Tämän kirjoituksen alustukseksi lainaan itseäni
epätavanomaisen pitkälti 30. maaliskuuta 2022 julkaisemastani blogista ”Ukrainan
sota: ’Näyttäkää meille se kahdeksan vuotta pommitettu Donetsk’”:
”Venäjä on myös siirtänyt Donetskiin Mariupolista
pakosiirrettyjä siviilejä. Erääseen oppilaitokseen on majoitettu useita
bussilastillisia Mariupolista pakkosiirrettyjä. Huomioitavaa on se, että
venäläiset ovat vieneet pakkosiirretyiltä mariupolilaisilta henkilökohtaiset
dokumentit ja muut henkilökohtaiset asiakirjat (esim. passit, sisäisen passin –
joilla sellainen on jne.). Tietojeni mukaan näille Mariupolista
pakkosiirretyille ei ole kerrottu sitä onko Donetsk heidän lopullinen
määränpää, vai onko heidät tarkoitus siirtää kaupungista jonnekin muualle –
Venäjälle.
Ainakin nämä oppilaitokseen majoitetut siviilit ovat
ehtineet aiheuttaa runsaasti hämmennystä ympäristössä. Saapumispäivänä he
laittoivat oppilaitoksessa näkyville paikoille Ukrainan lippuja ja samana
iltana he lauloivat kovaäänisesti Ukrainan kansallislaulua – samaa on jatkunut
muinakin päivinä.
Paikallisilta Mariupolista pakkosiirretyt ovat tivanneet
– ”Näyttäkää meille se kahdeksan vuotta pommitettu Donetsk”. He ovat myös
näyttäneet kuvia ja videoita sekä kertoneet paikallisille kuinka Venäjä tuhosi
Mariupolin tykistöllä ja ilmaiskuilla viikoissa. Venäläispropagandan
synnyttämässä kuplassa eläneitä donetskilaisia tällainen informaatiotulva on
hämmentänyt.” (1)
Perustelen pitkähköä lainausta sillä, että se auttaa lukijaa
hahmottamaan ja ymmärtämään paremmin seikkoja, jotka nousevat esille tässä
kirjoituksessa. Muistutan myös lukijaa siitä, että kirjoituksen lähteinä
toimivat tunnetut ja tiedetyt henkilöt, jotka asuvat Itä-Ukrainan miehitetyillä
alueilla, joten heidän turvallisuuden tähden nimiä tai muitakaan tunnistamiseen
auttavia tietoja en kerro.
Kuten edellä lainasin, Venäjä on pakkosiirtänyt Mariupolista
siviilejä miehitettyyn Donetskiin, jossa siviilejä on asutettu kouluihin ja
päiväkoteihin. Hetimmiten ensimmäisinä päivinä Mariupolista miehitettyyn
Donetskiin pakkosiirretyt siviilit aiheuttivat (paikallisten ”viranomaistahojen”
mukaan) ongelmia esim. laulamalla
Ukrainan kansallislaulua, tivaamalla donetskilaisilta sitä, että ”Missä se kahdeksan vuotta pommitettu Donetsk oikein on”
kun he näkivät ympärillään vain hitaasti rapistuvan ja huonolle huolenpidolle
jääneen suurkaupungin – samalla nämä pakkosiirretyt kertoivat ja näyttivät
kuvia venäläisten pommituksilla tuhoamasta Mariupolista ja venäläisjoukkojen julmuuksista.
Jos näiden Mariupolista pakkosiirrettyjen joukossa oli joku,
joka kuvitteli ennen Venäjän laajaa offensiivia Donetskin muistuttavan edes
etäisesti Mariupolia Venäjän tykkitulen jälkeen, on tällainenkin ihminen
ymmärtänyt Venäjän vuosia jatkuneen viestinnän olleen alusta loppuun suurta
valhetta. Juuri mikään Donetskissa ei muistuta venäläisen tykkitulen tuhoamaa
Mariupolia, lähimmäksi tätä päästään rintamalla ja etenkin alueilla, joita
Ukraina on kontrolloinut vuodesta 2014 lähtien – Pisky miehitetyn Donetskin
luoteispuolella kärsi vuosien ajan toistuvista Venäjän proxyjoukkojen
tykkitulesta ja kranaatinheitinkeskityksistä. Parintuhannen asukkaan kylä jauhautui
monivuotisessa sodassa ja tulituksessa olemattomiin – viimeisimpinä vuosina
kylässä asui enää jokunen eläkeläinen.
Epäilen, etteivät venäläiset ja heille työskentelevät kollaboraattorit
Donetskissa ajatelleet sitä, että Mariupolista Donetskiin pakkosiirretyt
siviilit haastaisivat miehitettyjen alueiden ”todellisuutta” (ts. propagandaa) –
tai jos haastaisivat, niin toiminta ei olisi nähdyn voimakasta ja aktiivista,
jossa siviilit omalla toiminnallaan oikeasti haastavat miehitetyn kaupungin
asukkaita ja asejoukkoja, ja niin voimakkaasti, että se herättää kummeksuntaa ja
hämmennystä kaupunkipiirien asukkaissa.
Joku kenties saattoi ajatella, että yksittäiset ihmiset
lausuvat muutaman sanan, että joku pakkosiirretty tekee jotain poikkeavaa,
mutta epäilisin, että jokainen ajatteli aseilla pelottelun viimeistään
hiljentävän heidät. Näin ei ole käynyt, joten – päätelmäni mukaan – toukokuussa
miehitetyssä Donetskissa alkanut, Mariupolista pakkosiirrettyihin kohdistuva
vihapropaganda on miehityshallinnon vastaisku ongelmaan. Useampi miehitetyssä
Donetskissa ja sen ympäristössä asuva läheisemme ja ystävämme on kuvaillut
propagandaa ja sen ilmenemismuotoja. Katutasolla se näkyy vihamielisenä puheena
ja syyttelynä (kun kaupoissa ei ole ruokaa, on se mariupolilaisten syy; kun
kaupungilla ei ole varaa korjata vesijohtoverkostoa; on se Mariupolin syy,
jonka ”jälleenrakentamiseen” rahat menevät). Toiminta on kuitenkin selkeästi
organisoitua ja johdettua, erityisen aktiivisina juorujen ja huhujen
levittäjinä toimivat henkilöt, jotka ovat työskennelleet vuosia
miehityshallinnolle tai jotka ovat osallistuneet ns. aluepuolustusjoukoissa
(vapaaehtoisina) sotatoimiin sodan alkupuolella, vuosina 2014 ja 2015. Kyse on
muustakin kuin juoruista ja huhuista, kyse on uhkaavasta käyttäytymisestä ja
samoista elementeistä, joilla Ukrainaa tukevat paikalliset hiljennettiin
keväällä ja kesällä Venäjän ja sen operaattoreiden (kuten ns. Putinin
turistien) toimesta.
Kiinnostavaa on myös se, että viime viikolla useampaa Donetskin
alueella sijaitsevaa koulua tulitettiin erilaisin asein. Lähteidemme mukaan
ainakin kahteen tulituksen kohteeksi joutuneeseen kouluun (esim. Koulu 22/
Школа 22) oli tuolloin majoitettuna Mariupolista pakkosiirrettyjä
siviilejä (naisia, lapsia ja vanhuksia). Venäläispropaganda on maininnut
Donetskissa kouluja tulitetun tykistöllä, uhrien on kerrottu olleen naisia ja
lapsia – mainitsematta on jäänyt se keitä kouluihin on ollut majoitettuna ja
että esim. Koulusta 22. on lähimpiinkin Ukrainan asevoimien rintamalla
sijaitseviin asemiin on matkaa lähes 12 kilometriä, ukrainalaisten tykistön
ollessa reilusti kauempana.
Näistä koulujen tulittamisista on kertonut useampikin toisistaan
erillinen, Donetskissa tai sen alueella asuva taho, eräs heistä asuu
miehitetyssä Makiivkassa ja on nähnyt kuinka kaupungista ammutaan
raketinheittimillä Donetskia. En myöskään kiellä sitä mahdollisuutta, etteikö
Ukrainan asevoimat ole tulittanut siviilikohteita – näin on melkoisella
varmuudella käynyt, toisaalta syytkin ovat ilmeiset ja olen (lähteisiini
viitaten) maininnut niistä lukuisia kertoja viime vuosina. Merkittävin tekijä
on luonnollisesti se, että Venäjä ja sen proxy-joukot sijoittivat ja sijoittavat
edelleen raskasta kalustoa siviilikohteisiin tai niiden välittömään
läheisyyteen miehittämillään alueilla – rakasta kalustoa on sijoitettu myös
sairaaloiden tuntumaan. Tästä toiminnasta myös ETYJ:n Ukrainan
monitorointimissio on tehnyt havaintoja viime vuosina. (2) Toiminta on
toistuvaa ja tarkoituksellista, kirjoitin aiheesta itse viimeksi tammikuussa ”Havaintoja miehitetystä Itä-Ukrainasta – ’asekätkentää’ asutetuille alueille”.
Samaisesta aiheesta on kirjoittanut moni muukin, kuten Informnapalm julkaistessaan
artikkelin ”Russian Mercenaries: From Expodonbas to a Barn” maaliskuussa
2015 (3) ja eräänlaisen jatko-osan artikkelille, artikkelin ”ExpoDonbas
Exhibition Center in Donetsk is a Russian Military Base” muodossa. (4)
Expodonbas on näyttely- ja messuhalli Donbas
Arenan pohjoispuolella, aivan Donetskin keskusta-alueen kupeessa. Halli on
ollut satelliittikuvien, valokuvien ja videoiden perusteella sotilaallisessa
käytössä sotavuosien ajan, ja säästynyt Ukrainan iskuilta aina 16. kesäkuuta
2022 asti, seuraavana päivänä Expodonbasiin kohdistettiin epäsuoraatulta
Ukrainan asevoimien taholta. (5)
Donbas Arenan ja Expodonbas messuhallin ympäristö
miehitetyssä Donetskissa. |
Tällä hetkellä Donetskissa on akuutti pula puhtaasta
juomavedestä (sitä toimitetaan epäsäännöllisesti tankkiautoilla
kaupunkilaisille). Vesijohtoverkoston toimintaa on rajoitettu, pesuvedeksi
kelpaavaa vettä on saatavilla (Donetskin kaupunkipiireistä) riippuen 2-3 tuntia
päivässä, kaksi tai kolme kertaa viikossa – toisinaan vesijohtoverkosto toimii vain
yöllä. Syy vesijohtoverkoston huonoon kuntoon on selvä. Läheisemme oli
tiedustellut asiaa näkemältään henkilökuntaan kuuluvalta, joka oli kertonut
syyn olevan seurausta kahdesta asiasta – varaosista on pulaa, samoin osaavasta
henkilökunnasta, koska niin moni Donetskin ”vesilaitoksen” palveluksessa oleva
on pakkovärvätty rintamalle. Ennen 24. helmikuuta tilanne oli parempi, johtuen
osaltaan siitä, että ukrainalaiset huoltomiehet pystyivät huoltamaan ja
pitämään myös Donetskin vesihuollon verkostoa kunnossa. Venäjän laajan
offensiivin jälkeen tilanne on muuttunut kehnosta katastrofaaliseksi. Eikä
parannusta tilanteeseen ole näköpiirissä, ennemminkin tulevaisuudelta on
odotettavissa vielä suurempaa katastrofia, koska Donetskin vesihuollon kannalta
tärkeät vesialtaat ovat joko kuivuneet tai kehnon kunnossapidon tähden
muuttumassa käyttökelvottomiksi. Jäljellä oleva henkilökunta yrittää
havaintojen mukaan erilaisin pumppausratkaisuin ja väliaikaisin putkistovedoin
pitää edes kriittisiä osia toiminnassa.
Donetskissa vesihuollon ohella myös elintarvikehuolto on
kehnossa tilassa. Vuosian sodan myötä tiettyjen elintarvikkeiden puutoksista
tuli ”uusi normaali” alueella, koronapandemia heikensi tilannetta entisestään,
koska vapaan Ukrainan puolelta ei ollut enää mahdollisuutta hakea täydennyksiä.
Helmikuun 24. päivän jälkeen huoltoreitit Venäjältäkin ovat kuihtuneet.
Venäjälle miehitettyjen alueiden asukkaiden selviäminen ei ole tärkeysjärjestyksessä
korkeimmalla, sille on tärkeintä huoltaa joukkojaan sekä käyttää kalustoaan satokauden
tuotteiden varastamiseen pois alueelta. Miehitetyn Luhanskin alueelta on varastettu
viljaa Venäjälle junavaunuittain. (6)
Jotain Venäjän toiminnan irvokkuudesta kertoo myös se, että
miehitetyn Donetskin alueelta lähti ”tiedotusministeriön” osastojohtajan
Maja Pirogovan tytär ryhmänsä kanssa Mariupoliin kuvaamaan ohjelmaa ”humanitaarisen
avun” toimittamisesta kaupungin asukkaille. Todellisuudessa tämä ”humanitaarinen
apu” piti sisällään muutaman laatikon appelsiinejä sekä kuivaelintarvikkeita,
joita ohjelmassa jaettiin suurieleisesti asukkaille – tai jos olemme tarkkoja, henkilöille,
jotka esiteltiin Mariupolin asukkaina. Luonnollisesti tällainen toiminta on
helppoa kääntää Donetskissa päälaelleen, jolloin mielialat kaupungissa
muuttuvat entistäkin vihamielisimmiksi pakkosiirrettyjä mariupolilaisia
kohtaan. Ja näin Donetskissa on agitaattoreiden toimesta tehty, koska Mariupol
rakennetaan uudelleen entiselleen, me täällä Donetskissa kärsimme.
Kehno elintarviketilanne näkyy myös donetskilaisissa,
etenkin kasvuiässä olevissa lapsissa. Ruoan puutteesta johtuvaa laihtumista:
yksipuolista ravintoa, johon kesän toivotaan tuovan kohennusta. Asetelmaa ei
lainkaan paranna se, että lääkkeistä on huutava pula – aivan kuten
terveyshoitohenkilökunnastakin, joista moni mies on viety rintamalle tai
pakotettu työskentelemään sotilassairaaloissa.
Siinä missä venäläistykistö tuhosi Mariupolin viikoissa,
Venäjä tuhoaa Donetskin hivuttamalla tuloksen ollessa lopulta saman – kymmeniä tuhansia
kuolleita, joista sen irvokas propaganda propagandisteineen syyttää Ukrainaa ja
länttä.
Marko
Lähteet:
1. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2022/03/ukrainan-sota-nayttakaa-meille-se.html
2. Esim. ”24/11/2021 2 Self-propelled howitzer (2S1 Gvozdika, 122 mm) At a compound near a residential area of Komisarivka (60km west of Luhansk) Mini-UAV”. https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/505804
3. https://informnapalm.org/en/russian-mercenaries-from-expodonbas-to-a-barn/
4. https://informnapalm.org/en/expodonbas-russian-military-base/
5. https://twitter.com/bayraktar_1love/status/1537845992996884480
#УкраїнаЧинитимеОпір #UkraineWillResist #StandWithUkraine
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.