynyt, tiedustelujoukkueessa tiedustelulennokkioperaattorina Piskin alueella palvellut Serhei Korobtsov kaatui vihollisen tarkka-ampujan luotiin toukokuun 6. 2021. Serhei Korobtsovia jäi kaipaamaan hänen vaimo ja poika.

9. huhtikuuta 2021 Starohnativkan lähellä haavoittunut, 24. erillisessä rynnäkköpataljoona Aidarissa palvellut, alikersantti Juri ”Bonja” Opriško menehtyi vammoihinsa 7. toukokuuta 2021. Juri Opriškoa jäi kaipaamaan vaimo ja kaksi lasta – 4-vuotias tytär ja 20-vuotias poika.

Viktor “Vitjamba” Gorodnitšenko haavoittui vatsaan 28. huhtikuuta 2021 Zaitsevon kylän alueella, miehitetyn Horlivkan pohjoispuolella, puolitoista viikkoa myöhemmin – 8. toukokuuta – elämänlanka katkesi Harkovan sotilassairaalassa. Viktoria jäi kaipaamaan vaimonsa ja tyttäriensä ohella äitinsä ja veljensä.

Hetman Vyhovskin mukaan nimetyssä, 58. erillisessä mekanisoidussa jalkaväkiprikaatissa palvellut, kersantti Pavlo Kolesnik, kaatui 13. toukokuuta Donetskin lähellä vihollisen tarkka-ampujan ampumaan luotiin. Pavlo on haudattu Tšernihivin alueella sijaitsevan kotikylänsä Noven multiin. Häntä jäi kaipaamaan vaimo ja 16-vuotias tytär.

Toukokuun 27. päivä, 128. erillisen vuoristojääkäriprikaatin eli Zakarpatian legioonan 15. pataljoonan varakomentaja, majuri Maksim Polovi haavoittui kuolettavasti vihollisen tarkka-ampujan luodista Novotoškivsken alueella, Luhanskin sektorin luoteisnurkassa. Polovi ehti palvella rintamajoukoissa vuodesta 2014 lähtien, hän osallistui myös Debaltseven taisteluun helmikuussa 2015.

Maksim Polovia jäi kaipaamaan Ukrainan asevoimissa palveleva vaimo ja kaksi lasta.

11. kesäkuuta 2021, 128. erillisen vuoristojääkäriprikaatin vahvuuteen kuulunut kersantti Volodimir Belov menehtyi Vodianen alueella, Mariupolin itäpuolella, vihollisen suorittamassa kranaattikeskityksessä saamiinsa vammoihin. Belov oli kotoisin Mukatševesta, Taka-Karpatiasta, Ukrainan läntisestä nurkasta.

Käytännössä Belov oli ollut, koulutusjaksoja lukuun ottamatta, yhtämittaisesti rintamalla vuodesta 2015 lähtien. Belov oli myös osallistunut brittien järjestämiin ”Orbital”-harjoituksiin.

”Rauhantekijää”, kuten Belovia kutsuttiin, jäi kaipaamaan isä, veli ja sisko.

Sotatoimialueella eri joukko-osastoissa vuodesta 2015 palvellut 51-vuotias Andrii Honar menehtyi kesäkuun 26. päivä vihollisen tulittaessa Piskin kylän lähistöllä sijainneita Ukrainan asevoimien asemia erilaisilla asejärjestelmillä.

Kotikaupunkiinsa Kryvyi Rihiin haudattua Honaria jäi kaipaamaan sisko ja kolme lasta eri avioliitoista.

Heinäkuun 4. päivä Ukrainan asevoimien 93. mekanisoidun prikaatin mekanisoidun pataljoonan kenttälääkintäyksikön komentaja, lääkintäkapteeni Juri ”Theophanes” Pismennij, menehtyi vihollisen keskityksessä saamiinsa sirpalevammoihin.

Lääkärikoulutuksen saanut Juri Pismennij värväytyi vapaaehtoisena lääkärinä vapaaehtoisvoimin toimivaan 1. liikkuvaan kenttäsairaalaan 2016. Vuoden 2018 lopulla hän liittyi Ukrainan asevoimiin ottaen komentoonsa 93. mekanisoituun prikaatiin kuuluvan mekanisoidun pataljoonan kenttälääkintäyksikön.

Aseveljien ja kollegoiden ohella Juri Pismennij’iä jäi kaipaamaan vaimonsa Tatiana sekä poikansa Georgi ja tytär Jevhenia.

Seuraavana päivänä, 5. heinäkuuta, samaisen 93. mekanisoidun prikaatin logistiikan varakomentaja, majuri ja neljän lapsen isä, Bogdan Brodovski menehtyi Tšermalykin alueelle kohdistetussa panssarintorjuntaohjustulessa.

Bogdan Brodovski haudattiin kotikylänsä Vilnen multiin, häntä jäi kaipaamaan aseveljien ohella laaja perhe ja suku.

8. heinäkuuta 58. erillisen mekanisoidun jalkaväkiprikaatin, 15. erillisen mekanisoidun jalkaväkipataljoonan kersantti Jevhen Kurasov kaatui venäläisten, Piskin kylään kohdistamassa, kranaatinheitintulessa.

Sumyn alueelta kotoisin olevaa 24-vuotiasta Jevhen Kurasovia jäi kaipaamaan vaimon ja kaksi kuukautta vanhan vauvan ohella hänen vanhempansa.

Ternopilin alueella, Veleki Birkin kylässä syntynyt Volodimir Jaskiv haavoittui kuolettavasti Zoloten alueella käydyissä taisteluissa heinäkuun 9. päivä. Jaskiv kuului 24. erillisen mekanisoidun prikaatin, 1. mekanisoidun pataljoonan vahvuuteen. Hän oli värväytynyt joukko-osastoon puolitoistavuotta sitten.

Heinäkuun 13. päivä koitui 57. erillisessä mekanisoidussa jalkaväkiprikaatissa palvelleen Andrei ”Bely” Beljajevin kohtaloksi hänen asemapaikkansa jouduttua venäläisjoukkojen 122 mm ja 152 mm kenttätykistön keskityksen kohteeksi.

Beljajevia jäi kaipaamaan kolme lasta.

Maanantai aamuna, 19. heinäkuuta, Oleksandr Gorbenko menehtyi muutamaa päivää aiemmin saamiinsa vammoihin. 10. erillisessä vuoristojääkäriprikaatissa palvellut Oleksandr Gorbenko haavoittui vakavasti vihollisen tykkitulessa Nui-Yorkin alueella 15. heinäkuuta.

Sairaalalähteiden mukaan Gorbenkon kehossa oli vakavia palovammoja, ja se oli palanut 80 prosenttisesti. Hänet oli evakuoitu sotilassairaalasta helikopterilla harkovalaiseen palovammojen hoitoon erikoistuneeseen keskukseen, jossa hän menehtyi.

Meidän ei myöskään sovi unohtaa 9. kesäkuuta traagisesti kesken palveluksensa kuollutta, 128. erillisen vuoristojääkäriprikaatin vahvuuteen kuulunutta, 22-vuotiasta luutnantti Karina Šemtšukia. Prikaatin ilmoituksen mukaan luutnantti Šemtšuk toimi vuoristojääkäriprikaatiin kuuluvan psykologisen tuen komppanian varakomentajana, ja että hänen kuolemaansa johtaneista tapahtumista on aloitettu tutkinta.

Karina Šemtšuk on kotoisin Volodymyr-Volynskyin pikkukaupungista, Volynin alueelta Ukrainan luoteisosista. Sotilaskoulutuksen Šemtšuk sai Ukrainan maavoimien kansallisessa sotilasakatemiassa, Lvivissä. Karina Šemtšukia jäi kaipaamaan hänen vanhempansa ja läheisensä.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission mukaan 28. kesäkuuta ja 11. heinäkuuta välillä sotatoimista johtuvien siviiliuhrien lukumäärä nousee seitsemään, joukossa yksi kuolonuhri. Siviili menehtyi Donetskissa tapahtuneessa räjähdyksessä. Tämän vuoden puolella sotatoimialueella 12 siviiliä on menehtynyt sotatoimista johtuen 34 vammautuessa samasta syystä. (2)

Kevään ja alkukesän kuluessa Venäjän johtamat joukot syyllistyivät etenkin Donetskin ympäristössä lukuisiin provokatiivisiin kranaatinheitin- ja tykistökeskityksiin, jotka kohdistettiin siviilikohteisiin. Näiden keskitysten joukossa oli selkeitä sotarikoksia, kuten illalla 4. toukokuuta (klo. 21:25 eteenpäin) suoritettu kranaatinheitinkeskitys, jonka kohteena oli Krasnohorivkan keskussairaala. Keskussairaalan alueelle osui useita 120 mm kranaatinheittimen kranaattia, sairaalassa oli kyseisenä hetkenä hoidossa 45 koronaviruspotilasta. Sairaala kärsi mittavia vaurioita iskussa, samoin sairaala-alueella ollut ambulanssi. Onneksemme yksikään sairaalassa hoidettavana ollut potilas tai henkilökuntaan kuulunut ei saanut fyysisiä vammoja iskussa.

Kranaatinheitinkeskityksen kohteeksi joutunut Krasnohorivkan keskussairaala.

Kesä ei ole rauhoittanut tilannetta näiltä osin rintamalla, Venäjän johtamat joukot ovat iskeneet toistuvasti siviilikohteisiin rintamalinjan tuntumassa, iskuihin on myös käytetty entistä laajempaa repertuaaria aseita. Kranaatinheitinten (82 mm ja 120 mm) sekä sadan millin MT-12 Rapira panssarintorjuntatykkien rinnalle ovat tulleet aiempaa useammin 122 mm D-30 Ljaguška kanuunahaupitsit sekä 152 mm 2A36 Giatsint-B kanuunahaupitsit. Seuraavaksi muutama esimerkki venäläisestä kranaatinheitin- ja tykistötoiminnasta sotatoimialueella:

Aamupäivällä 1. heinäkuuta, miehitetyiltä alueilta käsin tulitettiin siviilikohteita Avdiivkassa. Asutulle kaupunkialueelle ammuttiin kahdeksan 122 mm tykistökranaattia sekä lukuisia 120 mm kranaatinheittimien kranaatteja. Tulituksessa ja tulituksen sytyttäneen tulipalon seurauksena yksi omakotitalo tuhoutui täysin muutaman muun pientalon vaurioituessa tulituksessa. Raskaasta tulituksesta huolimatta siviiliuhreilta vältyttiin.

Avdiivka, 1. heinäkuuta 2021.

Iltapäivällä 1. heinäkuuta (klo. 15:30 eteenpäin), venäläisjoukot tulittivat Mariupolin itäpuolella sijaitsevan Vodianen aluetta 120 mm Nona-SVK kranaatinheitinajoneuvolla. Kyseessä oli ensimmäinen kerta käynnissä olevan sodan aikana, jolloin venäläisjoukot tulittavat ukrainalaiskohteita kyseisellä asejärjestelmällä. Ukrainan asevoimien varustukseen ei kuulu yhtään Nona-SVK kranaatinheitinajoneuvoa. Tulituksessa ja yhteenotoissa haavoittui yksi Ukrainan asevoimien sotilas.

Tiistaina 13. heinäkuuta Venäjän johtamat joukot tekivät viikon ensimmäisen raskaamman tykistökeskityksen, iskien miehitetyn Donetskin eteläpuolella sijaitsevaan Taramtšukin kylään kranaatinheittimien ohella 122 mm kenttätykeillä. Kylään ja sitä ympäröiville alueille ammuttiin yli 30 122 mm tykistökranaattia.

Samana päivänä Luhanskin sektorin pohjoisosissa sijaitsevaa Pritšepilivkan aluetta tulitettiin 152 mm kenttätykistöllä, aluetta tulitettiin miehitetyillä alueilla sijaitsevan Horošen kylän suunnalta.

Heinäkuun puolivälissä (15. päivä), Niu-Yorkiin (entinen Novhorodske) ja sen ympäristöön kohdistettiin hyvin raskas tykistö- ja kranaatinheitinkeskitys. Taajaman alueelle ja sen ympäristöön ammuttiin 23 kpl 122 mm kenttätykkien kranaatteja ja kymmeniä 120 mm kranaatinheittimien kranaatteja. Siviili-infrastruktuurin ohella neljä asuintaloa vaurioitui tulituksessa, siviiliuhreilta vältyttiin. Tuli-iskuissa haavoittui Ukrainan asevoimien sotilaita, myöhemmin Oleksandr Gorbenko menehtyi vammoihinsa.

Kranaatinheitinkeskitykset sairaaloihin, kuten eivät tykistökeskitykset taajamiinkaan yli uutiskynnystä täällä Suomessa – Ukrainan sota tuntuu medialta unohtuneen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Edes YK:n julkaisema raportti miehitetyillä alueilla harjoitetuista julmuuksista ei ylittänyt Verkkouutisia lukuun ottamatta uutiskynnystä täällä Suomessa. (3) Ukrainalaiset taistelevat miehittäjää vastaan anomaalisen helteen kouriin joutuneessa Donbasissa, me saamme lukea uutisia hellepommeista ja käristyskupoleista, Donbasissa pommit ja käristys tuovat mieleen aivan muita asioita.

 

Marko

 

Lähteet:

1. Ukraine Crisis Media Center’in julkaiseman aineiston mukaan. 

2. https://www.osce.org/files/f/documents/6/1/492970.pdf 

3. https://www.verkkouutiset.fi/yk-kidutus-jarjestelmallista-ita-ukrainassa/#194c9420 

Muina lähteinä käytetty muun muassa pressjfo.news Facebook-sivua; 93. erillisen mekanisoidun prikaatin ja 128. erillisen vuoristojääkäriprikaatin Facebook-sivuja; ETYJ:n Ukrainan monitorointimission Twitter-tiliä @OSCE_SMM ja osce.org-verkkosivua sekä Новинарня-verkkosivua (novynarnia.com).