torstai 18. heinäkuuta 2019

Viisi vuotta Malaysia Airlinesin lennon MH17 tuhosta


Heinäkuun 17. 2014 kello 16:19:56 Malaysia Airlinesin lennon MH17 Boeing 777-200ER:n ohjaamosta vahvistettiin VHF-radiolla ohje lennonjohdolle ”Romeo November Delta, Malaysian one seven” – seitsemän sekuntia myöhemmin yhteys MH17 katkesi, eikä se enää vastannut kutsuihin, 298 matkustajan ja lentokoneen miehistöön kuuluneen siviilin elämä oli päättynyt Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatille kuuluneesta 9K37M1 Buk-M1 TELARista nro 332 laukaistun 9М38M1-tyyppisen ilmatorjuntaohjuksen 70-kiloisen taistelukärjen räjähdettyä takaa katsottuna lentokoneen ohjaamon vasemmalla puolella. Yhä tänään – viisi vuotta traagisen tapahtuman jälkeen – Venäjä kieltää osallisuutensa koneen pudottamiseen aivan kuten se kieltää vastuunsa Ukrainassa käynnissä olevaan sotaan. Maailma ei saa unohtaa tapahtunutta, niinpä tässä ja nyt, kirjoitan yhteenvedon Buk-M1 TELARin nro. 332 matkasta prikaatin tukikohdasta Marshala Zhukovasta Millerovon kautta Itä-Ukrainan sotatoimialueelle.

















Moni ryhmä ja tutkijatiimi, joukossa myös Bellingcat ja monikansallinen Joint Investigation Team, on päätynyt siihen tulokseen, että MH17 pudottanut ohjus laukaistiin kyseisestä Buk-M1 TELAR nro. 332 ja että se kuului Venäjän maavoimien, Marshala Zhukovaan Kurskin alueelle sijoitetulle, 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonalle, joten voimme aloittaa tämän kirjoituksen Marshala Zhukovasta ja 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin tukikohdasta. (1 ja 2)

















53. ilmatorjuntaohjusprikaatin tukikohta, Marshala Zhukova – upotuskuva lisätty sosiaaliseen mediaan 3. elokuuta 2014.


Aloitetaan 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonaan kuuluvan Buk nro. 332 TELAR:ia kuljettaneen kolonnan matkanteon seuranta Venäjän puolella muutamilla kuvilla reitiltä Marshala Zhukovasta Kurskin alueelta Millerovoon Rostovin alueelle. Kolonna lähti liikkeelle Marshala Zhukovassa sijaitsevasta tukikohdasta 23. kesäkuuta 2014. Kolonnan vahvuuteen kuului tuolloin muun muassa seuraavalti kalustoa Buk-TELAReiden sekä tulenjohtovaunujen tms. ohella.

ajoneuvo
lukumäärä
KamAZ 65225 (trailereilla Buk-M1 TELARit tms. kalustoa)
11
Ural 4320 (nosturi)
1
KrAZ 255B
4
KamAZ 5350 (osa veti traileria)
14
GAZ-66
5
Zil 131
2
Ural 4320
5
Ural 4320
1 (KamAZ 5320 vetää)
UAZ-452 (ambulanssi)
1
PAZ-3205 (linja-auto)
1
(Lähde: Bellingcat53rd report public)




















53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan kaluston reitti Marshala Zhukovasta Millerovon alueelle Rostovin oblastiin.


















Karttamerkintä 1 – 23.6.2014: Kolonna on liikkeellä kohti itää Kursk – Voronez välisellä pikatiellä R298 (kyrillisin aakkosin Р298), videon kuvaushetkellä kolonna on muutaman kilometrin päässä Marshala Zhukovasta sijaitsevasta tukikohdastaan. (3)





















Karttamerkintä 2 – 23.6. 2014: yllä kuvakaappaus Troitskiyssa kuvatulta videolta, ollaan tien R190 (P190) varrella. Kuvassa nähtävillä Buk-M1 kyljessä huolimattomasti piiloon maalattu numero 332. (4)

















Karttamerkintä 3 – 23.6.2014, Staryi Oskol: Staryi Oskolin alueelta on useita valokuvia sekä videoita, joilla näkyy 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin kalustoa liikkeellä. Yllä pysäytyskuva videolta Военная техника Старый Оскол, (5) videolla kolonna ajoi pitkin ul. Alekseya Ugarova – Metallurgovia. Lähtöpisteestä matkaa on taitettu vajaat 137 km, (kyseessä tie nro. P188).

















Karttamerkinnät 4 ja 5 – 24.6.2014, Aleksejevka: Google Earth kuvaan upotettu valokuva Buk-M1 TELARista Ilovkan ja Aleksejevkan väliseltä tieosuudelta sekä kuvakaappaus videolta Без названия, (6 ja 7) kuvassa kolonna on Gazpromin huoltoaseman kohdalla (os. ul. Chapayeva 27, Aleksejevka). Alueella on myös muita huoltoasemia, kuten Rosneftin huoltoasema.

















Karttamerkintä 6 – 25.6.2014, ul. Artilleriyskaya Millerovo, Rostovin alue – 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan kalusto saapuu Millerovon alueelle, saapuminen kuvattu ohi ajavaan autoon asennetulla kameralla. (8) Tuolloin kolonna oli Millerovon eteläpuolella tiellä R115 (kyrillisin kirjaimin Р115) noin 25 kilometrin päässä Venäjän ja Ukrainan välisestä rajasta. Matkaa 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin sijoituspaikasta Millerovon alueelle on vajaat 600 km.


Kesän ja alkusyksyn 2014 kuluessa 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan sotilaiden sosiaalisen mediaan postittamien viestien ja kuvien perusteella, sotilaat ovat olleet Millerovon alueella sijoitettuna useita kuukausia ainakin seuraavilla alueilla ja paikkakunnilla Dubyssa, Mityakinskayassa ja Chebotovkassa sekä Voloshinossa Millerovon ohella. (9)
















Yhden sotilaan isä julkaisi sosiaalisessa mediassa kuvan pojastaan ”Denisistä” Millerovo-kyltin vierellä (saman kuin karttamerkintä 6 kohdalla oleva Millerovo-kyltti), toisessa isän julkaisemassa kuvassa poikansa ”Denis” on osin naamioitujen kuorma-autojen edessä – kuvassa on selitys “2014-граница” (2014-rajalla), jolloin 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan osia oli sijoitettuja Venäjän ja Ukrainan väliselle rajaseudulle Millerovon länsi- ja lounaispuolella. (9) Alkuperäiset kuvat ”Denisistä” poistettiin hyvin pian niiden julkaisun jälkeen, ”Denisistä” ja muista 2. pataljoonan sotilaista jäi kuitenkin niin paljon ”jälkiä” sosiaaliseen mediaan, että heidän sijoittumisesta alueella kyettiin muodostamaan selkeä kuva.



Buk TELAR nro. 332 Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla 16.-18. heinäkuuta 2014

MH17-lentoa edeltävänä iltana (16.7.2017) käydään kohtalokas puhelu kahden henkilön välillä, puhelun sanoma on hyvin selkeä. Tilanne Ukrainan itäosissa on käynyt niin tukalaksi Ukrainan asevoimien ja sitä tukevien vapaaehtoisjoukkojen edettyä kesän kuluessa ja vapautettua miehitettyjä alueita, että alueen militanttikomentajat tiedostivat mitä tuleman pitää, jollei apua tulisi ja pian. He tarvitsivat raskaampaa ilmatorjuntakalustoa toivoen nimenomaisesti Bukia, jollainen heille luvattiin toimittaa. (10)

Ensimmäinen havainto Buk-M1 TELARista n:o 332 Itä-Ukrainan maaperällä tehtiin Sorokinessa (ent. Krasnodon) klo 04:28, 17. heinäkuuta 2014, kolonnasta on havainto aamulta myös Hartsyzkista Makiivkan itäpuolelta ennen ensimmäisiä julkaistuja kuvia Donetskista aamulta 17. heinäkuuta 2018.















Buk-M1 TELARia kuljettaneen kolonnan reitti Donetskista Snižneen (17. heinäkuuta 2014).

















1. 17. heinäkuuta 2014 aamulla klo. 9:08 Bukia kuljettanut ajoneuvo oli tuntemattomassa paikassa Donetskin alueella. Tuolloin nauhoitettiin puhelu, jossa käytiin keskustelua lastina olevasta ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä.

Lokakuussa 2017 julkaistiin kuva, jossa oli Buk-M1 TELAR nro. 332 kuvattuna Donetskissa, aiemmin (17.7.2014) oli julkaistu twiitti, jossa kerrottiin Bukin olleen kello 09:15 Prospekt Illitsan risteysalueella. Lokakuussa 2017 julkaistu kuva on otettu kyseisessä paikassa ul. Shakhtobudivnykivin ja Prospekt Illitsan risteyksen tuntumassa sijaitsevan kauneussalongin kohdalla. (11) Todennäköisesti klo. 09:08 nauhoitettu puhelu soitettiin tämän pysähdyksen aikana.



















2. 17. heinäkuuta 2014 Paris Matchin toimittaja kuvasi Makiivs’ken pikatiellä (H21) Bukia kuljettaneen ajoneuvoyhdistelmän (sijainti: 48.003838, 37.872051). (12) Paris Matchin toimittajat soittivat ajoneuvoyhdistelmän trailerissa olleeseen puhelinnumeroon. Numerosta vastannut henkilö arveli ajoneuvon varastetun heiltä. Yritys, jolta Volvo trailereineen oli ”varastettu”, sijaitsee Donetskissa ul. Molodykh Shakhtariv’lla (no. 19) Kyivskyin alueella.

















3. 17. heinäkuuta kello 11:10 ajoneuvokolonna kuvattiin videolle ul. Avtotransportnalla Kapitalnajan puiston kohdalla matkalla kohti itää valtatielle H21 (sijaintitiedot: 48° 1'4.42"N 37°59'2.55"E). (13) Videon kuvausajankohta oli tiedossa, joten Stratfor hankki käyttöönsä alueelta otettuja satelliittikuvia, jotka omalta osaltaan todistivat sen, että kyseinen Buk-M1 TELAR-kolonnasta kuvattu video on kuvattu väitettynä ajankohtana kyseisessä paikassa. (14)















4. Kello 11:00 – 12:00 välisenä aikana ajoneuvokolonna ohitti ensin Zuhresin ja sen jälkeen Shaktarskin jatkaen matkaa kohti Torezia tietä H21 myöten. Yllä kuvakaappaus lyhyeltä videolta, Buk-M1-kolonna kuvattuna Zuhresissa sen edetessä H21/ul. Karl Marks’ia myöten kohti itää. (15)















5. Kello 12:00 – 12:45 välisenä aikana Buk-M1 TELARia kuljettanut ajoneuvokolonna saapui Toreziin lännestä poistuen sieltä itään Snižnen suuntaan. Yllä Buk-M1 kuvattuna Volvon vetämällä trailerilla Torezissa 17.7.2014 prospect Gagarinan ja ul. 50 rokiv SRSR:n risteysalueella.


























Iltapäivällä kello 13:00 aikoihin Buk-kolonna saapui Snižneen, jossa Buk-M1 ajettiin pois Volvon vetämältä trailerilta noin kello 13:30, jonka jälkeen Buk-M1 TELARilla ajettiin Snižnestä etelän suuntaan kohti Pervomaisken kylää. Bukin liikkeistä alueella on julkaistu sosiaalisessa mediassa yksi valokuva (yllä) ja video, josta kuvakaappaus alla. (16) Valokuvassa Buk on liikkeellä ul. Karapetyan 13a:n kohdalla vähemmän kuin kilometri luoteeseen videon kuvauspaikasta T0522 -pikatien varrelta, josta alla oleva kuvakaappaus. (Kartassa merkinnät 6. ja 7).

























Aloitin blogin lainauksella ohjaamon vahvistusviestistä, palaan siihen nyt uudelleen – kello 16:19:56 lennon MH17 Boeing 777-200ER:n ohjaamosta vahvistettiin VHF-radiolla Dnipron lennonjohdolle ”Romeo November Delta, Malaysian one seven” – seitsemän sekuntia myöhemmin yhteys MH17 katkesi, eikä se enää vastannut kutsuihin.


Kello 16:20:xx Malaysian Airlines lento MH17 tuhoutui Venäjän asevoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatille kuuluneesta Buk-M1 TELARista nro 332 laukaistun ilmatorjuntaohjuksen 70-kiloisen taistelukärjen räjähdettyä takaa katsottuna lentokoneen ohjaamon vasemmalla puolella. Ohjus laukaistiin pellolta Pervomaiskyin kylän länsipuolelta Pervomaisken kylästä lounaaseen. Kaikki lennon MH17 298 matkustajaa ja miehistön jäsentä kuolivat tämän terroriteon, sellaisena pudotusta voidaan pitää, seurauksena.

Muutama tunti MH17 alas ampumisen jälkeen @WowihaY jakoi twitterissä alla olevan kuvan, kuva on otettu hetki sen jälkeen, kun Buk-M1:stä ammuttiin ohjus kohti Malaysia Airlinesin lentoa MH17. Kuvan ottopaikan sijainti selvitetty muun muassa Bellingcatin toimesta, se on myös otettu ajankohtana, jolloin se kerrotaan otetun. (17)



















Ilta ja yö Malaysia Airlinesin MH17 pudottamisen jälkeen – Buk-M1 TELAR evakuoidaan Venäjälle


Julkaistujen tietojen mukaan ukrainalaistaustainen Leonid ”Krot” Khartšenko oli vastuussa Buk-M1 TELARin n:o 332 siirroista Ukrainan maaperällä, hän oli myös läsnä, kun MH17 pudottanut ohjus ammuttiin, ja hän myös vastasi Buk-M1 TELARin siirrosta Snižnen alueelta takaisin Venäjälle.
 
Malaysia Airlinesin pudottaneen Buk-M1 TELAR nro. 332 havaintotiedoissa on 17. heinäkuuta 2014 osalta noin viiden tunnin aukko iltapäivästä klo. 16:20  iltaan kello 21:32, jolloin Buk-M1 TELAR mainitaan nauhoitetussa puhelussa. On hyvin mahdollista, että tämän vuoden kesäkuun lopulla Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n vangitsema Volodymyr Tsemakh on tuolloin ollut osallisena Buk-M1 TELARin kätkemisessä Snižnen alueella.

Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen jälkeen heinäkuun 17. 2014 kello 21:30 Igor Girkin antoi Sergei Dubinskille käskyn siirtää Buk-M1 TELAR saattueessa Luhanskin oblastin ja Venäjän väliselle rajalle ja siirtää sen Venäjälle.

Samaisena iltana kello 22:35 Dubinski vastaavasti antoi aiemmin mainitulle käskyn Khartšenkolle toimittaa Buk-M1 TELAR Luhanskin alueella Venäjän rajalle ja luovuttaa se siellä henkilölle, joka saapuu noutamaan sitä. Käskyn saatuaan Khartšenko kokosi ryhmän suojaamaan Buk-M1 TELARin kuljettamista takaisin Venäjälle käytössään olevalla Volvon vetämällä trailerilla.

Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n suorittamasta Volodymyr Tsemakhin vangitsemisesta sekä Girkinin ja Dubinskin sekä Khartšenkon rooleista kirjoitin tarkemmin omissa blogeissaan heinäkuun alkupuolella. (18 ja 19)

JIT:n julkaisemien tietojen mukaan Buk-M1 TELAR siirrettiin Snižnen alueelta Venäjälle seuraavien reittipisteiden kautta:

Khrustalnyi (entinen Krasnyi Lutš) – FashchivkaDebaltsevePerevalskLuhansk, jossa Buk-TELARia kuljettanut Volvo onnistuttiin kuvaamaan Buk nro. 332 trailerilla kello 05:xx aikoihin – KhriashchuvateMolodonvardiyskSukhodilskSevernyi, josta Buk-TELAR  siirtyi Venäjän puolelle heinäkuun 18. 2014 kello 07:15.

































Heinäkuun 18. kello viiden aikaan aamulla Buk-M1 TELARia kuljettanut ajoneuvoyhdistelmä tallentui videolle Luhanskissa, yhdistelmän suuntana oli Krasnodon/Severnyi. Videolla on nähtävissä, Bukissa olevan enää kolme ohjusta, jälleen yksi välillinen todiste siitä, että kyseisestä Buk-M1 TELARista ammuttiin MH17 pudottanut ilmatorjuntaohjus. (20)

Samaisena päivänä (18.7.2014) aamuseitsemän jälkeen Buk-M1 TELAR poistui Ukrainasta Venäjän puolelle Severnyin alueelta. Mikäli Buk-M1 TELAR todellakin siirtyi Severnyin alueelta, eikä Krasnodonin kautta Venäjälle, ylitti se rajan alueella, jossa ei ole virallista rajanylityspaikkaa, joten on todennäköistä, että Buk-M1 TELAR  joko siirrettiin Venäjälle suoraan maastorajan yli tai rajaseudulla risteileviä teitä myöten. Todennäköisin siirto Severnyin kautta on voitu päätellä puhelunauhoitteiden ja muiden lähteiden perusteella esim. Politien julkaisemalla MH17-videolla käydään keskustelua siirrosta Venäjälle. (21)


















Päivää myöhemmin 19. heinäkuuta 2014 Kamensk-Šahtinskissa Venäjällä kuvattiin todennäköisesti 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin Buk-ilmatorjuntajärjestelmään kuuluva latauslavetti nro. x23 9A39 M1. (22) Kuvauspaikalta on linnuntietä reilut 24 kilometriä Ukrainan ja Venäjän väliselle rajaosuudelle, joka tuolloin – heinäkuussa 2014 – oli venäläisjoukkojen hallussa.


Voimme todeta vielä sen, että kyseisten päivien (käytännössä 16. – 18. heinäkuuta 2014) Buk-M1 TELARia Itä-Ukrainassa miehitetyillä alueilla kuljettanut Volvo on kuvattu myöhemmin rahtaamassa Venäjän asevoimien ja proxy-joukkojen kalustoa Itä-Ukrainassa. Satelliittikuvien perusteella on voitu todentaa samaisen Volvon trailereineen olleen MH17 pudottamisen jälkeen pysäköitynä sen omistavan yrityksen tontilla ul. Molodykh Shakhtariv’lla Donetskissa (esim. 9.8.2014 ja 3.9.2014). Nämä todisteet pudottavat pohjan pois väitteiltä ajoneuvoyhdistelmän ”varastamisesta”.

Olen pyrkinyt käymään läpi niin suurella tarkkuudella kuin mahdollista esitetyt paikkatiedot verraten video/kuvatallenteita street view-näkymään tai muihin kyseisiltä paikoilta otettuihin kuviin ja videoihin – tai muuhun aineistoon. Kirjoituksessa olen myös hyödyntänyt Bellingcatin ja JIT:n aineiston rinnalla esim. StopFakenExploring Russia’s 53rd Brigade’s MH17 Convoy with StoryMap” artikkelia sekä sosiaalista mediaa.


Marko






lauantai 13. heinäkuuta 2019

Nelimastoparkki Sedov – osa venäläistä pehmeää vaikuttamista


Venäjän lipun alla purjehtiva teräsrunkoinen nelimastoparkki Sedov saapui perjantaina Raahen satamaan, en kuitenkaan ”hyökkää” hetimmiten asiaan vaan etenen siihen pienen ”kiertomatkan” kautta eli käsittelen muutamin lausein Venäjän pehmeää vaikuttamista – sanatarkka käännös termistä ”soft power” on pehmeä voima, mutta nähdäkseni käännös pehmeä vaikuttaminen kuvaa toimintaa paremmin. Alkuun on parempi avata termiä ”soft power” tarkemmin:

Soft power:

Soft power näyttää olevan jo vakiokäsite politologiassa, sosiologiassa ja mediatutkimuksessa. Baltian maissa puhutaan nykyään hyvin paljon – ja huolestuneeseen sävyyn – Venäjän pehmeästä voimasta, pehmeästä vaikuttamisesta. Erittelenkin asiaa näiden maiden näkökulmasta.

Amerikkalainen tutkija Joseph Nye muotoili termin soft power kirjoissaan 1990 alkaen. Se on kykyä saada tahtonsa läpi, päästä tavoitteeseen ei käyttämällä pakkoa, voimaa tai rahaa vaan houkuttelemalla, ”kiehtomalla” ja vetovoiman (attraction) avulla sekä sitouttamalla (co-option). Se tapahtuu kulttuurin, arvojen ja ulkopolitiikan avulla, joilla on legitimiteettiä ja moraalista auktoriteettia. Valtiolle voidaan luoda hyvä imago median, koulutuksen ja julkisen diplomatian avulla.” Soft power, Venäjä ja Baltia – Jukka Rislakki. (1)

Lisäisin seuraavaan kohtaan ”Se tapahtuu kulttuurin, arvojen ja ulkopolitiikan avulla, joilla on legitimiteettiä ja moraalista auktoriteettia” urheilun, jota voidaan pitää nyky-Venäjällä eräänä pehmeän vaikuttamisen keinona ja toimivana esimerkkinäHelsingissä kotiottelunsa pelaava KHL-seura Jokerit, aivan kuten eversti evp. Matti J. Kari viime vuoden tammikuussa totesikin:

Karin mukaan esimerkiksi Venäjän jääkiekkoliiga KHL on yksi osoitus itäisen naapurimme ”soft powerista”, jolla maa pyrkii edistämään etuaan Suomessa - onhan suomalainen Jokerit yksi KHL:n seurajoukkueista.” (2)

Omasta lapsuudestani muistan punakoneen, Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkueen, joka – kuten laajimminkin kulttuuri ja urheilu Neuvostoliitossa – palveli yhteiskuntaa (valtiota) toimien osana sen propagandakoneistoa. Nyky-Venäjän toiminta näiltä osin ei juurikaan eroa neuvostovaltion toiminnasta, etenkin huippu-urheilijat nähdään myös valtion palvelijoina ja usea heistä, kuten Washington Capitalsin kapteeni Aleksandr Ovetškin, tekee suorastaan pyyteettömästi töitä valtiojohdon eteen. Tähän kulttuurin, urheilun ja ulkopolitiikan – arvoja unohtamatta – maaperään sijoittuu myös osana Venäjän soft poweria nelimastoparkki Sedovin vierailu Raahessa.

Vierailun kertaluonteisuudesta johtuen toimintaa ei ehkäpä nähdä samalla tavalla osana pehmeää vaikuttamista, mutta kun vierailu sijoitetaan omaan ryhmäänsä ja huomioidaan tällaisten suurten purjelaivojen saama huomio, niin ainakin itse näen toiminnan myös osana mielikuvavaikuttamista tai -markkinointia, ihan miten vaan. Suuri purjelaiva, jota tuhannet saapuvat ihailemaan, on omiaan luomaan Venäjän valtiojohdon toivomaa kuvaa nyky-Venäjästä valtiona – mitä siitä pikkuseikasta, että ”elämänsä” Sedov aloitti Magdalene Vinnen II:na satakunta vuotta sitten Saksassa.

Hölmöläiset jonottavat Sedoviin Raahessa.
















Sedovin Raahen vierailuun liittyy vieläpä nyansseja, joista ainakaan oululainen paikallislehti Kaleva tahi raahelainen Raahen Seutu ei mainitse tänään (13. heinäkuuta) julkaistuissa ylistävissä katsauksissaan – kumpikin jättää mainitsematta sen, että keväällä Viro ja Puola kielsivät Sedovia purjehtimasta aluevesilleen syystä, että aluksen miehistöön – merikadettien joukkoon – kuului kadetteja Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta, jonka kyseiset maat tulkitsivat EU:n asettamien sanktioiden vastaiseksi toiminnaksi:

Estonia denies Russian sailing ship entry into territorial waters because of Crimean cadets on board” (3) ja

Poland denies Russian training ship entry on its territorial waters” (4)

Tässäkin tapauksessa, aivan kuten Euroopan neuvoston Parlamentaarisen yleiskokouksen eli PACE:n Venäjä-äänestyksessä, Suomi on samalla linjalla Saksan kanssa, joka vastaavasti salli Sedovin purjehtia keväällä satamiinsa. Venäjän äänestämistä takaisin PACE:en siitä huolimatta, että maa ei täyttänyt ehtoja, yritettiin selittää mitä moninaisin keinoin. Osan ollessa jopa absurdeja, jollaisesta oivallisena esimerkkinä käy Suomen valtuuskunnan puheenjohtajan Kimmo Kiljusen (demari) toteamus:

Euroopan neuvosto on koko Euroopan ja ehkä koko maailman johtava ihmisoikeusjärjestö. Jos haluamme suojella ihmisoikeuksia kaikissa järjestön jäsenmaissa, mukaan lukien Venäjällä, on yksiselitteisesti parempi, että Venäjä on järjestön jäsen kuin sen ulkopuolella”. (5)

Onko tämä kaikki vain turhaa hössötystä? Sedovin vierailu Raahessa – viranomaistemme ja poliitikkojemme reagoimattomuus, Venäjän erilaiset pehmeän vaikuttamisen keinot – joita kaikkia kaikki eivät edes tunnu huomioivan tai ymmärtävän keinoiksi, joilla pyritään vaikuttamaan tai luomaan Venäjän valtiojohdolle mieluisaa kuvaa Venäjästä. Tai joiden avulla yritetään iskeä kiilaa erivaltioiden ja instanssien välille ja näin murtaa yhteistä rintamaa ja synnyttää tilanne, jossa Venäjä voi operoida yksittäisten maiden kanssa suurempien kokonaisuuksien sijaan.

Kun media kertoo asioita yksipuolisesti, jättää jotain kertomatta tai suoranaisesti jakaa disinformaatiota, voidaan Moskovassa olla tyytyväisiä. Valitettavasti tällä hetkellä näyttää siltä, että niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa jätetään moni olennainen asia vaille huomiota tai liian vähäiselle huomiolle – onko se huomioitava asia, että Sedovin kapteenina toimii Romashkin Eugenii, joka on työskennellyt vastaavissa tehtävissä myös purjelaiva Kruzenshternilla. Pääesikunta muuten kielsi Kruzenshternin pääsyn Ahvenanmaalle syyskuussa 2017 Zapad-sotaharjoituksen aikana. Tiedossani ei ole, kuka Kruzenshternin kapteenina tuolloin oli.

Olemmeko me sokeita Venäjän toimille, eri vaikuttamisen keinoille, vai olemmeko me haluttomia tunnustamaan itsellemme sitä, että todellisuudessa tilanne on kuvittelemaamme (itsellemme uskottelemaa) vakavampi, koska tämän tunnustaminen pakottaisi meitä arvioimaan omia toimiamme (toimimattomuuttamme) rehellisesti ja kriittisesti. Eikä sen arvioinnin tulos, jos olemme rehellisiä, ole meitä mairitteleva.

Väistämättä tulee mieleen Sir Winston Churchillin kuvailema tilanne krokotiilin syöttämisestä, ja kuinka me täällä Suomessa toivomme Venäjän kiinnittävän huomionsa meihin viimeiseksi, jos oikein mielin-kielin olemme krokotiilia lihottaessamme.


Marko




torstai 11. heinäkuuta 2019

Volodymyr Tsemakhin vangitseminen (ja rooli Snižnessä MH17 pudottamisen aikana)


Aloitetaan Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n vangitseman Volodymyr Tsemakhin (s. 4.7.1961) tarina tästä hetkestä ja lähdetään siitä kulkemaan ajassa taaksepäin aina kevääseen ja kesään 2014, jolloin sota Itä-Ukrainassa alkoi. (Huom. toisinaan hänen etunimi kirjoitetaan venäläisittäin Vladimir Tsemakh).

Volodymyr Tsemakh nuorena; kuvattuna aiemmin Ukrainan sodassa; SBU:n pidättämänä Kiovassa.











Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU vangitsi erikoisoperaatiossa kesäkuun 27. päivä kuluvaa vuotta entisen, miehitetyllä Donetskin alueella ts. ”kansantasavallassa”, 1. Slovjansk prikaatin ilmatorjuntapataljoonan komentajana toimineen Volodymyr Tsemakhin Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla Snižnessä toimittaen hänet – elävänä – Kiovaan. (1) Tsemakhin vastuualueena oli Snižnen alueen ilmapuolustus loppukesästä ja syksystä 2014 – hän toimi alueen ilmatorjunnassa myös Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudotuksen aikoihin.

Igor ”Strelkov” Girkinin mukaan heidän (tarkoittaen militanttijoukkoja) ilmatorjunta-aseistus käsitti kesällä 2014 vain viisi 9K38 ”Igla” olkapäältä laukaistavaa ilmatorjuntaohjusta, tusinan verran 23 mm ZU-23-2 ilmatorjuntatykkiä – muutamia NSV:n raskaita konekiväärejä, ja juuri ja juuri toimintakuntoisen 9K35 Strela-10 lähi-ilmatorjuntajärjestelmän. (2) ”Strelkovin” antamiin tietoihin on syytä suhtautua tietyllä varauksella – silminnäkijähavainnot ja kuva-aineisto todistavat ainakin jossain määrin toista, mutta siinä suhteessa ne ovat todenmukaisia, että alkukesästä 2014 militanttijoukkojen kyky torjua Ukrainan ilmavoimien lentokoneita ja helikoptereita oli hyvin rajallinen, joten ei ihme, että hän oli esittänyt jo kesäkuun alkupuolella Moskovaan pyynnön saada tehokkaampaa ilmatorjuntakalustoa. Kesäkuun loppupuolella Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin osia siirrettiin tukikohdastaan Marshala Zhukovasta etelään, ensin Millerovon alueelle Venäjän ja Ukrainan rajan tuntumaan ja myöhemmin yksi Buk-TELAR (nro. 332) Ukrainan maaperälle. 


Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n erikoisjoukot (käytännössä kyseessä oli kahden hengen tiimi) suoritti Volodymyr Tsemakhin vangitsemisen tämän kotona Snižnessä. SBU lähetti miehet ennalta Snižneen, josta he vuokrasivat itselleen asunnon. Miehillä oli käytössään pakettiauto, ja taustatarinan mukaan he olivat myymässä alueella kasviksia ja hedelmiä – taustatarina antoi heille mahdollisuuden liikkua miehitetyllä alueella vapaammin herättämättä niin paljon huomiota.

Päivänä, jona Volodymyr Tsemakh kaapattiin, tämä oli vienyt aamulla vaimonsa autollaan töihin, hänen vaimo toimi instituutissa (toisin sanoen oppilaitoksessa) johtajana tai vastaavassa tehtävässä. Vietyään vaimonsa töihin Tsemakh palasi kotiin, jolloin kaappaus suoritettiin. Kaappaustilanteessa Tsemakhia lyötiin pullolla päähän (todennäköisesti tarkoituksellisesti, jotta saadaan peitetarina uskottavammaksi).

Vangitsemisen jälkeen Volodymyr Tsemakh kuljetettiin autolla Ukrainan kontrolloimalle alueelle, demarkaatiolinjalla sijaitsevan Mar’inkan tarkastusaseman kautta. Julkaistujen tietojen mukaan Tsemakh oli koko matkan ajan pökerryksissä/ tainnoksissa, hänelle oli varattu pyörätuoli ja tarvittavat dokumentit, jotta hänet saatiin tarkastusaseman läpi tyyliin ”läheiset veivät invalidisoituneen isän lääkärihoitoon”. Tiedossa ei ole se, olivatko dokumentit SBU:n väärentämät vai oliko ne hankittu miehitetyiltä alueilta.


Snižnen pikkukaupunki sijaitsee syvällä miehitetyillä alueilla, kaupungista on Venäjälle matkaa noin 20 km ja lähimmille Ukrainan kontrolloimille alueille Svitlodarskissa vajaat 60 km. Sen sijaan Mar’inkaan, jonka kautta hänet toimitettiin Ukrainan kontrolloimille alueille, Snižnestä on matkaa noin 90 km. Mar’inka valikoitui demarkaatiolinjan ylityspaikaksi todennäköisesti, koska Snižnen ja Donetskin väliset tiet ovat paremmassa kunnossa mitä pienemmät tiet Snižnen ja Horlivkan välillä.


















Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottanut ohjus laukaistiin Buk-TELARista nro. 332 Pervomaiskyin kylän länsipuolelta Snizhnen eteläpuolelta 17. heinäkuuta 2014. Buk-TELARin todennäköisin sijainti tuolloin merkitty karttaan tähdellä.

Operaation jälkeen Volodymyr Tsemakhin vaimon työsähköpostiin laitettiin viesti(ä) Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n toimesta. Snižnessä vastaavasti oli kerrottu ”kaappaajien” erikoistuntomerkkeinä vaaleat hiukset – välittömästi mieleeni tuli ajatus, että hiukset oli värjätty vaaleiksi harhautukseksi, kaappauksen jälkeen uutta väriä tilalle tai entisen pesu pois, ja kas kaapatun henkilön kanssa ei enää ole vaaleahiuksisia miekkosia.


Tsemakh SBU:n hallussa Kiovassa.

























Tällä hetkellä Volodymyr Tsemakh on vangittuna Kiovassa, lakimiehensä ja tyttärensä mukaan häntä vastaan on aloitettu oikeudenkäynti, syytekohtana Ukrainan rikoslaista artikla 258-3 osa 1 (terroristiryhmän tai terroristiorganisaation luominen) – tavanomainen syyte, jolla Ukrainan viranomaiset syyttävät vangitsemiaan militanttitaistelijoita. Kuten tavallista, ensimmäisessä oikeudenkäynnissä syytetty – Tsemakh – määrättiin pidettävän vangittuna kahden kuukauden ajan, jona aikana prosessi ehditään aloittaa.

Arvioiden mukaan Tsemakhin taustalla Snižnen alueen ilmatorjuntajoukoissa kesällä ja syksyllä 2014 oli vaikutus sille, että hänet päätettiin kaapata ja toimittaa demarkaatiolinjan yli SBU:n erikoisoperaatiossa. ”The Babelin” välittämän informaation mukaan Tsemakh komensi ilmapuolustuspataljoonaa 26. kesäkuuta 2014 lukien, dokumenttien mukaan lokakuusta 2014 lukien.

On hyvin mahdollista, että hänet siirretään myöhemmin Ukrainasta Alankomaihin, jotta Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudotusta tutkiva monikansallinen Joint investigation team (JIT) voi kuulla ja kuulustella Tsemakhia todistajan ja epäillyn roolissa. Tässä kohdin on kuitenkin hyvä muistaa, mitä Igor Girkin on todennut, ettei Volodymyr “Borysych” Tsemakh tai yksikään militantti ole voinut pudottaa lentoa MH17, koska heillä ei ollut tarvittavaa kalustoa. Tarvittava kalusto oli tuolloin heinäkuussa 2014 Venäjän asevoimien hallinnassa. (Noin yleisesti myös Girkinin sanomisiin on hyvä suhtautua tietyllä varauksella. Hän entisenä tiedustelu-upseerina ja FSB:n työntekijänä tietää pelin hengen).


Volodymyr Tsemakhin taustaa ja toimintaa Snižnen alueella

Tsemakh on palvellut 80-luvulla Neuvostoliiton asevoimissa Afganistanin sodassa, valokuva-aineiston perusteella hän on kuulunut ZSU-23-4 ” Šilka” neljällä 23 mm tykillä varustetun ilmatorjuntavaunun miehistöön. Alla olevassa kuvassa vaunumiehistöön kuuluva Tsemakh, taustalla todennäköisesti ZSU-23-4M2 eli ns. ”Afghan”-versio, joka otettiin käyttöön Neuvostoliiton Afganistanin sodan aikana. Kyseisessä versiossa ei ollut tutkaa, versio oli varustettu pimeänäkölaittein, samoin ampumatarvikkeiden lukumäärää kasvatettiin aina 4000 ammukseen, version pääasiallisin käyttötarkoitus onkin ollut tulituen antaminen omille joukoille ei niinkään ilmatorjunta (Afganistanissa sisseillä ei ollut ilmavoimia, teoreettinen ja osin konkreettinen uhka tuli Pakistanin suunnalta lentokoneiden ja helikoptereiden muodossa).

Yhdessä palveluskuvassa (Afganistanissa?) miehet ovat  9K35 Strela-10 äärellä ja päällä, ei ole kuitenkaan tiedossa onko Tsemakhilla käyttökoulutus Strela-10 lähi-ilmatorjuntajärjestelmään. On kuitenkin hyvä muistaa, että alkukesästä 2014 militanteilla oli hallussaan (ainakin) yksi juuri ja juuri toimintakuntoinen Strela-10 lähi-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä.

Volodymyr Tsemakhin albumi.





















Igor Girkinin mukaan Volodymyr Tsemakh palveli komentajana mekanisoidussa ZU-23-2 ilmatorjuntayksikössä Semjonivkassa lähellä Kramatorskia keväällä ja alkukesästä 2014 Slovjanskin taistelun aikana. Hänen on kuvailtu ”kunnostautuneen” tehtävässään, mitä se sitten lopulta onkaan tarkoittanut. Tietojen mukaan Tsemakh on henkilökohtaisesti osallistunut ainakin neljän nuoren ukrainalaissotilaan tappamiseen. Tapettuaan sotilaat, Tsemakh soitti tapetuilta sotilaita varastamillaan kännyköillä heidän äideille ilmoittaen heidän poikansa kuolleen. Samaan halveksuttavaan toimeen on syyllistynyt useampikin militantti sodan kuluessa.




















Yllä 24. elokuuta 2014 otettu kuva Volodymyr Tsemakhin yksityiskansiosta. Kuvassa myös yksikön kalustoa – kuorma-auton lavalle asennettu Suomessa ”Sergeinä” tunnettu 23 mm ZU-23-2 ilmatorjuntatykki.


Vuoden 2015 puolella Volodymyr Tsemakh antoi haastattelun videolla ”’Брат на брата’, часть 3” (Veljeltä veljelle, osa 3) venäläiselle kansallismieliselle propagandakanavalle. Media löysi videon Tsemakhin vangitsemisen jälkeen tutkittaessa hänen taustoja, alkuperäinen video on poistettu youtube-kanavalta, mutta se on edelleen katsottavissa Bellingcatin youtube-tililtä. (3) Haastattelussa Tsemakh viittaa olleensa kätkemässä ”Buk” ilmatorjuntaohjusjärjestelmää Donbasissa.

Itse haastattelussa sanan ”Buk” kohdalla on ”piippaus”, mutta on hyvin todennäköistä, että hän puhuu olleensa piilottamassa ”Bukia” eikä ”penistä” (ven. "хуй"), kuten Venäjä tukeva bloggaaja Vladimir Kornilov väittää. Twitterissä @loogunda avaa asiaa hiukan, hänen twiittisäiettä kannattaa lukea näiltä osin tarkeminkin:

The word "Buk" is bleeped in his old interview (yet lip-reads), a pro-RU blogger Kornilov states (https://twitter.com/Kornilov1968/status/1147770812914720769 …) that Tsemakh's bleeped word was "хуй" (an invective for "penis") not Buk, but it's unclear then, why he says ‘I was hiding this #%$’.” (4)

Myös Bellingcat käsittelee videota laajassa artikkelissaan ”The Arrest of Vladimir Tsemakh and Its Implications for the MH17 Investigation”.*

Malaysia Airlinesin pudottaneen ”Buk”-TELAR nro. 332 havaintotiedoissa on 17. heinäkuuta 2014 osalta noin viiden tunnin aukko iltapäivästä klo. 16:20  iltaan kello 21:32, jolloin jäljitettiin puhelu, jossa puhuttiin ”Bukin Snižnessä kadonneesta miehistönjäsenestä”:

a (Russian) Buk crew member got lost in Snizhne”. (5)

On hyvin todennäköistä, että ”Buk” nro. 332 on tuolloin ollut Tsemakhin näköpiirissä – vähintäänkin voimme olettaa hänen olleen tietoinen järjestelmän liikkeistä alueella, koska hänen vastuulla oli pataljoonan Snižnen alueelle sijoittamia ilmatorjuntajoukkoja.

Tsemakhia ei pidetä henkilökohtaiselta asemaltaan merkittävänä henkilönä MH17 pudotuksessa, hän ei kuulunut ”kansantasavaltojen” turvallisuuselimiin tai johtoon. Hän ei tietojen mukaan myöskään kuulunut ”DNR:n” sotilastiedusteluun, (mikä toki oli suoraan venäläisten komennossa).

Hänen ei tiedetä kuuluneen Leonid ”Krot” Khartšenkon alaisuuteen, jonka vastuulla oli Buk-TELAR nro. 332 siirrot Ukrainalta miehitetyillä alueilla heinäkuun 17. ja 18. vuonna 2014. Snižneläisenä hänen paikallistuntemusta on mahdollisesti hyödynnetty aseman ja kokemuksen ohella, mikä on voinut vaikuttaa hänen tehtävänkuvaan tuolloin.

Tsemakhin kaappaaminen voi muodostua MH17-tutkinnan kannalta merkittäväksi, riippuen kuinka yhteistyöhaluinen hän on. Onnistunut kaappaus toimii myös varoittavana esimerkkinä, ukrainalaiset erikoisjoukot onnistuivat hakemaan miehitetyiltä alueilta yhden (alatason) komentajan, vastaisuudessa useampi miehitetyillä alueilla pysyvästi oleileva militanttikomentaja joutuu katsomaan entistä useammin selkänsä taa – moni heistä on nähnyt ja tehnyt asioita, joista ukrainalaiset haluavat heidät oikeuteen ja jota nämä ”komentajat” ovat kuvitelleet voivansa pakoilla loputtomiin miehitetyillä alueilla. Tsemakhin kaappaus osoittaa sen, että sodankin ollessa käynnissä tällainen operaatio voidaan tarvittaessa suorittaa ja kohde toimittaa demarkaatiolinjan oikealle puolelle ja sen myötä oikeuteen.


Marko



*: Suosittelen lukemaan Bellingcatin julkaiseman ”The Arrest of Vladimir Tsemakh and Its Implications for the MH17 Investigation” -artikkelin.

Hyödynnetty myös Volodymyr Tsemakhin Odnoklassnikin valokuva-albumia:








tiistai 9. heinäkuuta 2019

Viisi vuotta Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisesta – sivuhuomioita


Olen aiemmin kirjoittanut Malaysia Airlinesin MH17 pudottamisesta, MH17 pudottaneesta Venäjän asevoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatiin kuuluneesta 9K37M1 Buk TELARista (nro: 332) ja sen reitistä Itä-Ukrainassa Venäjän proxy-joukkojen kontrolloimalla alueella sekä siirrosta prikaatin tukikohdasta Marshala Zhukovasta Kurskin alueella Ukrainan rajan tuntumaan useita blogeja, joten tällä kertaa en enää kertaa kokonaisuudessaan kirjoittamaani vaan teen havaintoja viime aikojen MH17 koskettavista uutisista ja tapahtumista, osan ollessa sellaisia, jotka ovat harvemmin saaneet huomiota suomalaisessa mediassa.


















Muutama tunti MH17 alas ampumisen jälkeen @WowihaY jakoi twitterissä yllä olevan kuvan, (1) kuva on otettu hetki sen jälkeen, kun 9K37M1 Buk:stä ammuttiin ohjus kohti Malaysia Airlinesin lentoa MH17. Kuvan ottopaikan sijainti selvitetty, se on myös otettu ajankohtana, jolloin se kerrotaan otetun. Kyseisellä reittilennolla Amsterdamista Kuala Lumpuriin Malaysia Airlinesillä oli konetyyppinä Boeing 777-200ER ja koneessa oli yhteensä 298 matkustajaa ja miehistön jäsentä, jotka kaikki kuolivat kyseisenä iltapäivänä kello 16:20:-- 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin Buk-TELARista nro 332 laukaistun ilmatorjuntaohjuksen 70-kiloisen taistelukärjen räjähdettyä takaa katsottuna lentokoneen ohjaamon vasemmalla puolella.

Ennen kuin paneudun tarkemmin viime aikojen uutisiin ja tapahtumiin, kaksi omalla tavallaan hyvinkin traagista MH17 pudotukseen liittyvää kuvakaappausta.



























Venäläisen uutistoimisto Tassin verkkosivulla on edelleen yllä oleva uutinen kuvakaappauksen asussa viisi vuotta Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen jälkeen (yllä oleva kuvakaappaus otettu 7. heinäkuuta 2019). (2)

Alla vastaavasti on kuvakaappaus viestistä, jonka Igor ”Strelkov” Girkin julkaisi VK:ssa eli V-Kontaktessa koneen pudottamisen jälkeen, jolloin hänkin uskoi pudotetun Ukrainan ilmavoimien Antonov An-26 kuljetuskoneen. Girkin poisti viestin totuuden paljastumisen jälkeen, kuvakaappaukset jäivät elämään omaa elämäänsä ja Venäjä ryhtyi levittämään valheiden ja syytösten verkkoaan.























Igor ”Strelkov” Girkin kuuluu niiden neljän henkilön joukkoon, joita monikansallinen tutkijaryhmä Joint Investigation Teams eli JIT pitää vastuullisina Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamiseen 17. heinäkuuta 2014. Nelikon muut jäsenet ovat venäläiset Sergei “Khmury” Dubinski ja Oleg “Gyurza” Pulatov sekä ukrainalaistaustainen, ex. tiedustelu-upseeri ja varuskunnan komentajana toiminut, Leonid ”Krot” Khartšenko. (3)

Girkin, Dubinski ja Pulatov ovat kaikki entisiä Venäjän asevoimien tai Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n tiedustelu-upseereita. Girkin on julkisesti kertonut olevansa FSB:n (entinen) tiedustelu-upseeri, eversti.

Kuten JIT:n tiedotustilaisuudessa painotettiin, kyseinen nelikko ei vastannut ohjuksen ampumisesta, omalla toiminnallaan he mahdollistivat ampumisen, joten siitä johtuen heitä pidetään tällä hetkellä ensisijaisesti vastuullisina Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamiseen. Nelikosta on aikomus antaa Interpolille kansainvälinen pidätysmääräys – jota Venäjä ei, ilmoituksensa mukaan, aio noudattaa.

MH17 pudottamiseen vastuullinen nelikko (JIT:n tiedotustilaisuus).















Kuvassa 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan miehistöä.

















JIT:n tavoitteena on myös selvittää kyseisen 9K37M1 Buk TELARin miehistö 17. heinäkuuta 2014. JIT:n tiedossa on se, että Kurskin alueelle sijoitetun Venäjän asevoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan osia siirrettiin kesäkuun lopulla tukikohdastaan Marshala Zhukovasta etelään Rostovin alueelle Venäjän ja Ukrainan rajaseudulle, joukossa myös Buk-TELAR nro 332. Yllä olevassa kuvassa on toisen pataljoonan miehistöä kesällä 2014. Samoin JIT:n tiedossa on myös se, että neljä 53. prikaatiin kuuluvaa upseeria/ sotilasta oli Buk-TELARin mukana Ukrainan maaperällä.  

Sergei Mutškaev on toiminut 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin komentajana vuodesta 2013/2014 lähtien – hän toimi prikaatin komentaja MH17 pudotuksen aikaan, ja prikaatin 2. pataljoonan komentajana kesällä 2014 toimi Dmitri Trunin. 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonaan kuuluu yhteensä kolme patteria.

Tietojen mukaan Leonid ”Krot” Khartšenko oli vastuussa Buk-M1 TELARin n:o 332 siirroista Ukrainan maaperällä, hän oli myös läsnä, kun MH17 pudottanut ohjus ammuttiin.

Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen jälkeen heinäkuun 17. 2014 kello 20:30 Igor Girkin antoi Sergei Dubinskille käskyn siirtää Buk-TELAR saattueessa Luhanskin oblastin ja Venäjän väliselle rajalle ja siirtää sen Venäjälle.

Samana iltana kello 22:35 Dubinski vastaavasti antoi käskyn Khartšenkolle toimittaa Buk-TELAR Luhanskin alueella Venäjän rajalle ja luovuttaa se siellä henkilölle, joka saapuu noutamaan sitä. Käskyn saatuaan Khartšenko kokosi ryhmän suojaamaan Buk-TELARin kuljettamista takaisin Venäjälle käytössään olevalla Volvon vetämällä trailerilla.

Buk-TELAR siirrettiin Snizhnen alueelta Venäjälle seuraavien reittipisteiden kautta:

Khrustalnyi (entinen Krasnyi Lutš) – FashchivkaDebaltsevePerevalskLuhansk, jossa Buk-TELARia kuljettanut Volvo onnistuttiin kuvaamaan Buk nro. 332 trailerilla kello 05:xx aikoihin – KhriashchuvateMolodonvardiyskSukhodilskSevernyi, josta Buk-TELAR  siirtyi Venäjän puolelle heinäkuun 18. kello 07:15. (4)

Severnyissä ei ole virallinen rajanylityspaikka, joten Buk-TELAR  joko siirrettiin Venäjälle suoraan maastorajan yli tai rajaseudulla risteileviä teitä myöten.

Girkin toisti JIT:n taannoisen tiedotustilaisuuden jälkeen saman, jonka hän on tuonut julki aiemminkin, että ”kapinalliset” (Girkinin käyttämä termi) eivät pudottaneet lentoa MH17, minkä venäläispropagandistit ovat tulkinneet väärin, vaikka tässä kohdin Girkin puhuu totta, joskin epämääräisin termein – ”kapinalliset” eivät sitä pudottaneet vaan Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudotti Venäjän asevoimat. Tai kuten eräin paikoin on viitattu ”РФ” – Российская Федерация eli Venäjän federaatio on vastuullinen koneen pudottamisesta.


















Heinäkuun 16. 2014 venäläinen, propagandatarkoituksissa usein käytetty, Life News julkaisi videon, (5 ja 6) joka oli kuvattu edellisenä päivänä kolmisen kilometriä Pervomaisk’yin kylän eteläpuolella. Videolla, Igor Girkin ja tuolloin miehitettyyn Donetskiin perustetun ”kansantasavallan” johtoon kuuluneen Aleksandr Borodain ohella, näkyy myös lähi-ilmatorjuntaan tarkoitettu 9K35 Strela-10-järjestelmä.

Ryhmän vierailu alueella voi liittyä etelämpänä Marynivkan alueella tuolloin käytyihin raskaisiin taisteluihin (todennäköisin syy) mutta taustalla voi myös olla muitakin tarkoitusperiä alkaen rajaseudun hallinnasta ja tuen saamisesta Venäjän puolelta Kuybyshevon kautta, jonka alueelle Venäjä oli ryhtynyt rakentamaan varustuksia joukoilleen ja sijoittamaan joukkojaan – viimeistään heinäkuun 16. jälkeen Kuybyshevon alueelle sijoitettiin myös yksi Buk-M1 TELAR sekä johtokeskus-yksikkö ja maalinosoitustutka. Alueelle sijoitettu kalusto kuului todennäköisesti Venäjän asevoimien 67. ilmatorjuntaohjusprikaatille (prikaatin tukikohta sijaitsee Vladikavkazissa Pohjois-Ossetiassa). (7)

Nämä toimet heinäkuun puolenvälin aikoihin omalta osaltaan todistavat Venäjän asevoimien kasvavasta roolista Ukrainan sodassa, samalla rooli muuttui aiempaa entistä aktiivisemmaksi, sisältäen kalustotuen ja erikoisyksiköiden toiminnan ohella aktiivisen osallistumisen taisteluihin, alussa omalta maaperältä epäsuoran tulen muodossa Ukrainan maaperälle ja MH17 pudottamisen myötä entistä selkeämmin myös Ukrainan maaperällä, näidenkin näyttöjen perusteella viimeistään heinäkuussa 2014 läntisen median (ja poliitikkojen) olisi pitänyt lopettaa puhuminen ”sisällissodasta” ja ”separatisteista”, ja käyttää sodasta riittävän täsmällisiä termejä unohtamatta Venäjän osuutta siinä. Toki sotaa tarkemmin seuraaville Venäjän rooli oli selvinnyt jo aiemmin keväällä, mutta kesällä 2014 ”suomusten” olisi tullut pudota kaikkien silmiltä – satujen aika oli ohi.


Marko



4. https://twitter.com/AricToler/status/1141324629170118657 (koko Aric Tolerin twiitti-ketju sisältää olennaista tietoa).

lauantai 6. heinäkuuta 2019

Sotatoimet Ukrainassa tämän vuoden kesäkuussa


Heinäkuuta on jo eletty hyvänmatkaa, joten on aika luoda katsaus kesäkuun sotatoimiin ja muihin merkittäviin tapahtumiin Ukrainassa sekä Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla.

Toukokuuhun verrattuna kesäkuu oli Ukrainan asevoimille sekä vapaaehtoisjoukoille merkittävästi raskaampi tappioiden noustessa 11 kuolleeseen (toukokuu 7) ja 82 haavoittuneeseen (toukokuu 36) tai taistelutilanteessa vammautuneeseen sotilaaseen. Merkittävää kasvua tapahtui taistelutilanteissa haavoittuneiden ja vammautuneiden kohdalla, mikä on osaltaan selitettävissä sillä, että kesäkuussa Venäjä ja sen joukkojen rinnalla taistelevat proxy-joukot lisäsivät merkittävässä määrin Minsk II -sopimuksessa kiellettyjen asejärjestelmien sekä epäsuoran tulen käyttöä. Kranaatinheittimien (82 mm ja 120 mm) rinnalla venäläisjoukot käyttivät säännöllisesti – lähes päivittäin – 122 mm ja 152 mm tykistöä, myös 122 mm BM-21 Grad ja Grad-P raketinheitinjärjestelmiä käytettiin yksittäisiä kertoja – vihollisen panssarikalusto osallistui sotatoimiin useampana päivänä.

Kesäkuussa sotatoimissa menehtyneitä ukrainalaissotilaita.



























Ukrainalaiset pysäyttävä uutinen oli myös Kansanrintaman (ukr. Народний фронт) parlamentaarikon, reservin everstin, sotakirjeenvaihtajana meritoituneen ja “Information Resistance” -ryhmän perustajan Dmytro Tymchukin kuolema kotonaan 19. kesäkuuta. Tymchuk menehtyi päähän osuneeseen luotiin – kuolinsyyntutkinta on käynnissä. Dmytro Tymchukin perustama “Information Resistance” -ryhmä, jonka koordinaattorina hän toimi kuolemaansa saakka, oli ensimmäisiä ryhmiä, joka raportoi ja analysoi Venäjän asevoimien ja erikoisjoukkojen toimista Krimin niemimaalla ja myöhemmin keväällä 2014 Itä-Ukrainassa.



Dmytro Tymchuk 27.6.1972 – 19.6.2019.


















ETYJ:n Ukrainan monitorointimission raportoinnin perusteella kesäkuussa menehtyi yksi siviili sotatoimien seurauksena 24 vammautuessa. ETYJ:n raportointien tarkat ajanjaksot 3. – 16. kesäkuuta ja 17. – 30. kesäkuuta – kesäkuun ensimmäiset päivät jäävät edelliseen parinviikon aikaperiodiin, jolloin viisi siviiliä vammautui sotatoimista johtuvista syistä.

Valtaosa siviiliuhreista on seurausta taajama-alueiden tulittamisesta joko pienikaliiperisilla aseilla tai erilaisilla kranaatinheittimillä ja tykistöllä. Esim. varhain aamulla 6. kesäkuuta Venäjän proxy-joukot tulittivat Ukrainan kontrolloimaa Majorsken taajamaa rynnäkkökivääreillä sekä raskailla konekivääreillä – ainakin yhteen kerrostaloon osui luoteja.

Horlivkan kupeessa sijaitsevassa Majorskessa on merkittävä siviileille tarkoitettu rintamalinjan (demarkaatiolinjan) ylityspaikka, jonne kertyy siviileitä aamuvarhaisesta lähtien jonottamaan pääsyä demarkaatiolinjan yli. Majorsken taajamaa sekä pikatietä, jolla tarkastusasema sijaitsee, on tulitettu lukuisia kertoja käynnissä olevan sodan aikana – tulituksen seurauksena tarkastusasema on jouduttu sulkemaan useita kertoja, siviiliuhreiltakaan ei ole näissä välikohtauksissa vältytty.

Aamulla, 14. kesäkuuta, kello viiden aikaan Ukrainan hallinnassa olevaa Mar’inkan pikkukaupunkia tulitettiin kranaatinheittimillä sekä 122 mm 2S1 ”Gvozdika” panssarihaupitseilla, parin kadun varrella lukuisia asuinrakennuksia vaurioitui tai tuhoutui – tulituksen seurauksena nelihenkinen perhe joutui sairaalahoitoon, vammautuneiden joukossa oli myös perheen yhdeksän vuotias lapsi.

Ukrainan poliisin kuvaa Marinkasta 14. kesäkuuta 2019.




















Ukrainalaisen sotilaskirjeenvaihtaja Oleksii Kashporovski’in välittämän tiedon mukaan Ukrainan asevoimien 24. erillisen mekanisoidun prikaatin sotilaat ovat edenneet aiemmin samalla viikolla ”harmaalle vyöhykkeelle” Mar’inkan kaupungin itäosissa ottaen näin koko kaupungin hallintaansa. Operaation myötä Ukrainan asevoimat on edennyt vain muutaman sadan metrin päähän venäläisjoukkojen hallinnoimasta Oleksandrivkan kylästä.

Kesäkuun viimeisellä viikolla Avdiivkan kaupunkia Donetskin pohjoispuolella tulitettiin kahdesti vihollisjoukkojen toimesta, kummallakin kerralla asuinrakennukset ja muut siviilikohteet joutuivat tulituksen kohteeksi. Avdiivkassa siviileillä oli onni myötä, tulituksesta ja siviilikohteiden vaurioitumisesta huolimatta asukkaat eivät vammautuneet tulituksessa.

Suoran ja epäsuoran tulituksen ohella miinat ja erilaiset maastoon jääneet räjähteet sekä ansapommit muodostavat siviileille suuren uhan. Kesäkuun alkupuolella Popasnan alueella peltotöissä olleet miehet ajoivat traktorilla tunnistamattomaan räjähteeseen, vuonna 1971 ja 1993 syntyneet miehet vammautuivat räjähdyksessä – heidät toimitettiin Popasnan alueen keskussairaalaan hoitoon. Kummankaan miehen vammat eivät olleet hengenvaaralliset.

Touko-kesäkuun vaihteessa miehitetyssä Horlivkassa isoäiti toimitettiin sairaalahoitoon sirpalevammojen tähden, isoäidin seurassa ollut lapsenlapsi toimitettiin samalla sairaalahoitoon shokkioireiden vuoksi.

Ukrainan asevoimat, yhdessä muiden Joint Forces Operationiin (JFO) osallistuvien joukkojen kanssa, on tuhonnut alkuvuoden kuluessa lukuisia vihollisen merkittäviä kohteita epäsuoralla tulella, pääasiassa kranaatinheittimillä mutta myös 122 mm ja 152 mm tykistöä on käytetty. Minsk II -sopimuksen muodostamien rajoitteiden myötä ukrainalaisjoukoilla on käytössään hyvin rajallinen määrä heitin ja tykistökalustoa vastatykistötoimintaan, vastaosa varustuksesta on joko ETYJ:n määrittelemillä (kontrolloiduilla) alueilla tai riittävän kaukana demarkaatiolinjasta.

Ukrainan kansalliskaarin alaisuuteen sijoitetun Azov rykmentin asemia tulitettiin venäläisjoukkojen toimesta tykistöllä kesäkuun 23. Svitlodarskin ”pullistuman” alueella, tuolloin rykmenttiin kuuluva tiedusteluyksikkö havaitsi miehitetyn Horlivkan luoteispuolella venäläisen 1L219 Zoopark-1 (“Зоопарк-1”) -järjestelmään kuuluvan 1L259 vastatykistötutkan. Rykmentin tiedusteluyksikön välittämien tietojen mukaan pääteltiin venäläisten säätävän järjestelmää alueella, jolloin Azov rykmenttiin kuuluvat sotilaat lähettivät tiedustelulennokin kuvaamaan ja tunnistamaan kohteen.


Venäläisen Zoopark-1 -järjestelmän 1L259 vastatykistötutka.




















Rykmentin julkaisemalla videolla 23. kesäkuuta havaittu venäläisten Zoopark-1 -järjestelmän 1L259 vastatykistötutka joutuu kranaattikeskityksen kohteeksi. Videolla on havaittavissa myös se, kuinka ukrainalaisjoukot korjaavat tulta keskityksen kuluessa. Tiedustelulennokista kuvattua täyspitkää videota ei ole julkaistu, kerrottujen tietojen mukaan venäläinen Zoopark-1 -järjestelmän 1L259 vastatykistötutka tuhoutui tulituksessa.

Valtaosalla rintamalinjaa on käyty taisteluita säännöllisesti kesäkuun aikana, poikkeuksena on Stanytsia Luhanskan kohdalla sijaitseva lohko, jolla jännite on laskenut ja ETYJ:n neuvottelema tulitauko on pitänyt, samalla kumpikin osapuoli on vetänyt joukkojaan rintamalta purkaen jännitystä. Ukrainan vasta valittu presidentti Volodymyr Zelenskyi on korostanut toistuvasti onnistuneen tulitauon ja jännitteen purun merkitystä, vastaavaa onnistumista ei kuitenkaan ole saatu muilla rintamalohkoilla – itse asiassa muilla lohkoilla vihollinen on ennemminkin lisännyt painetta ja raskaan aseistuksen käyttöä.

Ukrainan tilapäisesti miehitettyjen alueiden (TOT) varaministeri Georgy Tukan aiemman tiedonannon mukaan vihollisella on rotaatio käynnissä miehitetyn Luhanskin alueella, jossa alueella operoivan 2. armeijakunnan Venäjän proxy-joukkoja eli ns. aluepuolustusprikaatien taistelijoita korvataan Venäjän asevoimiin ja turvallisuuselimiin kuuluvilla joukoilla. Tietoa ei ole vahvistettu, mutta sosiaaliseen mediaan jaettujen kuvien ja videoiden perusteella on nähtävillä, että kummallakin puolella Venäjän kontrolloimaa rajaa on joukkojen liikehdintää.

Kesäkuun alkupuolella ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio kuvasi yöaikaan pitkän kantaman tiedustelulennokilla sotilastyyppisten ajoneuvojen liikkumista Venäjän miehittämällä rajaseudulla Tšeremšinen kylän itäpuolella, ajoneuvot saapuivat Venäjältä Ukrainaan, ja ajoivat pieninä kolonnina muun muassa Luhanskin sekä Verkhnoševyrivkan kylän alueille. Myös Luhanskin (tuhotuneen) kansainvälisen lentokentän alueella on ETYJ:n toimesta havaittu poikkeuksellisia määriä kalustoa.

Kesäkuun 19. Kansainvälinen tutkijaryhmä (JIT) nimesi neljä miestä, joita epäillään heinäkuun 17. 2014, tapahtuneesta Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisesta. Nimetyt henkilöt ovat venäläiset Igor Girkin, Sergey Dubinsky ja Oleg Pulatov – jotka kaikki ovat entisiä Venäjän asevoimien (GRU) tai Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n tiedustelu-upseereita, sekä ukrainalaisen, tiedustelu-upseeritaustaisen, varuskunnan komentajana ennen sotaa toimineen Leonid Khartšenkon. (1)


Miehitetty Krim – Krimin tataarien vaino jatkuu

Suomessa huomattavaa keskustelua herätti Yleisradion 15. kesäkuuta julkaisema, heidän Venäjän-toimittaja Marjo Näkin laatima raportti Krimillä sijaitsevasta Artek-leirikeskuksesta. (2) Tuolloin Ulkoministeriö, Ukrainan suurlähetystö ja lukuisat kansalaisaktivistit kiinnittivät huomiota puutteellisesti laadittuun kirjoitukseen (josta en käytä uutinen-nimeä) ottaen yhteyttä Yleisradioon, ja vasta heinäkuun 2. Yleisradio päivitti kirjoitusta pienellä tietoiskulla Krimin asemasta Venäjän miehityksen alla, mikä ei kuitenkaan poistanut jutun ongelmallista – Venäjän narratiivia toistavaa ja lapsia hyödyntävää – ominaisuutta, eikä sitä, että kirjoituksessa jätettiin paljon Artek-leirikeskuksesta kertomatta. (3)

Sen sijaan, että Yleisradio julkaisee pastellinsävyisiä kirjoituksia Krimiltä, se olisi voinut kesäkuussakin uutisoida Venäjän turvallisuusviranomaisten Krimin tataareihin sekä muihin miehityksen vastustajiin kohdistuvasta vainosta. 

Krimin tataarien vainoa – kesäkuun 10. 2019. (4)





















Kesäkuun 10. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB suoritti sarjan etsintöjä ja pidätyksiä miehitetyllä niemimaalla, varhain aamulla FSB:n yksiköt tekivät ratsian yhteen asuintaloon Aluštan alueella, kuin myös Strohanivkan kylässä Simferopolin alueella aiemmin pidätetyn Ruslan Suleymanovin veljen Eskender Suleymanovin kotitaloon sekä Kamjankan kylään niin ikää Simferopolin alueella.

Miehitetyllä Krimin niemimaalla toimivien ihmisoikeusaktivistien mukaan Venäjän turvallisuuspalvelu FSB suoritti myöhemmin saman vuorokauden kuluessa ”tutkinnallisissa tarkoituksissa” tarkastuksen yhdessä asuintalossa Bilohirskin alueella. (5)

Tässä iskujen sarjassa pidätettiin yhteensä yhdeksän Krimin tataaria, iskujen sarja kohdistui myös Krimin tataarien solidaarisuusliikkeen jäseniin. Liike tukee ja auttaa perheitä, joiden jäseniä on pidätetty tai tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin Venäjän miehitysvallan toimesta. Toiminta on rauhanomaista aktivismia käsittäen taloudellisen tuen ja muun perheelle kohdistetun tuen. Tämä, kuten muutkin rauhanomaiseen aktivismiin tähtäävät liikkeet välittävät, myös tietoa niemimaan surkeasta ihmisoikeustilanteesta ja miehityksen vastustajiin kohdistuvasta vainosta.

Venäjä on pidättänyt ja vanginnut miehityksen kuluessa useita kymmeniä aktivisteja Krimin niemimaalla, valtaosa heistä on tuomittu näytösoikeudenkäynneissä pitkiin vankeusrangaistuksiin. Kuulusteltavia aktivisteja on poikkeuksetta kidutettu ja pahoinpidelty, useiden kohdalla pahoinpitelyt ja kidutus jatkuu muodossa tai toisessa tuomionjulistamisen jälkeenkin – pahoinpitelijöinä ovat turvallisuuskoneiston edustajien ohella toiset vangit. Venäjä on myös mielivaltaisesti evännyt vangituilta ja tuomituilta heidän tarvitsemansa sairaalahoidon tai henkilökohtaiset lääkkeet. Kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen ohella venäläinen Memorial on julistanut vangitut ukrainalaisaktivistit poliittisiksi vangeiksi.

* * *

Kiovassa järjestettiin kesäkuun 23. Kyiv Pride -marssi, marssin organisoijien mukaan yli 8000 kansalaista osallistui marssille Ukrainan poliisin ja kansalliskaartin turvatessa marssin. (6) Marssille osallistujien joukossa oli myös lukuisia sotaveteraaneja, he välittivät sanomaa taistelevansa kaikkien ihmisoikeuksien puolesta.

Ennen ja jälkeen marssin Kiovassa ääriryhmät sekä Venäjää tukevat ääriainekset järjestivät välikohtauksia yrittäen hyökätä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä sekä heidän tukijoiden kimppuun, sekä estää marssin kulun. Venäjää tukevat ääriaineksiin kuuluvat henkilöt vandalisoivat Euromaidaniin osallistuneiden muistomerkkejä. Hyökkäyksen kohteeksi joutui myös Ukrainan sankarin Serhyi Nihoyanin muistomerkki (kuva alla, vangittu vandaali myös kuvassa).




















Ulkoministeri Pekka Haavisto kirjoitti Ministerin kynästä -kolumnisarjassa heinäkuun puolella ”Ukrainan tulevaisuus vaikuttaa koko Euroopan turvallisuuteen – on asia, jonka me todella usein unohdamme kuvitellessamme Ukrainan sodan olevan kaukana meistä. Näin ei ole, se mitä Ukrainassa tulevina vuosina tapahtuu vaikuttaa meihin kaikkiin hyvässä ja pahassa. Mikäli Venäjä saa haluamansa Ukrainassa, voimme vain kuvitella millaisen signaalin se antaa Putinin hallinnolle, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle ja koko Euroopalle. Yli 45 miljoonan asukkaan Ukraina on meidän kaikkien asia.


Marko





ETYJ:n raportteihin pohjautuvissa kohdissa lähteinä käytetty @OSCE_SMM -twitter-tiliä sekä OSCE Special Monitoring Mission to Ukraine -verkkosivua. 

*: uutinen julkaistu Verkkouutisissa 1. heinäkuuta, jonka jälkeen Yleisradio päivitti Näkin raporttia maininnalla Krimin niemimaan asemasta Venäjän miehityksen alaisuudessa.