Havaintoja Venäjän miehittämiltä alueilta –

 

läsnä nälkä, pelko ja psykologinen terrori

Edellisestä, syvällisemmästä, havaintopaketista Venäjän Ukrainalta miehittämiltä alueilta on vierähtänyt aikaa jo melkoinen tovi. Hiljaisuuteni ei suinkaan johdu siitä, että mitään ei ole tapahtunut tai etten ole kuullut kummempia uutisia, asiantila on ennemminkin päinvastainen. Sensitiivisten ja sellaisten havaintojen tähden, jotka voivat vaarantaa sivulliset, olen katsonut parhaaksi olla kirjoittamatta mitään. Tässä lyhyehkössä kirjoituksessa joitain havaintoja ja kommentteja Venäjän miehittämiltä alueilta – eräissä tapauksissa jätän paikkakuntatiedot mainitsematta tyytyessäni kuvaamaan tapahtuma-aluetta ”piiri” tai ”alue” tasolla. Havainnot ovat pääasiassa kahdelta Venäjän miehittämältä alueelta, Ukrainan itäosista Donetskin ja Makiivkan alueelta sekä miehitetyltä Hersonin alueelta. Aloittakaamme miehitetyn Hersonin alueelta, Henitšeskin piiristä.

Ukrainan asevoimien suoritettua pian puolen yön jälkeen tammikuun 1. päivä, onnistuneen ja venäläisille runsaat tappiot tuottaneen iskun M142 HIMARS raketinheitinjärjestelmällä Makiivkassa, ja tuhoamalla venäläisten tukikohtanaan käyttämän rakennusalan ammattioppilaitoksen nro. 19 (Макеевское профессионально-техническое строительное училище №19). (1) Iskun jälkeen Venäjällä käytiin kiivasta keskustelua siitä, mikä aiheutti venäläisille niin raskaat tappiot ja mitä laiminlyöntejä he tekivät. Tapahtunut johti seurauksiin ainakin osaan miehitettyä Hersonin aluetta, Henitšeskin ja Kah’ovkan piireissä – tiedossani ei ole, onko vastaaviin toimiin ryhdytty miehittäjän taholta miehitetyn Donbasin alueella. Seuraavaksi tarkemmin näihin seurauksiin, jotka koskettavat varsin suurta joukkoa miehitetyillä alueilla asuvia siviilejä.

Huomionarvoisinta havainnossa on se, että Venäjän miehitysjoukot ovat pakolla siirtäneet useiden kylien sekä kaupunkityyppisten paikkakuntien alueilta asukkaita pois kodeistaan ja majoittaneet näitä siviilejä ainakin lomakeskuksiin Henitšeskin kaupungin eteläpuolella, Arabatinkynnäksen alueella. Näihin tyhjennettyihin koteihin on muuttanut runsaasti venäläissotilaita sekä turvallisuusjoukkojen henkilöstöä.

Alueella on myös tiettyjä paikkakuntia, joissa väestön laajamittaisempiin pakkosiirtoihin ei ole ryhdytty. Yhteistä näille paikkakunnille näyttää olevan se, että moni niistä sijaitsee Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta Melitopoliin vievän junaradan varrella.

Tämä tuntuu minusta alleviivaavalta, mutta painotan, että tietooni tulleissa tapauksissa asukkaat on siirretty pakolla kodeistaan. Heiltä ei kysytä suostumusta siirtoon, kuten ei kysytä suostumusta siihenkään saavatko venäläissotilaat muuttaa heidän koteihinsa. Kaikessa on kyse pakosta, jota tehostetaan uhkauksin.

Väestöön kohdistuvien pakkosiirtojen ohella Henitšeskin alueella venäläiset ovat aloittaneet painostus- ja uhkailutoimet saadakseen paikalliset asukkaat luopumaan ukrainalaisista henkilötodistuksista sekä passeista. Eräs käytössä oleva keino on tarkastusasemien ja -pisteiden perustaminen teiden varsille, näillä asemilla ja pisteillä venäläissotilaat ja muut ns. turvallisuusviranomaiset tarkastavat autoilijoiden ja muiden ohikulkijoiden henkilötodistukset, jos (tai kun) heillä on Ukrainan passi tai ukrainalainen henkilötodistus, alkaa siviileiden uhkailu ja painostaminen paikan päällä.

Tuttavamme joutuivat pysähtymään tällaiselle tarkastuspisteelle, joka oli hätäisesti pystytetyn oloinen ja todennäköisesti niillä sijoillaan vain muutaman päivän ajan. Tarkastuspisteiden paikkaa vaihtamalla miehittäjä varmistaa sen, etteivät paikalliset voi koskaan olla varmoja siitä, että käyttämänsä reitti on turvallinen.

Tuttavien kuvailun mukaan tarkastuspisteellä ollut venäläissotilas vaati heitä näyttämään henkilötodistuksen, ja kun he antoivat Ukrainan passit, sotilas hermostuen rupesi uhkailemaan heitä. Ankarampi uhkailu kohdistui aviomieheen, uhkailua sotilas terästi osoittamalla tuttaviamme rynnäkkökiväärillään. Sotilas vaati heitä luovuttamaan passinsa väliaikaista todistusta vastaan, ja anomaan Venäjän passia. Tuttavamme eivät suostuneet tähän, hätävaleen turvin he selvisivät sillä kertaa tilanteesta – mutta seuraavalla kerralla tilanne voi olla toinen. Venäläiset ottivat myös tiedot ylös heidän passeista. 

Luonnollisesti tulevaisuus pelottaa heitä vielä enemmän, koska alueen kaupungeissa pitäisi käydä säännöllisesti ostamassa ruokaa, öljyä jne. Kesän koittaessa tilanne helpottuu hiukan, mutta edessä on vielä monta tuskallisen vaarallista viikkoa. He myös pohtivat, että onko riskiä mahdollista pienentää käymällä asioilla vain ”naisporukalla”, mutta sekin pitää sisällään omat riskinsä. Miehittäjä on tälläkin alueella kaapannut mukaansa naisia, joita on käytetty seksuaalisesti hyväksi tai raiskattu. Osa kaapatuista on kadonnut. Seksuaalisen väkivallan riski yhdistettynä epätietoisuuteen tapauksessa, jossa omainen vain katoaa, on kammottava yhdistelmä kenelle tahansa.

 

Havaintoja ja kuulumisia Donetskin ja Makiivkan alueelta  

Päättyvä talvi on ollut miehitetyssä Donetskissa asuville ystäville ja tuttavillemme ankarin miehitysvuosien talvista. Vesihuolto ei ole toiminut kunnolla koko talven aikana, syynä tähän on sota vain välillisesti – suurin syy on miehityshallinnon omien toimien. Viime vuoden alkupuolella sekä Venäjän hyökkäyssodan ensimmäisinä kuukausina Donetskin ja Makiivkankin alueella suoritettiin useita liikekannallepanoja sekä pakkovärväyksiä, joista kirjoitin kevättalvella ja keväällä 2022 useita blogeja. * Pakkovärväysten ensimmäinen heijaste oli pelko, mikä sai monet kaupunkien asukkaat (lähinnä miehet) pysyttelemään kotonaan, piilossa värvääjiltä ja kaduilla sekä työpaikoilla suoritettavilta pakko-otoilta.

Pakko-ottoja tehtiin myös työpaikoilla, metodin ollessa yksinkertaisen – värvääjät yhdessä turvallisuusjoukkojen kanssa ”miehittivät” tuotantolaitoksen portin ja ottivat mukaansa kaikki töihin tulevat miehet tai töistä kotiin lähtevät miehet. Suurin osa näistä miehistä päätyi kevättalven ja kevään 2022 ”lihamyllyihin” Donbasin ja Harkovan alueille, ja moni on jäänyt sille tielle.

Pakko-ottojen seurauksena miehet suurin joukoin piiloutuivat ensin koteihinsa, kesän koitettua moni pakeni kaupungista maaseudulle – eräiden tiedetään jopa yrittäneen päästä Venäjälle ja sieltä turvaan kolmansiin maihin. Ei siis ihme, että hiljalleen kaupunkien vesihuolto rapautui entisestään, rapautumista nopeutti myös se, että ennen Venäjän suurhyökkäystä ukrainalainen henkilökunta kykeni huoltamaan ja korjaamaan osaa Donetskin alueen vesihuollosta, helmikuun 24. päivän jälkeen tämä kävi mahdottomaksi. Heistä tuli kriittisen infrastruktuurin kunnossapitäjinä venäläisille kohde.

Tällaisten tapahtumien seurauksena Donetskin ja Makiivkan alueen kunnallistekniikka rapautui ja monin paikoin romahti, mikä ei samalla tapaa näy eliittisen nukkehallinnon asuinalueilla, mutta tavallinen kansa ei pääse suihkuun viikkoihin, vessassa käyntikin alkaa olla mahdotonta viemäriverkon romahtamisen seurauksena jne. Kevättä ja kesää odotetaan, jotta pääsee ulos ja aikaa voi viettää ulkona ahdistaviksi käyvistä kodeista.

Tämän vuoden puolella Donetskin alueelle on tullut Venäjältä ns. siviilityöntekijöitä. He työskentelevät esim. kuorma-autojen kuljettajina, toimittaen vettä tankkiautoilla kaupunginosien ”vesihuoltopisteille” – jotka nekin toimivat satunnaisesti. Nämä työntekijät on siirretty Donetskin alueelle aksentin perusteella kauempaa Venäjältä. He eivät puhu venäjää samalla aksentilla, mitä Venäjän miehittämällä rajaseudulla asuvat venäläiset puhuvat, huom. tarkoitan Rostovin oblastin aluetta.

On enemmän kuin todennäköistä, että pula kuorma-auton kuljettajista on seurausta rekrytoinneista ja pakkovärväyksestä. Viime vuoden tammikuussa (v. 2022) miehitetyn Donetskin alueelle sijoitettu, 1. armeijakunnan aluepuolustusprikaateihin kuuluva Oplot prikaati eli 5. mekanisoitu kivääriprikaati rekrytoi henkilökuntaa. Tuolloin prikaati etsii autonkuljettajia (vaatimuksena vähintään BC-kortti), viestimiehiä sekä erilaisia tietotekniikanoperaattoreita, leirien ja tukikohtien vartijoita – rekrytointi ulottuu myös naisiin. Palkkaa luvattiin tuolloin ruhtinaalliset 24 000 ruplaa kuukaudessa. (2)

Venäjän toimintaa Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla leimaa suunnittelun puute. Sen ohella, että miehittäjä rikkoo räikeästi Geneven sopimuksia pakko-otoillaan ja muilla siviiliväestöön kohdistuvilla toimillaan (väestön pakkosiirrot, lasten militarisointi jne.), se ei näytä huomioivan lainkaan tekojensa seurauksia. Yksistään Donetskin alueella asuu edelleen vähintäänkin satojatuhansia asukkaita, monet heistä ovat vanhuksia, huono-osaisia ja näin erityisen suojelun tarpeessa, mutta Venäjä ei välitä heistä käytännössä pätkääkään. Vesihuoltoa suoritetaan satunnaisesti tankkiautoilla, lääkkeistä on jatkuvaa pulaa – ollut jo vuosia mutta ennen koronaviruspandemiaa ja tarkastusasemien (lähes täydellistä) sulkua, alueen asukkaat saattoivat suorittaa ostoksensa Ukrainan kontrolloimilla alueilla. Menneenä talvena vesipulan ohella myös ruokapula vaivaa tuhansia ja tuhansia kaupunkien asukkaita: kasvuiässä olevat lapset nälkiintyvät, ruoaksi voi olla viikkojen ajan kuivaa leipää ja lientä. Tuttavamme ja ystävämme ovat laihtuneet silminnähden, laihtumisen ohella he näyttävät vanhentuneen vuosia yhdessä talvessa – linkki ulkomaailmaan on heille yksi keinoista selvitä päivästä toiseen. Se tuo myös tietoa ulkomaailmasta, mikä on nyt vielä tärkeämpää, kun Googleen pääsy on alueelta estetty. Pääsy on vain Yandexin hakukoneeseen, joka ei tarjoa muuta kuin linkkejä venäläisten propagandaan. Ikääntyneiden on tyydyttävä tähän, kun juuri ja juuri osaavat käyttää tietokonetta ja kännykkää, on turha koettaa neuvoa keinoa rajoitusten kiertämiseen.

Propagandarummutuksen mukaan ”Ukraina kukistuu pian”; ”toukokuussa marssitaan Venäjän voitolle” jne. Propagandan rinnalla miehittäjä kohdistaa alueen asukkaisiin, etenkin lapsiin, entistä rajumpaa psykologista terroria – Venäjän kansallislaulun laulamista, Ukrainan ja ukrainalaisten de-humanisointia jne. Moni ei enää laita lapsiaan päiväkotiin tai kouluun, he ovat vanhempiensa lailla kotona suojassa vihamieliseltä maailmalta. Turvattomuutta lisää myös se, että miehittäjä on asuttanut Venäjältä tuotua miehityshallinnon henkilökuntaa paikallisten keskuuteen. Tässä joukossa on luonnollisesti turvallisuuselinten työntekijöitä, jotka yrittävät urkkia ja saada tietoa mahdollisesta vastarintatoiminnasta, jota sitäkin jo vähäisessä määrin alueella ilmenee. Kuten tuttavamme totesi vuosia sitten, silloisille hyödyllisille idiooteille ja yhteystoimintahenkilöille sekä mielenosoituksissa punalippuja heiluttaneille – Neuvostoliittoa te kaipasitte ja Neuvostoliiton te saitte, johon voisin lisätä, heidän saaneen Stalinin ajan vainoharhaisen neuvostovaltion.

”Жовта Стрічка” – ”Keltainen nauha” -liikkeen aktivistit protestoivat miehitetyssä Donetskissa miehityshallintoa vastaan. (3)

Kun sota aikanaan loppuu ja Ukraina on vapaa, moni asia ei enää palaa ennalleen. Osa ystävistämme ei enää halua palata kotiin Donetskin alueelle, he eivät vain voi – muistot ja menetykset ovat liian kipeitä. Osan kohdalla menetykset ovat konkreettisia – venäläisten tykkitulen tuhottua kodit perustuksia myöten. Kun uutta elämää on rakennettu jo vuosien ajan Ukrainan läntisiin osiin, paluu tuhoutuneen kodin perustuksille on kipeää ja muistot menetyksen lopullisuudesta tuskallisia. Toisaalta miehitetyssä Donetskissa, kaiken psykologisen terrorin ja propagandan keskellä, yksin omissa kuplissaan elävät ystävämme ja tuttumme haaveilevat tulevasta – he haaveilevat ajasta, jolloin Donetsk on jälleen vapaa ja Ukrainan lippu liehuu kaupungin ytimessä. Lähes jokaisen keskustelun päättyessä –

Слава Україні!

 

Marko

 

Kirjoituksen pääasialliset lähteet ovat henkilöitä, jotka asuvat Venäjän miehittämillä alueilla. Tunnemme heidät henkilökohtaisesti, eräitä heistä olen itsekin tavannut vuonna 2014 alkaneen sodan aikana. Muut lähteet:

1. https://www.euronews.com/2023/01/04/makiivka-russia-blames-its-own-soldiers-mobile-phone-use-for-deadly-ukraine-missile-strike 

2. Aihetta taustoitettu blogissani Havaintoja miehitetystä Itä-Ukrainasta, julk. 1/2022.

3. https://v-variant.com.ua/donetsk-tse-ukraina-v-okupovanomu-misti-aktyvisty-prodovzhuiut-proukrainski-aktsii-protestu/ 

*: Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla toteutettuja pakko-ottoja/ pakkovärväyksiä käsittelin muun muassa blogeissani 16. maaliskuuta 2022 ja 23. huhtikuuta 2022.

Venäläisten tuhoama Mar’inka, Donetskin lounaispuolella.

#StandWithUkraine