Venäjän tie laajamittaiseen sotaan Ukrainassa – OSA II: tosiasioiden tunnustaminen on vaikeaa

 

Kirjoituksessani ”Venäjän tie laajamittaiseen sotaan Ukrainassa – OSA I” kertasin sellaisia tapahtumia vuodelta 2021, joiden olisi viimeistään tullut avata silmämme ymmärtämään se, mikä Venäjän tavoite Ukrainassa oli ja on edelleen. Tässä toisessa osassa käyn kertauksenomaisesti läpi tapahtumia kesästä 2021 aina viikkoihin ja päiviin ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua 24. helmikuuta 2022.

Venäjän tuhoamissodan muistoja: venäläisten rikki ampumia, hyökkäystä paenneiden siviileiden autoja Irpinissä, Kiovan alueella.

Venäjän provokatiiviset, Ukrainaan kohdistuneet toimet jatkuivat koko kevään ja kesän 2021 muuttumattomina. Itä-Ukrainan sotatoimialueella tuli-iskut sekä paikallisten rynnäköiden ja hyökkäysten määrä pysyi merkittävästi muutamaa aiempaa vuotta korkeammalla tasolla. Samalla Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla operoivien ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden työ vaikeutui entisestään. Heitä häirittiin ja heidän liikkumistansa vaikeutettiin Venäjän proxy-joukkojen sekä Venäjän toimesta kaiken aikaa – myös heidän kalustoonsa ja valvontavälineisiin kohdisti kaiken aikaa vaikuttamista,  (1) johon kansainvälinen yhteisö ei julkilausumia enempää puuttunut.

Me lännessä emme myöskään ottaneet Vladimir Putinin nimissä kesällä 2021 julkaistua esseetä riittävän vakavasti, vaikka Putinin nimissä julkaistussa kirjoituksessa hyväksyttiin vain muodollisesti itsenäinen Ukraina, jonka tulisi noudattaa Venäjän toivomaa politiikkaa. Huomioitavaa on myös kirjoituksen keskeinen teema, venäläiset ja ukrainalaiset ovat yksi kansa, ukrainalaisten oman identiteetin ollessa vain harhakuva. Historioitsija Johannes Remy tarkasteli kirjoituksessaan ”Vladimir Putinin Ukrainaa ja sen historiaa käsittelevän artikkelin heikkoudet” Putinin nimissä julkaistua artikkelia, päättäen kirjoituksensa väkevästi:

”Yleisvaikutelmaksi artikkelista jää, että ukrainalaiset ja venäläiset ovat kirjoittajan mielestä yksi kansa riippumatta siitä, mitä ukrainalaiset asiasta ajattelevat. Toinen voimakas vaikutelma on kirjoittajan kyvyttömyys arvioida kriittisesti Venäjän politiikkaa Ukrainassa sekä menneisyydessä että nyt. Olisiko sillä jotain tekemistä sen kanssa, että monet ukrainalaiset kokevat Venäjän vihollisekseen?” (2)

Syyskuussa 2021 oli edessä viides Zapad-nimellä kulkenut sotaharjoitus: Zapad-2021, johon osallistuvien joukkojen keskitykset Venäjä aloitti jo elokuun puolella. Harjoituksen aktiivivaihe alkoi 10. syyskuuta ja harjoituksia käytiin Venäjän lisäksi Valko-Venäjällä. Valko-Venäjä osallistui joukoillaan Zapad-2021-sotaharjoituksen niihin osiin, jotka järjestettiin sen maaperällä. Zapad-2021-sotaharjoituksen erityispiirteenä oli myös se, että harjoituksen aiempi nimi ”strategic command and staff training” muuttui muotoon ”joint strategic training”, joka korostaa sotaharjoituksen keskittymistä ensisijaisesti sotilaallisen voiman käytännön käyttöön. Helmikuun loppuun oli alle puolivuotta! Huomioitavaa on myös se, että Zapad-2021-sotaharjoitusta tukevia harjoituksia järjestettiin Venäjän eteläosissa, Ukrainaan rajoittuvilla alueilla sekä Venäjän miehittämillä alueilla Donbasissa ja Krimin niemimaalla.

Koko pitkän syksyn ja alkutalven 2021 minusta tuntui siltä, kuin olisin seurannut hidastettua filmiä kahden junan törmäämisestä toisiinsa. Tiesin lopputuloksen, junat tulevat törmäämään toisiinsa mutta junien matkustajat (me) emme halunneet tunnustaa tätä nähtävillä olevaa tosiasiaa.

Myöhään syksyllä Valko-Venäjä ohjaili Venäjän tuella kolmansista maista lennätettyjä ”turvapaikanhakijoita” sen ja Puolan väliselle rajalle sekä vähäisemmässä määrin maan pohjoisten naapureiden, Liettuan ja Latvian rajoille. (3) Toiminta oli organisoitua ja Valko-Venäjän viranomaisten tukemaa, osallistuihan valkovenäläisiä rajajoukkoja toimiin, joiden avulla nämä ”turvapaikanhakijat” pääsivät rajalle ja heidän oli mahdollista yrittää tunkeutua naapurimaiden puolelle. Tuolloin tasavallan presidenttinä Sauli Niinistö totesi ”mutta olemme menettäneet myös kyvyn olla kova kovaa vastaan”. (4) Aivan eri asia on, oliko Niinistö oikea mies toteamaan asian. Minun silmissäni hän oli ennemminkin osa ongelmaa kuin sen ratkaisua. Laskisin hänet niiden valtiomiesten ja poliitikkojen joukkoon, jotka omalta osaltaan mahdollistivat sen tilanteen synnyn, jossa olimme menettäneet kyvyn olla kova kovaa vastaan.

Talven koittaessa näimme Venäjällä kevään ja kesän toisinnon, maan ryhtyessä siirtämään lisää kalustoa sekä joukkoja Ukrainan rajojen tuntumaan sekä Ukrainalta miehittämilleen alueille – Krimin niemimaalle sekä miehitettyyn Itä-Ukrainaan. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission raporttien perusteella oli pääteltävissä, että Venäjältä oli ryhdytty toimittamaan lisää raskasta kalustoa ja materiaalia miehitetyille Donetskin ja Luhanskin alueille. (5)

Vuoden vaihtuessa Venäjän tahti vain kiihtyi. Tammikuussa 2022 Valko-Venäjän diktaattori, edellisenä kesänä presidentinvaalit varastanut, Aleksandr Lukašenka antoi näennäisen hyväksyntänsä maassa järjestettävälle Valko-Venäjän ja Venäjän yhteiselle, operatiiviselle Union Resolve-2022-sotaharjoitukselle. Harjoitus suunniteltiin pidettäväksi helmikuussa maan länsi- ja etelärajoilla, myös Ukrainaan rajoittuvilla alueilla. Harjoituksen alla Venäjä aloitti harjoituksiin osallistuvien joukkojen siirrot Valko-Venäjän maaperälle. Valkovenäläiset aktivistit raportoivat Venäjältä saapuvan Valko-Venäjälle materiaalia junilla viikkoja ennen harjoitusta, tätä pidettiin tavanomaista varhaisempana saapumisajankohtana. Osa harjoitukseen osallistuvista joukoista sijoitettiin, harjoitus huomioiden, poikkeavalle alueelle valkovenäläisen Homjelin kaupungin ympäristöön. Pääasiassa kaupungin länsi-etelä-kaakko-sektorille, joidenkin kymmenien kilometrien päähän Ukrainan vastaisesta rajasta. Kiovakin oli vain reilun 200 kilometrin päässä.*

Rochan Consulting’in Konrad Muzyka esitti vuodenvaihteen tietämillä arvion, jonka mukaan Venäjä oli siirtänyt syksyn ja alkutalven kuluessa Ukrainan rajan tuntumaan sekä Ukrainalta miehitetylle Krimin niemimaalle yhteensä 51–52 pataljoonan taktista ryhmää (BTG eli Battalion tactical group). (6) Hänen esittämäänsä lukemaan eivät sisältyneet Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoitetut, 1. ja 2. armeijakuntaan kuuluneet joukot, joiden vahvuus oli yhteensä yli 35 000 sotilasta huhtikuussa 2021 ja joita oli vahvistettu entisestään tämän jälkeen.

Samaan aikaan (loppuvuodesta 2021 ja alkuvuodesta 2022) Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla tietyt tekijät indikoivat sen puolesta, että alueella valmistauduttiin tavanomaisesta poikkeaviin toimiin. Näitä tekijöitä olivat muun muassa alueen väestölle suunnatut rekrytointikampanjat, joissa ns. aluepuolustusjoukot värväsivät uutta miehistöä taisteluosastoja tukeviin joukkoihin, kuten logistiikkajoukkoihin, hallintoon sekä erilaisten kohteiden vartiointiin ja turvaamiseen. (7) Samoihin aikoihin ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden työskentely vaikeutui entisestään miehitetyillä alueilla, lisäksi sen kalustoon kohdistui entistä enemmän ulkopuolista ilkivaltaa ja vaikuttamista. (8) ETYJ joutui myös lopettamaan tarkkailuoperaation Venäjään kuuluvan Rostovin alueen (oblast) ja Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden välisen rajan kahdella raja-asemalla (kyseessä olivat ainoat raja-asemat Venäjän puolella, joiden alueella ETYJ:n tarkkailijoilla oli ollut mahdollista suorittaa visuaalista- ja kuulohavainnointia). (9)

Helmikuussa 2022 Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla havaittiin aktiivisuuden lisääntymistä Opukin harjoitusalueella sekä Novoozernen alueella, niemimaan länsiosissa. Venäläistä panssarikalustoa havaittiin harjoittelemassa Jevpatorijan alueella. Harjoituksiin osallistunutta panssarikalustoa on varustettu lisäsuojilla ylhäältä kohdistuvaa uhkaa vastaan. Helmikuussa otetuissa SAR-kuvissa havaittiin merkittäviä muutoksia kaluston lukumäärässä ja sijoittelussa Filativkan alueella verrattuna Google Earthin heinäkuussa 2020 päivitettyyn satelliittikuvaan alueesta. Muutokset ovat huomattavia, koska heinäkuussa 2020 alue oli lähes tyhjä kalustosta. Filativkan kylästä on matkaa Ukrainan ja Venäjän miehittämän Krimin niemimaan väliselle vyöhykkeelle Perekopin kannaksella 13 km.

Tammikuussa 2022 Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta saamieni tietojen mukaan Venäjältä oli saapunut miehitetyn Donetskin alueelle, Ilovaiskiin, tavarajunallinen panssarikalustoa sekä miehistönkuljetusajoneuvoja. Kyseessä oli ensimmäinen varmistettu havainto raskaan kaluston siirrosta rautateitse Venäjältä miehitetyn Donetskin alueelle vuosiin. Venäjä lisäsi tammikuussa myös rautateitse tapahtuvia polttoainekuljetuksia miehitetyille alueille.

Helmikuu 2022: 203 mm 2S7 Pion telakanuunoita Vesela Lopanissa, Belgorodin alueella, Venäjällä.

Venäjän kalusto- ja joukkojensiirron rinnalla sen Ukrainaan kohdistama propaganda yhdistettynä laaja-alaiseen vaikuttamiseen lisääntyi kaiken aikaa, samalla se muuttui entistä aggressiivisemmaksi. Tämän propagandan sivujuonteet ulottuivat Suomeen saakka, tunnettujen propagandistien ja disinformaatikkojen levittäessä Venäjän narratiivia verkkoon. Huomioitavaa oli WarGonzon perustaja Semyon Pegovin saapuminen miehitettyyn Donetskiin helmikuussa 2022. Tuolloin oli tiedossa WarGonzon ja ANNA News’in olevan aina siellä missä ”tapahtuu”, missä Venäjä pyrkii rakentamaan narratiiviaan tukevaa näytelmää.

WarGonzon Semyon Pegov tiimeineen, eli toimittajina esiintyvien PMC Wagnerin taistelijoiden kanssa, havaittiin miehitetyn Donetskin alueella helmikuun puolenvälin jälkeen. Jo saapumispäivänä WarGonzo-kanavalla julkaistiin propagandamateriaalia ja Pegovin havaittiin osallistuvan Venäjän false-flag-operaatioihin tai sellaisiksi aiottujen valmisteluun. Oma olettamukseni oli tuolloin se, että Venäjä pyrkii rakentamaan omaa propagandaansa tukevaa näytelmää viikkojen tai jopa kuukausien ajan – olin väärässä.

Helmikuun puoliväli oli ohitettu, kuun 17. päivä valkeni Itä-Ukrainan sotatoimialueella hyvin levottomana. Raskas ukrainalaisasemiin kohdistettu tykkituli alkoi varhain aamulla kello viiden aikaan. Venäjän johtamat joukot kohdistivat päivän ensimmäisen tuli-iskun Krymske – Pritšepilivka – Novotoškivske väliselle lohkolle. Pimeän aikaan suoritettua ensimmäistä tuli-iskua seurasi tauko, jonka jälkeen samalle lohkolle kohdistettiin toinen tuli-isku 122 millin D-30 Ljaguška kanuunahaupitseilla. Tykistön lisäksi ukrainalaisasemia tulitettiin pienikaliiperisilla aseilla sekä singoilla ja kranaattikonekivääreillä.

Helmikuu 2022: Tykistökranaatista osuman saanut päiväkoti Stanytsia Luhanskassa.

Aamupäivällä kello yhdeksän aikaan miehitetyn Luhanskin alueelta avattiin tuli 122 millin kenttätykeillä kohti rintamalinjan tuntumassa sijaitsevaa, Ukrainan kontrolloimilla alueilla olevaa, Stanytsia Luhanskia. Yksi tykistökranaateista osui Kindergarten №21 ”Каzkаn” ulkoseinään – läpäisten sen. Toisen osuessa päiväkodin pihamaalle. Valtaosa ammutuista tykistökranaateista osui muualle Stanytsia Luhanskin alueella – osan lentäessä päiväkodin yli ja osuessa läheisen ratapihan alueelle.

Torstaista (17. helmikuuta 2022) lähtien Venäjän ja sen proxy-joukkojen tulitoiminta Itä-Ukrainan sotatoimialueella lisääntyi merkittävästi. Yksistään torstaina Ukrainan kontrolloimia alueita tulitettiin vuorokauden kuluessa raskaalla aseistuksella saman verran kuin koko alkuvuoden aikana yhteensä.

Vanhaa toteamusta lainatakseni, tuolloin sokea reettakin näki, mitä oli tulossa. Tätä tosiasiaa läntisen yhteisön oli kuitenkin mahdoton yhteistuumin tunnustaa ja antaa Venäjälle riittävän voimakasta ukaasia. Osa länsimaista oli ryhtynyt Yhdysvaltojen johdolla toimittamaan Ukrainalle puolustuksellista aseapua jo ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua, mutta määrät olivat tarpeeseen nähden liian vähäiset. Länsimaat eivät myöskään jakaneet yhteistä tilannekuvaa siitä, mitä oli tuloillaan. Yhdysvallat oli varoittanut sodan eskalaatiolla jo viikkojen ajan, sen sijaan Ukrainan eurooppalaisista kumppaneista merkittävimpiin kuulunut Saksa välitti päinvastaista informaatiota Ukrainan hallinnolle. Retorinen kysymys kuuluukin, että missä määrin tämä päinvastainen informaatio oli seurausta siitä, että Saksan sotilastiedustelu oli Venäjän soluttamaa.

 

24. helmikuuta 2022 – Venäjä aloittaa tuhoamissodan: Venäjän sota Ukrainassa oli alkanut jo vuosikymmenen aiemmin

Aamuyöllä 24. helmikuuta 2022, kello neljän aikaan Vladimir Putin ilmoitti ”erikoisoperaation” alkamisesta. (10) Operaation tavoitteena oli Ukrainan ”demilitarisointi” ja ”denatsifikointi”. Tämä ns. erikoisoperaatio tarkoitti monen rintaman hyökkäyssotaa Ukrainaan. Ukrainaan kohdistuvalla ”denatsifikoinnilla” tarkoitettiin ukrainalaisten kansallisen identiteetin tuhontaa ja ukrainalaisten alistamista Venäjän vallan alle – käytännössä kyse oli ja on kansanmurhasta. Eikä pelkästään ihmisiin kohdistuvasta murhaamisesta vaan kieleen ja kulttuuriin kohdistuvasta tuhonnasta: Venäjälle kieli ja kulttuuri ovat aseita!

Puhuessamme tulitauosta ja rauhasta Ukrainaan, en malta olla painottamatta sitä, että käytännössä Venäjä ei ole luopunut alkuperäisistä tavoitteistaan, joiden suuntaviivat julkistettiin Vladimir Putinin nimellä julkaistussa esseessä kesäkuussa 2021. Venäjän aktiiviset toimet vuosien ajalta Ukrainalta miehittämillään alueilta ennakoivat tulevaa. Näihin toimiin kuului miehitettyjen alueiden väestön terrorisointi, miehityksen vastustajien vangitseminen, kiduttaminen ja tuomitseminen pitkiin vankeusrangaistuksiin – kidutusmurhiakin on nähty lukuisia. Venäjä on myös pyrkinyt aktiivisesti venäläistämään miehittämiään alueita, lapsia on kaapattu miehitetyiltä alueilta jo vuosien ajan ennen suurhyökkäyksen alkua, (11) asukkaita on pakkovärvätty ”jauhelihaksi” rintamalle jne. Mikäli me nyt hylkäämme Ukrainan, hylkäämme me samalla miljoonat miehitetyillä alueilla asuvat ukrainalaiset – heiltä viedään heidän kansalaisoikeutensa ja ihmisoikeutensa. Turha väittää, ettemme me tiedä mitä tuleman pitää: me tiedämme! Teoistamme ja valinnoistamme riippuu, kuinka tulevat polvet kohtelevat meitä tarkastellessaan tekojamme ja valintojamme.

Kaksi viikkoa ennen suurhyökkäyksen ja tuhoamissodan alkua, helmikuun 10. 2022, Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov lausui seuraavaa: ”Some time later, Western countries will learn that the Russian-Belarussian exercises are over and Russian troops have returned to Russian territory. - - -“. (12) Onko Venäjä tänään tätä luotettavampi sopimuskumppani? Ei ole, ei.

Luonnollisesti meidän tulisi tarkastella Venäjän kaikkia Ukrainaan kohdistamia tekoja Krimin niemimaan miehityksen jälkeen (helmi-maaliskuu 2014), jolloin toiminnan ”kaava” kävisi vieläkin selvemmin ilmi. Venäjä pyrki vaikuttamaan Ukrainan läntisiin tukijoihin siten, että nämä (tukijat) omilla toimillaan heikensivät Ukrainan asemaa neuvottelupöydässä sekä myöhemmin sopimusten astuttua voimaan. Samalla Venäjä käytti häikäilemättömästi asemaansa hyväksi kaksoisroolissaan (Venäjä oli sodan osapuoli mutta samalla myös ei-sotiva valtio, joka osallistui ETYJ:n valvontaoperaatioon jne.), kuin myös sitä, että länsimaat antoivat sen kerta toisensa jälkeen rikkoa Ukrainan kanssa tekemiään sopimuksia sekä kansainvälisiä sopimuksia. Tämä nähtiin esim. 25. marraskuuta 2018 Kertšinsalmen välikohtauksen jälkeen, jolloin Euroopan unioni ja Nato eivät kyenneet muuhun, kuin tuomitsemaan Venäjän aggressiiviset toimet Ukrainan laivasto-osastoa vastaan.**

Venäjä toteuttaa länteen tällä hetkellä Leninin ajatusta ”kokeile pistimellä, jos on pehmeää työnnä, jos on kovaa, lähde pois”. Toistaiseksi länsi on ollut pehmeä, nyt viimeistään on aika ruveta kovaksi tai muussa tapauksessa sota, jota yritämme niin kovin vältellä, saapuu kotikonnuillemme.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.osce.org/files/f/documents/6/1/492970_0.pdf

2. https://www.johannesremy.com/blogi/2021/07/19/38712

3. https://yle.fi/a/3-12112464

4. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008392736.html

5. https://www.osce.org/files/2021-12-11 Daily Report_ENG.pdf?itok=31612

6. https://rochan-consulting.com/tracking-russian-deployments-near-ukraine-autumn-winter-2021-22/

7. https://t.me/donetch/7362?single  (Linkki avattu 21. tammikuuta 2022).

8. https://www.osce.org/files/f/documents/a/6/508319.pdf

9. https://jamestown.org/program/the-curtain-falls-on-a-russian-osce-charade-in-ukraine/

10. https://www.rbc.ru/politics/24/02/2022/6216f1dc9a79474b7aa1d455 

11. Venäjälle siirrettiin ensimmäisen kerran lapsia Itä-Ukrainan sotatoimialueelta niinkin varhain kuin kesällä 2014. Osa näistäkin siirroista toteutettiin lasten vanhemmilta tai läheisiltä salassa ts. kyse on pakkosiirroista tai lasten ryöstöistä:

”Russian organization, that became state-funded in November 2014, openly claimed to have ’evacuated’ over 600 Ukrainian children from Donbas between 2014–2016.  In December 2016, the organization’s founder Elizaveta Glinka received a state award from Putin for so-called ‘outstanding achievements in the field of human rights activities’”: https://khpg.org/en/1608811992

12. https://x.com/Gerashchenko_en/status/1889000366085202169 

*: Homjel sijaitsee Valko-Venäjän kaakkoisosassa 41 kilometriä Valko-Venäjän ja Venäjän väliseltä rajalta. Ukrainan rajalle kaupungista ei ole kuin reilut 37 kilometriä. Venäjän siirsi Union Resolve-2022-sotaharjoituksen varjolla, suurhyökkäystä edeltävinä viikkoina, runsaasti joukkoja kaupungin ympäristöön. Venäjä rakensi merkittäviä kenttätukikohtia Retšytsan- sekä Mazur–Jelskin-alueilla ja Zyabrovkan lentotukikohdan alueelle. Näihin tukikohtiin sekä lännempänä sijainneen Luninetsin alueelle sijoitetut joukot osallistuivat Venäjän suurhyökkäykseen Ukrainaan.

Venäjän alueelle sijoitetuilla joukoilla oli kaksi pääasiallista kohdetta. Dneprin länsipuolella sijainnut Kiova sekä joen itäpuolella sijainnut Tšernihiv, jonne on maiden väliseltä rajalta maanteitsekin matkaa noin 70 kilometriä. Venäjä oli myös koonnut Brjanskin oblastin länsiosiin joukkoja, jotka osallistuivat offensiiviin edellä mainituille alueille.

**: Yhdysvaltojen nykyinen presidentti Donald Trump on usein maininnut Ukrainan sodan alkaneen helmikuussa 2022. Hän näyttää täisin unohtaneen myös sen, että hän toimi Yhdysvaltojen presidenttinä Kertšinsalmen välikohtauksen aikana ts. aikana, jolloin Itä-Ukrainassa oli sodittu Venäjän operaattoreiden aloittamaa sotaa jo vuosien ajan. Sotaa, johon Venäjä osallistui joukoillaan.