Ukrainan sota: ”Näyttäkää meille se kahdeksan vuotta pommitettu Donetsk”

Luodaanpa vaihteeksi katsaus niihin Ukrainan itä- ja eteläosiin, joita Venäjä tällä hetkellä miehittää – lähinnä huomioni kohdistuu parille suuremmalle paikkakunnalle, joista olen onnistunut saamaan säännöllisemmin kuvauksia tilanteesta miehityksen ajalta. Donetskin kohdalla huomion vain viimeisimmät viikot Venäjän 24. helmikuuta alkaneen, koko Ukrainaan kohdistuneen, offensiivin jälkeen.

Venäjä on käyttänyt ruokaa aseenaan siviileitä vastaan Syyrian sodassa, ruoan käytöllä aseena jopa kokonaisia kansakuntia vastaan on Venäjälläkin pitkä historia – Venäjän edeltäjän Neuvostoliitonkin turvautuessa siihen synkän historiansa kuluessa useita kertoja. Ukrainaankin sitä kohdistettiin lukuisia kertoja, merkittävimpänä 30-luvun holodomor, jota voi perustellusti kutsua kansanmurhaksi.

Berdjansk, miehityksen vastainen mielenosoitus – orjat eivät voi hallita vapaita. 

Tänään miehittäjä käyttää ruokaa aseenaan tavalla tai toisella useilla alueilla Ukrainassa, niin Berdjanskissakin, jossa venäläinen miehittäjä kiristää kaupungin asukkaita sekä Mariupolista kaupunkiin tulleita sekä mahdollisesti pakolla tuotuja siviileitä ruoalla. Lukuisissa berdjanskilaisissa kaupoissa elintarvikkeet ovat loppuneet, joko sen tähden, että ne on myyty loppuun tai huoltoa vaille jääneet venäläissotilaat ovat ryöstäneet ne.

Berdjanskia miehittävät venäläiset ovat myös pystyttäneet avustuspisteitä, joissa jaetaan elintarvikkeita kaupunkilaisille, mutta niitä saa vain jos vannoo uskollisuutta Venäjälle. Tietojeni mukaan kaupunkilaisilla on myös verkostoja vastarinnan ohella hädänalaisten avustamiseen.

Venäjän vuodesta 2014 miehittämään Itä-Ukrainaa ei  käytännössä millään tavalla ennalta valmisteltu tulevaan offensiiviin. Tämän piittaamattomuuden seurauksena miehitetyssä Donetskissa ja Makiivkassa on jo nyt pulaa peruselintarvikkeista. On todennäköistä, että elintarvikepula koskettaa laajempiakin alueita sitä osaa Itä-Ukrainasta, joka on ollut miehitysvallan alla keväästä 2014. Elintarvikepulan rinnalla elintarvikkeiden hinnat nousevat viikoittain, jopa nopeammassakin tahdissa. Esimerkiksi sokerin hinta on noussut Donetskissa jo yli 100 ruplaan kilolta, lähtöhinnan ollessa 52 ruplaa kilolta helmikuun lopulla. Tietty tässä on huomioitava se, ettei sokeria juurikaan ole kaupoissa myytävänä – ei ainakaan alueilla, joilla ystävämme asuvat.

Tuttaviemme ja ystäviemme mukaan elintarvikehuollon ohella myös Donetskin alueen vesihuolto on romahtamassa. Juomavesi on jo pidempään ollut Donetskissa sellaisenaan juomakelvotonta mutta nyt vesi itsessään alkaa olla kortilla, vesivarastot alkavat olla tyhjiä, huolto ei toimi – eikä Venäjän offensiivin vuoksi Ukrainan puolelta ole mahdollista saada apua.

Venäjä on myös siirtänyt Donetskiin Mariupolista pakosiirrettyjä siviilejä. Erääseen oppilaitokseen on majoitettu useita bussilastillisia Mariupolista pakkosiirrettyjä. Huomioitavaa on se, että venäläiset ovat vieneet pakkosiirretyiltä mariupolilaisilta henkilökohtaiset dokumentit ja muut henkilökohtaiset asiakirjat (esim. passit, sisäisen passin – joilla sellainen on jne.). Tietojeni mukaan näille Mariupolista pakkosiirretyille ei ole kerrottu sitä onko Donetsk heidän lopullinen määränpää, vai onko heidät tarkoitus siirtää kaupungista jonnekin muualle – Venäjälle.

Ainakin nämä oppilaitokseen majoitetut siviilit ovat ehtineet aiheuttaa runsaasti hämmennystä ympäristössä. Saapumispäivänä he laittoivat oppilaitoksessa näkyville paikoille Ukrainan lippuja ja samana iltana he lauloivat kovaäänisesti Ukrainan kansallislaulua – samaa on jatkunut muinakin päivinä.

Paikallisilta Mariupolista pakkosiirretyt ovat tivanneet – ”Näyttäkää meille se kahdeksan vuotta pommitettu Donetsk”. He ovat myös näyttäneet kuvia ja videoita sekä kertoneet paikallisille kuinka Venäjä tuhosi Mariupolin tykistöllä ja ilmaiskuilla viikoissa. Venäläispropagandan synnyttämässä kuplassa eläneitä donetskilaisia tällainen informaatiotulva on hämmentänyt.

Miehitysvuosien rapistama Donetsk. 

Kuten jokaisena viikkona Venäjän helmikuisen offensiivin jälkeen, niin myös viime viikolla Donetskin kaupunkialueelle oli sijoitettu tykistöä alueelle, jonka ympäristössä on asutusta, teollisuutta kuin myös sairaala. Valitettavasti havaintoja tehnyt henkilö ei tunnistanut venäläisten alueelle sijoittamaa tykistöä. Aiempien ja muiden havaintojen perusteella kyseeseen tulee todennäköisimmin 122 mm D-30 Ljaguška kanuunahaupitsit, joilla voidaan tulittaa 360 astetta asemasta siirtämättä. Kyseisestä sijoituspaikasta niillä voi tulittaa useita alueita Avdiivka – Krasnohorivka – Mar’inka-alueella, joilla Donetskin alueen raskaimmat taistelut on viimeisen viikon kuluessa käyty. 

Venäläistykistö tuhoaa Avdiivkaa.

Havaintopäivinä tykistö oli sijoitettuna kyseiselle, laajahkolle, alueelle aamusta alkuiltaan saakka, mikä kertoo ainakin sen, etteivät venäläiset odota Ukrainan kohdistavan alueelle merkittävää vastatykistötoimintaa. Tai jos odottavat, he eivät piittaa mahdollisista henkilöuhreista, ovatpa ne sotilaita tahi alueella asuvia ai työskenteleviä siviilejä. Tähän mennessä Ukrainan asevoimat ei ole iskenyt tykistöllä alueelle, tiedä sitten kuinka kauan alueella asuvien ja työskentelevien siviileiden onni vielä jatkuu kun venäläisjoukot ovat reilun viikon ajan tulittaneet Donetskin ympäristöä todella raskaasti kaupungista käsin tykistöllä ja raketinheittimillä. Donetskin kaakkoispuolelta on ammuttu kohti ukrainalaiskaupunkeja viime viikollakin useita ballistisia OTR-21 Totška-U-ohjuksia.

* * *

Itä-Ukrainan sotatoimialueeseen ja miehitettyihin alueisiin verrattuna Kiovassa tunnelma oli viikonvaihteessa rauhallinen, näin ainakin Dneprin itärannalla, jossa tykkien jytke kantautui ukkosenkaltaisena jylynä kaukaisuudesta Kiovan luoteispuolelta. Dneprin itärannalla Ukrainan asevoimat yhdessä aluepuolustusjoukkojen kanssa olivat työntäneet venäläisiä kymmeniä kilometrejä kauemmas itään ja luoteeseen. Pieniä kyliä Kiovan ja Tšernihivin alueiden rajaseudulla oli vapautettu miehityksestä viime viikon loppupuolella.

Niinpä ystävämme pääsivät nauttimaan pitkästä aikaa päivällistä suuremmalla joukolla – Kiovassa totisesti oli tuolloin toiveikkuutta ilmassa, ja niin on edelleen, vaikka iltaisin ja öisin on varauduttava pahimpaan.

Ehkäpä hiukan yllättäen, kertaakaan Venäjän offensiivin kuluessa Kiovassa ei ajauduttu tilanteeseen, jossa peruselintarvikkeista tai lääkkeistä olisi ollut pulaa, että tilanne olisi ajautunut katastrofiksi. Sitä ei kuitenkaan käy kieltäminen, etteivätkö elintarvikkeet käyneet paikoin vähiin mutta metropolin asukkaiden onni, ettei venäläisten onnistunut kertaakaan saarrostaa kaupunkia kunnolla.

(Huomautan kuitenkin, että Kiovan kaupunkialue on suuri, että alueilla, joilla käytiin raskaita taisteluita tilanne on paikallisesti olennaisesti heikompi. Venäjä pyrki myös tuhoamaan Kiovan alueen ruokahuoltoa pommittamalla suuria varastoja ja logistiikkakeskuksia eli täydellisessä piiritystilanteessa asukkaiden tilanne olisi ollut heikompi). (1)

Sota Ukrainassa jatkuu, ukrainalaisten tavoitteen ollessa vapaan Ukrainan, Ukrainan maavoimien komentajaa kenraalieversti Oleksandr Syrskyitä lainatakseni –

”Emme luovu metristäkään maatamme, prosessi sen vapauttamiseksi jatkuu. Sotilaamme janoavat voittoa ja haluavat vapauttaa koko Ukrainan”. (2)

 

Marko

 

Kirjoituksessa hyödynnetty ukrainalaisia ystäviämme ja tuttujamme. Taatakseni heidän turvallisuuden, en julkaise heistä tämän tarkempia tietoja. Ehkäpä vielä joskus koittaa aika, jolloin he voivat puhua (miksei jopa kirjoittaa) tarinansa tarvitsematta pelätä venäläisten ja kollaboraattoreiden vainoa tahi kostoa. Ikävä kyllä Suomestakin löytyy heitä, jotka ovat valjastaneet ”osaamisensa” ukrainalaisten ystävien ja tuttujemme jäljittämiseen. Muita lähteitä ovat:

1. https://yle.fi/uutiset/3-12381187 

2. https://twitter.com/mhmck/status/1508831144468484096 

#УкраїнаЧинитимеОпір #UkraineWillResist #StandWithUkraine