Venäjän tie laajamittaiseen sotaan Ukrainassa – OSA I

 

Tämä kirjoitus pohjautuu omiin aiempiin kirjoituksiini ja havaintoihini vajaan vuoden ajalta ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua, kirjoitukseni ainoa tarkoitus on auttaa meitä ymmärtämään mitä meillä voi olla edessä, mikäli uskottelemme itsellemme suunnitteilla olevan ”tulitauon” tai ”rauhan” Ukrainassa, jossa Venäjälle annettaisi haluamansa, olevan pitävän. Samalla haluan muistuttaa lukijoita siitä, että Venäjän sota Ukrainassa ei suinkaan alkanut 24. helmikuuta 2022 eli päivänä, jona Venäjän suurhyökkäys alkoi. Tässäkin annoimme päättäjiemme johtaa itseämme harhaan heidän väistäessä puhumasta Venäjän toimista Ukrainassa oikeilla termeillä sen helmikuussa 2014 toteuttaman Krimin niemimaan miehityksen ja myöhemmin samana keväänä masinoimansa Itä-Ukrainan sodan myötä. Sen sijaan, että me länsimaat olisimme olleet Ukrainan voimakkaita tukijoita vuosien 2014 ja 2022 tammi-helmikuun välillä, me pakotimme Ukrainan käymään sotaansa ”yhdellä kädellä” ja vieläpä neuvottelupöydissä tyydyimme myötäilemään Venäjän tahtoa. Kylvimme noina vuosina helmikuun 2022 lopulla alkaneen hyökkäyssodan siemenen.

Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan ”esinäytöksiä”, kuten Krimin niemimaan miehitysoperaatiota tarkastelin vuodentakaisessa kirjoituksessani ”Asiantuntijalausunto vuosikymmenen takaa: ’Venäjä ei aio liittää Krimiä Venäjään’” ja Itä-Ukrainassa Venäjän masinoiman kaaoksen ja anarkian kautta sodaksi edennyttä tapahtumaketjua kävin läpi kahdessa kirjoituksessani ”Donbas vuonna nolla – vuosikymmenen sotaa Ukrainassa OSA I” ja ”Donbas vuonna nolla – vuosikymmenen sotaa Ukrainassa: sota alkoi Slovjanskista ja Kramatorskista 12.huhtikuuta 2014”.

Tšernivtsi: he antoivat henkensä Ukrainan puolesta.*

Meidän on myös hyvä muistaa se, että sodan kokonaistappiot olivat Ukrainan osalta nousseet reiluun 14000 kuolleeseen sotilaaseen ja siviiliin ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua. (1) Ukrainalaisten lisäksi sodassa oli menehtynyt satoja kolmansien maiden kansalaisia: Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen seurauksena kuoli 298 siviiliä, (2) heidän lisäksensä Donbasin sodassa menehtyi 14 muuta kolmansien maiden siviiliä, joukossa venäläisiä toimittajia sekä liettualainen diplomaatti. Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottanut ilmatorjuntaohjus ammuttiin Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin varustukseen kuuluneelta  Novator 9K37 M1 Buk TELARilta nro. 332. (3)

Venäjän asevoimien ja maan varustamien vapaaehtoisjoukkojen kokonaistappioista ei ole varmuutta. Venäjän hallinto teki kaikkensa salatakseen sodan tappioiden suuruuden verrattuna Tšetšenian sotaan 90-luvulla tai toiseen Tšetšenian sotaan tämän vuosituhannen puolella. Yhdysvaltojen ulkoministeriön arvion mukaan jopa 500 Venäjän asevoimien sotilasta oli kuollut Ukrainan sodassa 10. maaliskuuta 2015 mennessä; (4) elokuussa 2015 julkaistun tietovuodon mukaan jopa 2000 venäläissotilasta olisi kaatunut helmikuuhun 2015 mennessä Ukrainan sodassa. Venäläisten kansalaisjärjestöjen ja aktivistien mukaan Ukrainan sodassa on kuollut jopa kymmeniä tuhansia venäläisiä ennen suurhyökkäyksen alkua helmikuussa 2022.

Koskapa Itä-Ukrainassa käydyssä sodassa Venäjän rooli oli minimoitu, synnytti se yhdistettynä sodasta käytyyn viestintään väärän turvallisuudentunteen Eurooppaan. Suomessakin tähän syyllistyivät valtakunnalliset mediat mutta samaa, ongelmallista termien viljelyä harjoitettiin myös Ukrainan sotaa käsittelevässä kirjallisuudessa. Tähän epätäsmälliseen termien viljelyyn sorruttiin muuten kattavassa Juha-Antero Puistolan ja Johanna Suhosen yhteisteoksessa  Itä-Ukraina – Lännen etuvartio. (5) Suurempana ongelmana kuitenkin pidän sitä, että suomalaisetkin mediat jättivät liian vähälle huomiolle Venäjän roolin Itä-Ukrainaan sijoitettujen joukkojen kouluttajana, varustajana ja aseistajana, unohtamatta sitä, että käytännössä nämä Itä-Ukrainaan sijoitetut miehitysjoukot olivat alisteisia Venäjän asevoimille ja osa sen komentoketjua. Loppujen lopuksi harvalla suomalaisellakaan oli käsitystä siitä, millainen sotavoima miehitettyyn Donbasiin oli koottu Venäjän toimesta kesään 2021 mennessä ja näitä joukkoja vahvistettiin entisestään loppuvuoden ja vuoden 2022 alkupuolella. Tai millaisella kalustolla nämä joukot oli varustettu.

 

Valmistautuminen suurhyökkäykseen

Itä-Ukrainassa alkoi näkyä jo kevättalvella 2021 selkeitä merkkejä siitä, että Venäjän kuherruskauden Volodymyr Zelenskyin hallinnon kanssa oli lopullisesti ohi, että Venäjällä oli toteuttamattomia sotilaallisia tavoitteita Ukrainan suhteen. Volodymyr Zelenskyi valittiin Ukrainan kuudenneksi presidentiksi keväällä 2019, seuraavan vuoden puolella Kiinasta alkunsa saanut koronaviruspandemia saapui Eurooppaan ja Ukrainaan sekä Venäjään, pidän mahdollisena, että kyseinen pandemia omalta osaltaan vaikutti Venäjän hallinnon pyrkimyksiin Ukrainassa, mahdollisesti viivästyttäen niitä.

Simonjan puhui miehitetyssä Donetskissa tammikuussa 2021. Puheen ajatus: Donbas on Venäjää.

Kuherruskauden päättymistä ennakoi Venäjän valtion rahoittaman RT:n päätoimittajan Margarita Simonjanin vierailu miehitetyssä Donetskissa tammikuussa 2021, jolloin hän piti puolentunnin puheen ”integraatiofoorumissa”. (6) Simonjanin puheen ajatus, idea ja keskeisin aihe oli Donbas on Venäjää. Puheessa toistui voimakkaasti sama narratiivi kuin Krimin niemimaan anneksoinnin yhteydessä, jolloin propagandassa toistui sanoma: Krim on Venäjää. Tammikuussa 2021 Simonjan sanoitti Venäjän tavoitteen: Donbas on Venäjää!

Kevättalvella ja keväällä 2021 Venäjän-johtoisten joukkojen tulitoiminta lisääntyi olennaisesti Donbasin alueella, lisääntyneen aktiivisuuden myötä viimeinenkin illuusio ”tulitauosta” romuttui. Tulitoiminnan kiihtymisen rinnalla lisääntyi myös venäläisjohtoinen, Ukrainaa syyllistävä propagandan. Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden paikallishallinnon syyttäessä Yhdysvaltoja ja Ukrainaa, varoitti Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova Ukrainaa käyttämästä voimaa Donbasissa:

”I would like to warn the Kiev regime and the hotheads that are serving it or manipulating it against further de-escalation and attempts to implement a forceful scenario in Donbass”. (7)

Tarkasteltaessa informaatiotulvaa laajemmin, Venäjän retoriikassa oli havaittavissa selkeä muutos, jossa ryhdyttiin maalailemaan voimakkaammin kuvaa ukrainalaisfasisteista tappamassa rauhaa rakastavia siviilejä Donbasissa. Syytökset olivat voimaltaan samaa luokkaa, kuin kevättalvella ja keväällä 2014, jolloin Venäjä esitti syytöksiä venäläisväestöön kohdistuvista etnisistä puhdistuksista Donbasissa. Syytökset ja propagandistiset esitykset olivat tekosyy väliintulolle. Kevättalvella 2021 Venäjä käynnisti samansuuntaisen Ukrainaan kohdistuvan disinformaatiokampanjan, jossa muun muassa valheellisesti väitettiin Ukrainan pommittaneen seitsemän vuoden ajan Donbasia.

Venäjä ryhtyi siirtämään vuoden 2021 maaliskuun loppupuolelta lähtien lisää kalustoa sekä joukkoja Ukrainan vastaiselle rajalle sekä Ukrainalta miehittämilleen alueille eli Krimin niemimaalle ja Itä-Ukrainaan. Tuolloin kalustosiirrot miehitettyyn Itä-Ukrainaan olivat määrältään vähäisempiä, mutta kuitenkin sellaisia, että miehitetystä Donetskista saamieni tietojen mukaan liikkeellä oli tavanomaista enemmän joukkoja ja kalustoa maalis-huhtikuun vaihteessa.

Tuolloin spekuloitiin sillä, olisiko Venäjä valmistelemassa rajoitettua offensiivia miehittämänsä Krimin niemimaan akuutin vesiongelman ratkaisemiseksi etenemällä Dneprille ja miehittämällä Dniepriltä Krimin niemimaalle yltävän Pohjois-Krimin kanavan, jonka Ukraina patosi Venäjän miehitettyä Krimin helmi-maaliskuussa 2014. Kevään koittoon mennessä Venäjä oli jo siirtänyt merkittävän määrän joukkoja Ukrainan rajoille, etelästä miehitetyltä Krimin niemimaalta Voronež-Belgorod-Kursk-alueelle saakka – unohtamatta Itä-Ukrainan miehitettyihin alueisiin rajoittuvia osia Rostovin oblastista. Näin jälkeenpäin on helppoa todeta, että kyseessä ei ollut voimannäyttö Ukrainalle (tai lännelle). Huomasin myöhemmin samana keväänä ja alkukesänä (edelleen v. 2021) Venäjän disinformaation uppoavan läntisten medioiden kautta suureen yleisöön. Tuolloin aivan liian moni uutismedia toisti sellaisenaan Venäjän ilmoitukset sotaharjoitusten päättymisestä ja joukkojen vetämisestä takaisin tukikohtiinsa. Satelliittikuvat kertoivat kuitenkin muuta: niistä näki, kuinka kalustoa alkoi kertyä hiljalleen lisää ja lisää näihin kenttätukikohtiin Ukrainan lähialueille. Osa joukoista vedettiin takaisin tukikohtiinsa syvälle Venäjällä. Kaluston jättäminen kenttätukikohtiin mahdollisti sen, että seuraavalla kerralla joukot ovat iskukykyisiä nopeammin.

Tarkastelin Venäjän joukkojensiirtoja sekä disinformatiivisia ilmoituksia joukkojen vetämisestä takaisin tukikohtiinsa laajahkossa kirjoituksessani ”Venäjä siirsi keväällä joukkojaan Ukrainalta miehitetyille alueille – osa joukkojen siirroista todennettavissa siviilikäyttöön tarkoitetuista satelliittikuvista” kesäkuun 2021 lopulla:

”Sosiaalisessa mediassa julkaistuja kuvia ja videoita Venäjän joukkojen siirroista kuin myös joukkojen lopullisista sijoitusalueista on vahvistettu ja täydennetty satelliittikuvien avulla. Toisaalta satelliittikuvia on voitu myös hyödyntää, kun on ollut tarve saada vahvistus Venäjän lupauksille joukkojen vetämisestä pois harjoitusalueilta, useammassa tapauksessa on käynyt ilmi, ettei Venäjä lupauksistaan huolimatta ole vetänyt kalustoa pois uusilta harjoitusalueilta.” (8)

Joukkojensiirtojen ja voimannäytön rinnalla Venäjän johtamat joukot kiihdyttivät kevään edetessä provokatiivisia hyökkäyksiä ja tuli-iskujaan Ukrainan kontrolloimille alueille. Tuli-iskuissa käytettiin runsaasti raskasta, Minsk II-sopimuksessa, kiellettyä kalustoa. Toukokuun 13. 2021, ensimmäistä kertaa aikoihin, venäläisjoukot siirsivät rintamalle taistelupanssarivaunuja käyttäen niitä Donetskin luoteispuolella sijainneeseen Piskin taajamaan kohdistettuun tuli-iskuun. Tuli-iskujen joukossa on myös selkeitä sotarikoksia, kuten Krasnohorivkan keskussairaalan tulittaminen kranaatinheittimillä 4. toukokuuta 2021. (9) Venäjän johtamien joukkojen tuli-iskuissa menehtyi myös siviilejä. Näin kävi elokuussa, jolloin Krasnohorivka päätyi jälleen tuli-iskun kohteeksi. Kaupungin itäisiä osia tulitettiin miehitetyiltä alueilta käsin 100 mm MT12 Rapira panssarintorjuntatykillä, vul. Vostotšnaja 2:ssa sijainnut huoneisto sai tulituksessa täysosuman. Tuli-iskussa vakavasti loukkaantunut siviili menehtyi myöhemmin sairaalassa.

Kirjoituksen toisessa osassa kertaan havaintoja syyskesästä 2021 helmikuun loppuun 2022. Toisen osan päätän lyhyeen loppuyhteenvetoon.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://ukraine.un.org/sites/default/files/2022-02/Conflict-related civilian casualties as of 31 December 2021 %28rev 27 January 2022%29 corr EN_0.pdf

2. https://www.government.nl/topics/mh17-incident

3. https://www.prosecutionservice.nl/topics/mh17-plane-crash/criminal-investigation-jit-mh17

4. https://archive.kyivpost.com/article/content/war-against-ukraine/us-claims-400-500-russian-soldiers-killed-in-eastern-ukraine-383079.html

5. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2020/11/sanoilla-on-merkitysta-paluu-puistolan.html

6. https://www.atlanticcouncil.org/blogs/ukrainealert/kremlin-tv-chief-russia-must-annex-east-ukraine/

7. https://tass.com/politics/1265245

8. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2021/06/venaja-siirsi-kevaalla-joukkojaan.html

9. https://www.rferl.org/a/ukraine-hospital-attack-separatists/31239653.html

*: Itä-Ukrainan sodassa kaatuneita, Tšernivtsin oblastista kotoisin olevia ukrainalaisia. Kuva Marko Enqvist, Tšernivtsi elokuu 2018.

Novoozerne, yksi lukuisista Venäjän miehitysvuosina Krimin niemimaalle rakentamista materiaalivarikoista ja huoltotukikohdista.