Onko FSB:n rooli kasvamassa miehitetyssä Itä-Ukrainassa?

Luodaan vielä lyhyt katsaus siihen, mitä Itä-Ukrainassa Donetskin alueella on tapahtunut militanttikomentaja Aleksandr Zahartšenkon kuolemaan johtaneen attentaatin (31. elokuuta 2018) jälkeen.

Zahartšenkon kuolema ei nostattanut mitään sisäistä valtataistelua, vaan hyvin pian  Zahartšenkon seuraajaksi nimitettiin Dimitri Trapeznikov, entinen Shakhtar Donetskin fan-clubin johtaja. Trapeznikov ehti toimia alueen näennäisenä johtajana vain muutaman päivän ajan kunnes 7. syyskuuta Denis Pushilin nimitettiin Trapeznikovin tilalle Donetskin ”kansantasavallan” johtajaksi, jälkimmäisen vannoessa kuuliaisuutta hänet syrjäyttäneelle Pushilinille.

Se, että totalitaarisesti hallitulla alueella, sen voimakkaana pidetyn johtajan kuoltua, ei syntynyt minkään sortin valtataistelua vaan ”virkanimitykset” tapahtuivat ”ilmoitusluontoisesti”, kertoo omalla tavallaan pinnan alla vallitsevasta (puolittain näkymättömissä olevasta) kontrollista, joka tulee Ukrainalta miehitettyjen alueiden rajojen ulkopuolelta – Venäjältä. Mikäli tällaista selkeää ulkoista kontrolloijaa ei olisi, ja mikäli sillä ei olisi sormensa attentaatissa mukana, on hyvin epätodennäköistä, että valta olisi siirtynyt yhden henkilön kautta toiselle nähdyn sävyisästi.

Eräiden arvioiden mukaan, ainakin väliaikaisesti, päädyttiin Denis Pushiliniin, Moskovalle oli tarve nimittää attentaatissa menehtyneen, omapäisen ja voimakasluontoisen, Zahartšenkon tilalle ”sopivampi” ja ”sopuisampi” henkilö, ja jotta kaikki olisi mennyt ”taiteen sääntöjen mukaan” ja jotta Pushilinin mandaatti näyttäisi mahdollisimman laajalta, hänen nimityksensä vahvisti Donetskin ”kansantasavallan” ”kansankongressi”.

On myös hyvä huomioida, että Pushilinin nimityksen aikoihin (syyskuun 7. päivä) miehitetyssä Itä-Ukrainassa paikalliset propagandamediat kuin myös Venäjällä mediat alkoivat jakaa materiaalia, jonka mukaan Zahartšenkon aikainen "elinkeino ja veroministeri" Aleksander Timofe'ev käytti valta-asemaansa väärin, varasti yksityistä sekä julkista omaisuutta , sekä painosti yrittäjiä toimimaan haluamallaan tavalla. Paikallisten tietojen mukaan Timofe’ev vei Venäjälle paetessaan mukanaan yli 12 miljoonaa dollaria.

Timofe’eviä Venäjälle seurasi Zahartšenkon ”neuvonantajana” toiminut – poliittiseksi ideologiksikin toisinaan tituleerattu – Aleksandr Kazakhov.

Venäjän hallitus on koonnut FSB:stä ryhmän lähettäen sen ”avustamaan” paikallisia tahoja Zahartšenkon hengen vieneen attentaatin tutkimuksissa. On toki aiheellista pohtia, että miksi Venäjä, joka väittää, ettei se sodi Ukrainassa, lähettää Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n jäsenistä kootun ryhmän ”avustamaan” paikallisia "viranomaisia" tutkimuksissa. Miksi maa, joka väitteidensä mukaan, ei ole osallinen sotaan, on hanakasti valmis puuttumaan tapahtumien kulkuun Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla? Tähän retoriseen kysymykseen ei tarvinne edes vastata. Kysymykseen ”miksi” yksinkertaisin vastaus on, siksi, koska Venäjä sotii Ukrainassa.

On arvioitu, että Aleksandr Zahartšenkon kuoleman seurauksena Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:stä tulee Kremlin tärkeimpiä, jollei tärkein, työkalu Ukrainalta miehitetyn itäosan ns. (sisä)politiikan toteuttamisessa.

Syystalvesta 2017 Luhanskissa suoritettiin ”joulusiivous”, jonka seurauksena valta alueella vaihtui Igor Plotnitskin poistuessa, paetessa, Venäjälle. Plotnitskin syrjäyttämisessä käytettiin osaltaan hyödyksi Zahartšenkolle alisteisia joukkoja Donetskista. Myös Plotnitskin syrjäyttämisessä jäljet johtavat Venäjälle.

Kuvakollaasissa, yllä, Donetskin ”kansantasavallan” Spetsnazin BTR-80 kuvattuna harjoituksissa ja myöhemmin samainen BTR-80 miehistönkuljetusajoneuvo 21.marraskuuta 2017 Luhanskissa.

On arvioitu, Venäjän hallinnon merkittävimpiä tehtäviä tulee olemaan Donetskin ja Luhanskin alueiden johtajien "ensimmäisen aallon" poistaminen, johtajien, jotka ovat tietoisia Venäjän Ukrainan alueella tekemistä rikoksista, mukaan lukien Malaysia Airlinesin lennon MH17 Boeing 777-200ER:n pudottaminen 17. heinäkuuta 2014. ”Ensimmäisen aallon” militanttijohtajista ja joukko-osastojen komentajista Zahartšenkon ohella moni muu on jo kuollut, usein epäselvissä olosuhteissa. (1)

Donetskin ”kansantasavallan” ”viranomaisten” toimesta julkaistiin 17. syyskuuta 2018 video, jolla tiedotteen mukaan, esiintyi Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n laskuun työskennellyt ”sabotööri” Alexander Pogorelov, jota syytetään Aleksandr Zahartšenkon tappaneesta attentaatista.

Kuvakaappaus @den_kazanskyn twittertili.

Esitellessään Pogorelovin ”syyllisenä”, nämä miehitetyillä alueilla työskentelevät ”viranomaiset” näyttävät tyystin unohtaneen sen, että samainen Alexander Pogorelov vangittiin – todennäköisesti samaisten ”viranomaisten” toimesta – Donetskin alueella marraskuussa 2017 ja hän on siitä lähtien ollut vangittuna.

Zahartšenkon likvidoinnin eurooppalainen ulottuvuus

Aleksandr Zahartšenkon kuolemaan liittyy myös Venäjän EU:n jäsenmaihin suuntaamaa, konkreettista, vaikuttamista – tai sen yrittämistä. On kuitenkin parempi sanoa jo alkuun, että Venäjä ei näytä onnistuneen yrityksissään masinoida Aleksandr Zahartšenkolle muistotapahtumia EU:n alueella. (2) Oma asiansa on sitten se, että onko Venäjän onnistunut venäläisille kohdennetussa propagandassa synnyttää kuva, jonka mukaan Zahartšenkon kuolema olisi koskettanut suurempiakin kansanjoukkoja Euroopassa. En ole havainnut vastaavaa toimintaa harjoitetun Suomessa, sen sijaan eräät tahot Suomessa kuin myös eräät suomalaiset, kuten Janus Putkonen, on koettanut synnyttää mielikuvaa siitä, että jonkin sortin ”kansallissankari” menehtyi attentaatissa.

Kahdessa EU:n jäsenvaltiossa, Ranskassa ja Italiassa, Venäjän onnistui synnyttää muistomarssi Zahartšenkon kunniaksi. Italiassa pienimuotoiseen muistotilaisuuteen/ -marssiin kutsuttiin osallistujia olemattoman (paperilla olemassa oleva) ”Venetsian kansantasavallan” neuvostoista, paikalle kutsuttiin myös muiden vastaavien organisaatioiden jäseniä.

Pariisissa järjestettyyn tilaisuuteen saapui, arvioiden mukaan, reilut 30 osallistujaa, tähän määrään on laskettu myös Venäjän suurlähetystön henkilökuntaa sekä henkilökunnan perheenjäseniä. Pariisin tilaisuuden organisoijana toimi Association des Cossacks de Francen presidentti (ataman) Gennadi Shmyrev, aktiivisesti järjestelykomiteassa oli mukana myös Ranska-Donbass -komitean perustaja ja johtaja André Michel Chanclu. Chanclu kuuluu myös antiukrainalaisen ”Novopole” organisaation järjestelykomiteaan.

Nämä, sinänsä pienet, tapahtumat omalta osaltaan osoittavat sen, kuinka aktiivisesti Venäjän valtioon liitettävät tahot pyrkivät vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin monella eri tasolla. Propaganda tuodaan myös ”katutasolle” tapahtumien muodossa, jotka pyritään naamioimaan spontaaneiksi tapahtumiksi – kansalaisjärjestöjen luomuksiksi. Harva välttämättä tiedostaa sitä, kuinka sidoksissa Venäjään tällaiset ”kansanlaisjärjestöt” voivatkaan olla.

Kuten totesin, Suomessa Zahartšenkon muistolle ei tietääkseni marssittu, mutta Suomeenkin on rantautunut viime vuosina kansalaisjärjestöjen, kuten Suomalais-venäläinen yhdistys RUFI, järjestämänä Venäjän tarinaa toistavia tapahtumia esim. kuolemattoman rykmentin marssi toukokuussa voitonpäivänä, jotka Venäjällä on valjastettu tätä nykyä täysin valtiopropagandan palvelukseen.

Propagandisti Putkonen Moskovan esittämien ”todisteiden” pauloissa

Venäjä julkaisi parisen päivää sitten uusia ”todisteita”, jotka sen mukaan osoittavat Ukrainan syyllistyneen Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamiseen heinäkuussa 2014 – todennäköisesti tämän ”uutisen” tarkoituksena on vain synnyttää sekaannusta ja lisätä disinformaatiotulvaa ennen tulevia, MH17 pudottamisen rikostutkintaa suorittavan tahon (JIT) sekä Bellingcatin, tiedonantoja. Syyskuussa on tiettävästi tarkoitus julkistaa ajankohta, jolloin MH17 pudottamiseen liittyvän oikeudenkäynnin pitäisi alkaa. Nämä Venäjän uudet ”todisteet” on jo osoitettu disinformaatioksi, kuva- ja videoväärennöksiksi etc.

Ei myöskään pidä unohtaa Skripalien myrkytykseen liittyvää kohua, heidän myrkytyksestä epäiltyjen GRU:n agenttien haastattelu Russia Todayssa kun ei välttämättä sujunut parhaalla mahdollisella tavalla, josta Venäjä halunnee siirtää huomiota pois. Käytännössä haastattelu vain alleviivasi kaksikon osallisuutta.

Entinen DONi Newsin päätoimittelija – propagandisti – Janus Putkonen näyttää tarttuneen kaikella antaumuksella kiinni näihin, venäläisten esittämiin uusiin todisteisiin Ukrainan syyllisyydestä, ihmetellen myös sitä, että ne eivät suuremmin ole saaneet huomiota Suomessakaan. Eivät ainakaan sellaista mitä Putkonen kaipaisi!

Kuvakaappaus Janus Putkosen Facebook-tililtä.

Kuvakaappaus Ivan Putkov eli Janus Putkonen Facebook-tililtä (17.9.2018).

Tietenkään Putkonen ei uhraa sekuntiakaan sille ajatukselle, että nämä Venäjän uudet ”todisteet” kumoavat lukuisia sen vanhoja väittämiä – tai ovat ristiriidassa niiden kanssa. Eikä Putkosta näytä lainkaan häiritsevän sekään, että yhtä lailla nämä ”todisteet” ovat ristiriidassa hänen omien ”tutkimustensa” kanssa, kuin myös lukuisten ”uutisten” kanssa, joita hän on – oikeina – uutisoinut viimeisimpien vuosien kuluessa. Mielipide muuttuu hetkessä, kun se on sovitettava Moskovan väittämiin, joilla ei tässä(kään) tapauksessa ole mitään tekemistä todellisten tapahtumien kanssa.

Alla kuvakaappaus DONi Newsin ”uutisesta” (24. toukokuuta 2017). Tämä ”uutinen” on sovitettavissa Putkosen omaan päättelyyn Ukrainan ilmavoimien syyllisyydestä, jonka Venäjän uusimmat – disinformatiiviset todisteet – kumosivat.

Eiköhän tämä(kin) lyhyt informatiivinen selonteko riitä kertomaan sen, kuinka näihin Venäjän MH17:sta koskeviin ”tiedotustilaisuuksiin” on syytä suhtautua. Kyse on heidän osalta informaatiosodasta, vaikuttamisesta, propagandasta sekä esim. ”Destroy and ridicule the idea of truth” (Nine Lessons of Russian Propaganda - Roman Skaskiw).

Pyörän uutta pyörähdystä odotellessa…

Marko

1. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2018/09/attentaatti-kansantasavalloissa-eli.html 

2. http://sprotyv.info/ru/news/kiev/kadrovye-rossiyskie-shpiony-v-evrope-obmyli-likvidaciyu-zaharchenko-tiho-i-po-semeynomu