Anneksoiko Venäjä Itä-Ukrainan miehitetyt alueet?

 

Venäjä on siirtänyt tämän vuoden maaliskuun loppupuolelta lähtien lisää kalustoa sekä joukkoja Ukrainan vastaiselle rajalle sekä Ukrainalta miehittämilleen alueille ts. Krimin niemimaalle ja – toistaiseksi vähäisemmässä määrin – Itä-Ukrainaan*. Miehitetystä Donetskista ja Luhanskista kantautuneiden tietojen mukaan myös siellä liikkeellä olevien joukkojen ja kaluston määrä on kasvanut maaliskuun lopulla ja huhtikuun alkupuolella. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden havaintojen perusteella alueelle on toimitettu Venäjältä runsaasti raskasta kalustoa tämän vuoden puolella, käytännössä sodankäynnin hitaan eskaloitumisen tahtiin.

On esitetty spekulaatioita Venäjän mahdollisesta, rajoitetusta, offensiivista Krimin akuutin vesiongelman ratkaisemiseksi, miehittämällä Dnepriltä Krimin niemimaalle yltävä Pohjois-Krimin kanava, jonka Ukraina patosi Venäjän miehitettyä niemimaan helmi-maaliskuussa 2014. Operaation tekisi mahdolliseksi Venäjän niemimaalle viime viikkoina siirtämä kalusto, johon muun muassa kuuluu osia Ingušiaan sijoitetusta 291. tykistöprikaatista, Pihkovaan sijoitetusta 76. ilmarynnäkködivisioonasta ja Kamyšiniin sijoitetusta 56. erillisestä ilmarynnäkköprikaatista, niemimaalle pysyvästi sijoitettujen joukkojen – kuten 810. merijalkaväenprikaati – lisäksi. Viimeisimpien havaintojen mukaan Venäjän miehittämälle niemimaalle on saapunut myös huollon- ja logistiikan joukko-osastoja, ja mahdollista maihinnousuoperaatiota tukemaan Kaspian laivueesta Mustanmeren laivaston operointialueelle siirretyt kymmenen Serna-luokan maihinnousualusta ja Venäjän Pohjoisen laivaston kaksi Ropucha-luokan maihinnousualusta, jotka tänään (17. huhtikuuta) purjehtivat Bosporinsalmen läpi Mustallemerelle. (1 ja 2)

291. tykistöprikaatin kalustoon kuuluu myös järeitä 203 mm 2S7 Pion/ Malka telakanuunoita sekä 240 mm 2S4 Tjulpan kranaatinheitinvaunuja. Nämä ”muinaisjäänteet” sopivat linnoitettujen asemien tuhoamiseen ja täten helpottamaan mahdollista läpimurtoa. Prikaatin varustukseen kuuluu myös 152 mm 2S19 MSTA-S panssarihaupitseja. 76. ilmarynnäkködivisioona kuin myös 56. erillinen ilmarynnäkköprikaati siirtävät niemimaalle muun kaluston ohella yksiköiden käytössä olevia taistelupanssarivaunuja. (Huom. Venäjä on jo aiemmin sijoittanut ja/ tai varastoinut Krimin niemimaan alueella vajaat kaksisataa taistelupanssarivaunua muun kaluston ohella, joten niemimaalla voi olla riittävästi mekanisoitua kalustoa tukemaan rajoitettua offensiivia Ukrainan eteläosiin).

Mutta sisältyykö Venäjän offensiiviin liian suuria riskejä, voiko olla mahdollista, että joukkojen siirrot palvelevat lopulta muuta tarkoitusta?

Venäjän presidentti Vladimir Putin aikoo puhua maansa parlamentin molemmille kamareille eli liittokokoukselle keskiviikkona huhtikuun 21. päivänä. (3) Puheen jälkeisille päiville on kutsuttu koolle jo liittoneuvosto, jotta Putinilta odotettavat ”kiireelliset määräykset” voidaan panna toimeen. Millaisia nämä kiireelliset määräykset voivat olla?

Venäjä on jo siirtänyt merkittävän määrän joukkoja Ukrainan rajoille, etelästä miehitetyltä Krimin niemimaalta Voronež-Belgorod-Kursk-alueelle saakka – unohtamatta Itä-Ukrainan miehitettyihin alueisiin rajoittuvia osia Rostovin oblastista. Mikäli Venäjä tarkoituksena oli (on) voimannäyttö, sanoma meni perille; mikäli taustalla on muita tarkoitusperiä, on ymmärrettävää, että Venäjä jatkaa edelleen, sotaharjoitusten varjolla, joukkojen siirtoa länsi- ja lounaiskolkkaan maata.

Onko tämä ”muu tarkoitusperä” sitten offensiivi syvemmälle Ukrainaan vai jotain muuta? Olen viime päivinä pohtinut eri vaihtoehtoja ja skenaarioita. Olisiko Venäjä valmis ottamaan riskin ja ratkaisemaan voimankäytöllä ts. offensiivilla Krimin niemimaan vesiongelman? Sisältyykö mahdolliseen offensiiviin sellaisia sotilaallisia- tai taloudellisia riskejä, joita Venäjän johto ei ole valmis ottamaan? Vai onko olemassa muita vaihtoehtoisia skenaarioita?

Venäjän toiminnan kohdalla tavataan sanoa, älä kuuntele mitä suu puhuu vaan katso mitä kädet tekevät, mutta entäpä jos pitäisikin kuunnella mitä suu puhuu?

Olemme keskittyneet seuraamaan Venäjän mittavia joukkojen siirtoja, myös omat spekulaationi ovat kohdistuneet mahdolliseen sotilaalliseen operaatioon – olen pitänyt potentiaalisena toteuttamiskohteena Pohjois-Krimin-kanavan ja sen ympäristön valtausta, näin Krimin niemimaan akuutti vesikriisi tulisi ratkaistua. Kriisi, joka koskettaa alueen väestön lisäksi myös maataloustuotantoa, mikä jää usein huomiotta keskusteluissa. Krimin niemimaan pohjavesivarannot ovat monin paikoin romahtaneet sitten vuoden 2014 ja Venäjän suorittaman niemimaan miehityksen, jonka seurauksena paikoin on havaittavissa aavikoitumista. Kukaan ei edes kiellä sitä, etteikö niemimaata uhkaa, monella tapaa akuutti, vesikriisi, mutta onko Venäjällä todellista halua ratkaista tätä ongelmaa? Seuraamme käsiä, suun lausuessa Donbas!

RT:n (Russia Today) päätoimittaja Margarita Simonyan vieraili tammikuussa miehitetyssä Donetskissa, pitäen puolentunnin puheen ”integraatiofoorumissa”. Puheen ajatus, idea ja keskeisin aihe oli Donbas on Venäjää. Donbas on palautettava osaksi Venäjää, jossa näyttää toistuvan sama narratiivi kuin Krimin niemimaan anneksoinnissa – propagandassa Krim on Venäjää, vaihtuu Donbas on Venäjääksi.

Kun RT:n päätoimittaja esittää puheessaan pyynnön Venäjälle liittää Donbas itseensä – palauttaa se osaksi Venäjää, on varma, että sanoilla on korkeimman mahdollisen tahon hyväksyntä. RT kuuluu Kremlin tärkeimpiin propagandamedioihin, enkä usko, että sen päätoimittaja ryhtyy ottamaan itsenäisiä – Kremlin linjan vastaisia – irtiottoja.

Joukkojensiirtoja täydentävät venäläisviranomaisten kommenttien rinnalla valtiollisten propagandistien voimistuvat sotapuheet, merkittävimpänä Venäjän valtiollisen televisiokanavan Rossija1 Dmitri Kiselyovin sekä RT:n päätoimittaja Margarita Simonyan, joka on muistuttanut Venäjän miehittämän Itä-Ukrainan väestön asemasta: ”Donbasissa asuvien venäläisten tulisi asua Venäjällä” – lausuntoa ei kuitenkaan pidä ymmärtää siten, että hän haluaa näiden venäläistaustaisten (tai Venäjän passin omistavien) ihmisten muuttavan Venäjälle, vaan lausunto on ymmärrettävissä siten, että Venäjän rajaa on siirrettävä lännemmäksi, jotta vaatimus tulee täytetyksi ja jotta Venäjällä olisi yksi vipuvarsi lisää Ukrainaa vastaan käytettäväksi.

Aivan kuin pitääkseen teeman esillä, Simonyan palasi Donbas-kysymykseen aiemmin tällä viikolla twitterissä Yhdysvaltojen uusien Venäjä-pakotteiden jälkeen.

”Donbassin palauttamista kotiin voidaan pitää epäsymmetrisenä vastauksena?

Esimerkiksi.” (4)

On arvioitu, ettei Venäjä haluaisi anneksoida miehittämäänsä Donbassia vaan jäädyttää konflikti samaan tapaa kuin Transnistrian irrottautuminen Venäjän voimakkaalla tuella ja sotilaallisella avulla Moldovasta on synnyttänyt jäätyneen konfliktin, mikä palvelee Venäjää. Itse en kuitenkaan rinnastaisi miehitettyä Itä-Ukrainaa Transnistriaan, jälkimmäinen erosi, erotettiin, Moldovasta kaoottisena aikana osana Neuvostoliiton hajoamisprosessia, kun taas Itä-Ukraina on miehitetty Venäjän toimesta osana prosessia, jossa maan ylin johto yrittää epätoivoisesti koota Venäjästä Neuvostoliiton perillistä imperialistisen retoriikan ja sotapolitiikan avulla. Ei myöskään pidä väheksyä Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden merkittävyyttä ja sitä, ettei Ukraina missään nimessä ole luopunut niistä tai edes osoita halua olevansa valmis luopumaan alueista. Miehitetty Donbas on samalla tapaa Ukrainaa kuin on miehitetty Krim! Edellisten seikkojen tähden olen sitä mieltä, että Venäjä voi nähdä anneksoinnin mahdollisuutena itselleen, alueen aseman kuitenkin ollessa sellainen, että se voi käyttää sitä vipuvartena ja painostuskeinona Ukrainaa ja sen liittolaisia kohtaan anneksoinnin jälkeenkin. Anneksoinnin myötä Venäjän raja alueella siirtyisi merkittävästi lännemmäksi ja lähemmäksi miehitettyä Krimin niemimaata. Todennäköisesti Kremlissä on verrattu riskejä kuviteltuihin hyötyihin, maa selvisi huojahdellen Krimin miehitystä seuranneista pakotteista – on hyvinkin mahdollista, ettei miehitetyn Itä-Ukrainan anneksoinnista seuraa vastaavaa pakotevyöryä. Mikäli Venäjä liittää Itä-Ukrainan miehitetyt alueet itseensä, toivon, että läntisellä yhteisöllä on jo ennalta suunnitelma, kuinka edetä, jottei synny tilannetta, jossa olemme jälleen ”yllätetyt” ja kyvyttömiä toimimaan riittävällä tarmokkuudella.

RT:n päätoimittaja Margarita Simonyan muistuttaa kuulijoitaan ”Donbasin venäläisistä” erittelemättä lainkaan keitä hän tarkoittaa, valitettavasti sama teema on toistunut useissa läntisissä medioissa, toistetaan sanasta sanaan Venäjän valtaklikin ajatusta, tarpeesta suojella ”Donbasin venäläisiä” taustoittamatta ajatusta riittävästi. Aivan liian harvoin kerrotaan siitä, kuinka Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden väestöä on ”venäläistetty” ehdollistamalla heitä ottamaan Venäjän passi. Näin alueen etnisesti ukrainalaistaustainen väestönosa on viimeisimpien miehitysvuosien kuluessa joutunut – toisinaan jopa pakotettu – ottamaan Venäjän passi, ja kas, alueelle on syntynyt merkittävästi voimakkaampi venäläisväestö, jota Venäjän on ”suojeltava”. Oman näkemykseni mukaan venäläisten suurin vihollinen on kuitenkin Venäjän hallinto itse.

Mikäli tarkastelemme Venäjän toimia tässä passi-kysymyksessä, niin on yks’kantaan todettava, että ne eivät kestä päivänvaloa, itse asiassa kyse on rikollisesta toiminnasta, jossa haavoittuvassa asemassa olevaa väestöä on painostettu ja pakotettu ottamaan Venäjän passi. Pakottamisen ja painostamisen keinovalikoima on laaja, ulottuen työpaikan menetyksen uhasta aina perheenjäseniin ulotettuun uhkailuun ja kiristämiseen. Vanhempia kiristetään lastensa kautta, vanhempien passista kieltäytyminen voi vaikeuttaa lasten pääsyä opiskelemaan vapaan Ukrainan puolelle. Niinpä moni vanhempi uhraa itsensä lastensa tulevaisuuden puolesta.

Pakkoa, uhkailua ja kiristämistä on kohdistettu viime vuoden kesästä lähtien etenkin opetus- ja kulttuuritoimessa sekä lasten parissa työskenteleviä kohtaan, samaa uhkailua kohdistetaan myös sairaanhoitohenkilökuntaan. Painostuskeinoina käytetään keskusteluja, neuvotteluja, matkustuskiellon uhkaa jne.

Passin saadakseen on matkustettava Venäjälle Rostov-na-Donuun, moni on joutunut tekemään matkan useita kertoja, koska ”jotain tietoja on täydennettävä”, on käytävä lääkärissä jne. Mikä viittaa siihen, että Venäjän viranomaiset keräävät henkilöistä sukulaisineen hyvin tarkkoja henkilötietoja ”biometrisen passin” verukkeella. **

Nämä toimet luonnollisesti heittävät varjon Venäjän perusteille venäläisväestön suojelun tarpeesta, Venäjän itsensä luodessa ongelman, jonka se toimillaan (esim. anneksointi) pyrkii ratkaisemaan. Ihmisistä tehdään kuitenkin Venäjän politiikan pelinappuloita, ja kenties muutakin. Me emme tiedä mihin totalitaarinen hallinto käyttää keräämäänsä dataa, eivätkä tiedä miehitetyn Itä-Ukrainan asukkaatkaan.

Toki miehitetyn Itä-Ukrainan alueella asuu joukoittain opportunisteja, miehityshallinnon auliita palvelijoita ynnä oman edun tavoittelijoita ”suojelua” kaipaavien etnisten venäläisten ohella, mutta alueen (tämänhetkisestä) väestömäärästä heitä on ehkäpä 10–15 prosenttia, loppujen Venäjän passin omaavien ollessa paikallisia, jotka ovat tavalla tai toisella pakotettu ottamaan passi. On myös syytä huomioida, että Venäjän toimia miehitetyillä alueilla eivät edes hyväksy läheskään kaikki etnisesti venäläisetkään.

Pidän hyvinkin mahdollisena Putinin tulevan puheen liittyvän tavalla tai toisella miehitetyn Itä-Ukrainan asemaan. Mikäli näin on, Venäjän joukkojen siirrot voi nähdä varautumisena ennalta mahdollisiin (sotilaallisiin) vastatoimiin. Ukrainan mahdollisuudet toimia ovat hyvin rajalliset Venäjän siirrettyä jo ennalta Ukrainaan rajoittuville sekä Ukrainalta miehitetyille alueille kymmeniä tuhansia sotilaita. Venäjällä on jo nyt miehitetyltä Krimiltä-Kurskiin ulottuvalla, Ukrainaan rajoittuvalla alueella, reilut 100 000 sotilasta ja se on valmis pitämään joukkoja alueella niin kauan kuin se katsoo sen tarpeelliseksi. En ryhdy spekuloimaan joukkojen poisvedolla, se tapahtunee jossain vaiheessa tämän hetken ja syyskuussa järjestettävän Zapad-2021-sotaharjoituksen päättymisen välillä, viimeistään silloin kun Zapad-2021-sotaharjoitukseen osallistuvia joukkoja kotiutetaan.

 

Marko

1. https://twitter.com/GirkinGirkin/status/1383259374869618691 

2. https://twitter.com/YorukIsik/status/1383306232480468999 

3. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007903114.html 

4. https://twitter.com/M_Simonyan/status/1382673129403731973 

Lähteinä käytetty myös twitter-käyttäjiä, kuten @GirkinGirkin ja @galandecZP sekä Petri Mäkelä, lisäksi hyödynnetty Jarmo Koposen blogia Kiristäjä. 

*: Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on havaittu viime aikoina uusia joukkoja sekä kalustoliikennettä idästä länteen. Venäjä on myös keskittänyt Itä-Ukrainan miehitettyihin alueisiin rajoittuvalle rajaseudulle jonkin verran tuoreita joukkoja. Miehistö ja kalustoliikennettä miehitetyillä alueilla on havaittu ainakin Donetskissa, Horlivkassa, Jenakijevessa sekä Luhanskissa.

**: Lähteinä miehitetyillä alueilla asuvia henkilöitä, joiden henkilötiedot ja asuinpaikat jätän turvallisuussyistä kertomatta.

Venäjän asevoimat Ukrainan rajoilla sekä Ukrainalta miehitetyillä alueilla

 

Venäjä on siirtänyt tämän vuoden maaliskuun loppupuolelta lähtien lisää kalustoa sekä joukkoja Ukrainan vastaiselle rajalle sekä Ukrainalta miehittämilleen alueille ts. Krimin niemimaalle ja – toistaiseksi vähäisemmässä määrin – Itä-Ukrainaan*. Miehitetystä Donetskista ja Luhanskista kantautuneiden tietojen mukaan myös siellä liikkeellä olevien joukkojen ja kaluston määrä on kasvanut maaliskuun lopulla ja huhtikuun alkupuolella. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden havaintojen perusteella alueelle on toimitettu Venäjältä runsaasti raskasta kalustoa tämän vuoden puolella, käytännössä sodankäynnin hitaan eskaloitumisen tahtiin.

Kysymykseen muodostavatko nämä joukot uhan Ukrainalle, annan minua perehtyneemmän vastata:

”Uhkaa luonnehditaan monesti yhtälöllä tahto x voima. Voimaa Ukrainan alueella/keskitysmarsseilla lähistölle on pian useita divisioonia. Venäjän tahtoa sotilaallisen ratkaisun hakemiseen on turha nykyisellään epäillä. Näin ollen Ukraina on välittömän offensiivisen uhan edessä,” yleisesikuntamajuri, dosentti, sotatieteiden tohtori Antti Paronen twitter-ketjussa huhtikuun 9. 2021. (1)

Entäpä mikä Venäjää motivoi toimintaan ja mitä tavoitteita maalla on?  Venäjän ylläpitämä tilanne, joka ilmenee miehityksenä sekä intensiteetiltään vaihtelevana sotana Itä-Ukrainassa, on jatkunut useiden vuosien ajan aina kevättalvesta 2014, joten on luonnollista, että Venäjällä on joitain tavoitta, miksi kuluttaa omia resursseja toimintaan, joka länsimaisen logiikan kautta tarkasteltuna ei tunnu järkevältä puuhalta. Merkittävimpiin strategisiin tavoitteisiin kuuluu varmuudella Ukrainan länsi-integraation estäminen. Toisaalta Krimin niemimaan miehittämisellä ja sodan synnyttämisellä Ukrainan itäisiin osiin, Venäjä on vain lisännyt ukrainalaisten halua integroitua länteen. Venäjän toimien seurauksena myös NATO-jäsenyyden kannatus on lisääntynyt maassa.

Upseeri ja väitöskirjantekijä Antti Pihlajamaa avasi ajatusta sosiaalisessa mediassa, lainaan häntä hiukan:

”Viime päivinä on paljon pohdittu Venäjän motiiveja ja tavoitteita Ukrainan suunnalla. Vaikka länsimainen logiikka saattaa poiketa venäläisestä, tärkeä strateginen tavoite on varmasti estää Ukrainan länsi-integraatio. Tämä tavoite on luonteeltaan sellainen, että se pitää lunastaa jatkuvasti uudelleen. Tässä mielessä Ukrainan sotaan liittyvän aikakäsityksen voi nähdä syklisenä: Venäjän ei kannata lopettaa sotaa, vaan hallita sitä luoden epävarmuutta aktiivisempien ja hiljaisempien vaiheiden vuorottelulla.” (2)

Alla suuntaa-antava karttakuva, johon merkitty Venäjän Ukrainaan rajoittuville sekä Ukrainalta miehitetyille alueille sijoittamia joukkoja. Karttakuvan alueista tarkastelen tuonnempana tarkemmin Itä-Ukrainan miehitettyjä alueita sekä miehitettyä Krimin niemimaata.

Muutama huomion Venäjän Ukrainan vastaiselle rajalle sijoittamista joukoista paikkakunnittain. Tässä vaiheessa tarkastelen Kurskin, Belgorodin ja Voronežin alueita, koska ne rajoittuvat a) Ukrainalle tärkeään Harkovan alueeseen tai b) Itä-Ukrainan sotatoimialueeseen.

Kursk: 448. ohjusprikaati, 53. ilmatorjuntaohjusprikaati.

Voronež: 108. ilmatorjuntaohjusprikaati, Spetsnaz komppania, 20. armeijan esikunta.

Valiuki: 752. mekanisoiturykmentti, 84. tiedustelupataljoona, 237. panssarirykmentti.

Bogutšar: 159. erillinen panssarintorjunta pataljoona, 99. panssarihaupitsirykmentti, 252. mekanisoiturykmentti, 3. mekanisoidun divisioonan esikunta.

Belgorod: helikopterikenttä, sotilasyksikkö 20925 (koulutuskeskus).

Moldovasta 90-luvun sodassa venäläisjoukkojen ja vapaaehtoisten tuella irtautuneen Transnistrian alueelle on sijoitettu Venäjän maavoimien osasto, sotilasyksikkö nro. 13962, jonka vahvuus on noin 1500 sotilasta. (3) Kyseisen yksikön kalustoa on nähty liikkeellä Transnistrian alueella tämän viikon loppupuolella.

Venäjän maavoimien 8. armeijan vastuualueella on Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden joukot, jotka muodostavat 1. armeijakunnan Donetskin alueelle ja 2. armeijakunnan Luhanskin alueelle. (4) 8. armeijan esikunta sijaitsee Novotšerkasskissa, jonka alueelle on myös sijoitettu 12. esikunta (Itä-Ukrainan operaation esikunta). 1. ja 2. armeijakuntien komentavat upseerit tulevat Venäjän asevoimista. Tavanomaisesti pesti kestää noin puolivuotta, komentoketjun alemmilla tasoilla pestit voivat olla pidempiäkin.

1. ja 2. armeijakunta Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla	lukumäärä
sotilaat	yli 35 000
taistelupanssarivaunut	481
rynnäkkövaunut ja miehistönkuljetusajoneuvot	914
erilaiset tykistöaseet	708
raketinheittimet	202
erilaiset ilmatorjunta-aseet ja järjestelmät	700

Huom. 1. ja 2. armeijakunnan kokoonpano joukko-osastoittain erillisessä taulukossa kirjoituksen lopussa.

Venäjän Eteläisen sotilaspiiriin kuuluva 8. armeija koostuu 150. mekanisoidusta kivääridivisioonasta, esikunta sijaitsee Novotšerkasskissa; 464. ohjusprikaatista, esikunta sijaitsee Znamenskissa; kaartin 20. mekanisoidusta prikaatista, esikunta sijaitsee Volgogradissa.

8. armeijan ohella Eteläisen sotilaspiirin alueella operoi myös 58. armeija ja 49. armeija; sekä muita joukkoja, kuten Novorossijskiin sijoitettu 7. ilmarynnäkködivisioona ja Kamyšiin sijoitettu 56. erillinen ilmarynnäkköprikaati; Rostov-on-Doniin sijoitettu kaartin 22. Spetsnaz prikaati; 37. ja 39. rautatieprikaati; 333. rautateiden ponttonisiltapataljoona; sotilaspiirin alueella sijaitsee myös koulutuskeskuksia jne.

Eteläisen sotilaspiirin vastuualueeseen kuuluvat myös Armeniaan, Gyumriin sekä Jerevaniin sijoitetut joukot sekä Vuoristo-Karabahin alueella sijaitseva nimeämätön tukikohta, kuin myös Georgialta miehitettyjen Abhasian ja Etelä-Ossetian alueille sijoitetut joukko-osastot.

Eteläisen sotilaspiirin, miehitettyyn Itä-Ukrainaan rajoittuvan alueen joukkoja kutsutaan myös Donin ryhmäksi, kyseisen ryhmän koko on yhteensä yli 53 000 sotilasta, johon lukuun sisältyy myös Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden 1. ja 2. armeijakunnan operatiivinen reservi.

Venäjän maavoimien joukko-osastot Krimillä muodostavat 22. armeijakunnan, jonka esikunta sijaitsee Simferopolissa. 22. armeijakunnan vahvuus on tällä hetkellä reilut 10 000 miestä, armeijakunnan vahvistaminen jatkuu edelleen.

22. armeijakunta koostuu seuraavista joukko-osastoista 126. erillinen rannikkopuolustusprikaati (esikunta Perevalne), 127. erillinen tiedusteluprikaati (esikunta Sevastopol), 8. tykistörykmentti (esikunta Simferopol), 1096. ilmatorjuntarykmentti (esikunta Sevastopol), 68. erillinen pioneerirykmentti (esikunta Jevpatoria) sekä 4. NBC rykmentti (esikunta Sevastopol).

Venäjän maavoimien ohella miehitetyltä niemimaalta operoi Venäjän Mustanmeren laivasto, laivaston alaisuuteen kuuluu myös 810. merijalkaväen prikaati, joka on sijoitettu Sevastopolin alueelle sekä Venäjän ilmavoimat, Dzhankoista käsin operoi myös osia 7. ilmarynnäkködivisioonasta. Niemimaalle sijoitettujen venäläisjoukkojen kokonaisvahvuus – ilman Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n ja muiden turvallisuuselinten (esim. Venäjän kansalliskaarti, Rosgvardija) joukkoja – nousee yli 32 000 sotilaaseen.

810. merijalkaväenprikaatin 382. pataljoona on sijoitettu Temrjukin alueelle, Asovanmeren rannikolle.

Venäjän ja Ukrainan välisen sopimuksen mukaan venäläinen laivasto-osasto operoi niemimaalta käsin jo ennen sotaa. Venäjän miehitettyä niemimaan helmi-maaliskuussa 2014, maa on vahvistanut huomattavasti niemimaalta operoivaa laivastoon – myös uusilla pinta-aluksilla sekä sukellusveneillä. Tätä nykyä Krimin niemimaalta käsin operoi 67 Venäjän Mustanmeren laivaston pinta-alusta ja 7 sukellusvenettä.

Niemimaan lentotukikohdista ja helikopteritukikohdista operoi yli 100 Venäjän laivaston ilmavoimien sekä ilmavoimien lentokonetta ja yli 50 helikopteria. Niemimaan merkittävin helikopteritukikohta sijaitsee Dzhankoissa, jonne on sijoitettu myös 39. helikopterirykmentti, jonka kalustoon kuuluu taisteluhelikoptereita (Mil Mi-28 ja Mi-35 sekä Kamov Ka-52) ja kuljetus-/ tukitukihelikoptereita (Mil Mi-8AMTsh). Dzhankoihin on sijoitettu myös 171. erillinen ilmarynnäkköpataljoona, joka on osa Novorossijskiin sijoitettua 7. ilmarynnäkködivisioonaa.

miehitetty Krimin niemimaa	lukumäärä
sotilaat, mukaan lukien laivasto ja ilmavoimat	32 500
taistelupanssarivaunut	195
rynnäkkövaunut ja miehistönkuljetusajoneuvot	410
tykistö ja raketinheittimet	283
S-400 ilmatorjuntajärjestelmä	16+
Bal ja Bastion-P pintamaaliohjukset	16+

* * *

Venäjän Ukrainan rajoille ja Ukrainalta miehittämille alueille sijoittamien joukkojen lukumäärä on jo tällä hetkellä niin suuri, että ne muodostavat konkreettisen uhan Ukrainalle. Tai kuten Antti Paronen asian ilmaisi ”Venäjän tahtoa sotilaallisen ratkaisun hakemiseen on turha nykyisellään epäillä. Näin ollen Ukraina on välittömän offensiivisen uhan edessä”. Kun huomioimme alueelle pysyvästi sijoitettujen joukkojen lisäksi Venäjän alueille viimeaikoina siirtämän joukko-osastot*, on alueella riittävästi joukkoja ainakin rajoitettuun offensiiviin Ukrainassa, esim. Pohjois-Krimin kanavan haltuun ottamiseksi.

Mikäli Venäjä tulevina viikkoina hyökkää Ukrainaan, tarkoituksenaan kenties ratkaista Krimin niemimaata koetteleva akuutti (kriisiytyvä) vesipula, sen ei pitäisi tulla meille yllätyksenä, ennusmerkit ovat niin selkeät. Se ei välttämättä ole meidän (lännen) näkökulmasta tarkasteltuna loogista, mutta Venäjän hallinto voi nähdä voimankäytön perusteltuna (ja järkevänä) tapana ratkaista kyseinen ongelma. Poissuljettua ei ole sekään, että Venäjä palaisi neuvottelujen ja keskusteluiden tielle, mutta sille epävarmuuden ylläpito esim. sodan intensiteettiä nostamalla ja laskemalla on keino horjuttaa Ukrainaa ja hidastaa sen yhteiskunnallista muutosprosessia, joka alkoi Euromaidanin myötä. Venäjän johdolle demokraattinen, yhteiskunnallisiin muutoksiin sitoutunut Ukraina on uhka, koska se voi inspiroida venäläiset haluamaan muutosta, josta seuraisi jollain aikavälillä Putinin hallinnon vallanmenetys.

 

Marko

1. https://twitter.com/AnttiParonen/status/1380458656022601728?s=20 

2. https://twitter.com/AnttiPihlajamaa/status/1380552809855205379?s=19 

3. https://www.gfsis.org/maps/russian-military-forces 

4. https://informnapalm.org/en/intelligence-data-on-1st-and-2nd-army-corps-of-russian-federation-in-occupied-donbas/ 

Muina lähteinä muun muassa Informnapalm, Russian Military Reform, Mil.UA, Russian Military Forces: Interactive Map ja ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio sekä Ukrainan puolustusministeriön ukrainalaismedioissa julkaisema materiaali v. 2020 ja 2021.

*: Venäjän joukkojensiirroista ”Valmistautuuko Venäjä joukkojen siirroilla kevätoffensiiviin Ukrainassa?” 

 

1. armeijakunta (sotilasosasto 00100).

1. mekanisoitu prikaati (sotilasosasto 08801), esikunta sijaitsee Komsomolskessa.

3. mekanisoitu prikaati (sotilasosasto 08803), esikunta sijaitsee Horlivkassa. Prikaatiin kuuluu myös 1. aluepuolustuspataljoona (sotilasyksikkö 08822).

5. mekanisoitu prikaati (sotilasosasto 08805).

100. mekanisoitu prikaati (sotilasosasto 08826), esikunta sijaitsee Donetskissa. Prikaatiin kuuluu myös 3. aluepuolustuspataljoona (sotilasosasto: 08815) ja 4. aluepuolustuspataljoona (sotilasosasto: 08823).

9. erillinen mekanisoitu merijalkaväen rykmentti (sotilasosasto 08809), esikunta sijaitsee Novoazovskissa. Rykmenttiin kuuluu myös 6. aluepuolustuspataljoona.

11. erillinen mekanisoitu rykmentti Vostok (sotilasosasto 08818). Rykmenttiin kuuluu myös 2. aluepuolustuspataljoona (sotilasosasto 08814).

1. armeijakuntaan kuuluvat myös seuraavat joukko-osastot ja tukiosastot: - erillinen tykistöprikaati Kalmius (sotilasosasto: 08802), joka on sijoitettu Snižnen ja Donetskin alueelle. - alueen ns. sisäasiainministeriön SPO-rykmentti (sotilasosasto: 02707). - kaksi sisäisestä turvallisuudesta vastaavaa kaartin rykmenttiä (sotilasosastot: 08833 ja 08830 – ”Kansantasavallan kaarti”) ja erillinen komendantin rykmentti (sotilasosasto: 08816). - erillinen panssaripataljoona Bulat/ Diesel (sotilasosasto: 08810). - erillinen rynnäkköpataljoona Somali (sotilasosasto: 08828). - erillinen tiedustelupataljoona Sparta/ Jaguar (sotilasosasto: 08806). - erillinen korjaus- ja huoltopataljoona Kongo (sotilasosasto 08813). - erillinen kuljetuspataljoona (sotilasosasto: 08812). - erillinen ohjusilmatorjunta-pataljoona (sotilasosasto: 08817). - erillinen EW/ SIGINT komppania (sotilasosasto: 08821). - erillinen pioneerikomppania (sotilasosasto: 08820).

 

 

2. armeijakunta (sotilasosasto: 77077).

2. mekanisoitu prikaati (sotilasosasto: 73438).

4. mekanisoitu prikaati (sotilasosasto: 74347).   Prikaatin vahvuuteen kuuluu myös Prizrak pataljoona.

7. mekanisoitu prikaati (sotilasosasto: 08807).   Huom. prikaati on pääsääntöisesti miehitetty vain 40 prosenttisesti.

6. mekanisoitu kiväärirykmentti (sotilasosasto: 69647) eli Platovin kasakkarykmentti.

2. armeijakuntaan kuuluvat myös seuraavat joukko-osastot ja tukiosastot: - erillinen 10. tykistöprikaati (sotilasosasto: 23213). - erillinen komentorykmentti (sotilasosasto: 44444). - erillinen panssaripataljoona (sotilasosasto: 64064). - erillinen tiedustelupataljoona (sotilasosasto: 55055). - erillinen turvallisuuspataljoona (sotilasosasto: 73604). - erillinen ohjusilmatorjunta-pataljoona (sotilasosasto: 13931). - erillinen kuljetuspataljoona (sotilasosasto: 14941). - erillinen EW/ SIGINT/ UAV-komppania (sotilasosasto: 05776). - erillinen pioneerikomppania (sotilasosasto: 11011).

Venäjällä sodanlietsojat äänessä

 

Viime päivinä sosiaalisessa mediassa on julkaistu runsaasti videoita ja kuvia Venäjän mittavista joukkojen siirroista Ukrainaan rajoittuville alueille, sekä eräiltä osin Ukrainalta miehitetyille alueille. Näihin siirtoihin liittyvistä havainnoista kirjoitin itsekin blogin huhtikuun 2. päivä. Venäjä on siirtänyt joukkojaan Ukrainan rajaseudulle sekä Ukrainalta miehitetyille alueille jopa tuhansien kilometrien päästä, vaikka merkittävimmät joukkojen siirrot tapahtuvat olennaisesti lähempää rajaseutua, muutamien satojen kilometrien säteeltä.

Saman aikaisesti on uutisoitu, yhdysvaltalaisiin tiedustelulähteisiin pohjaten, useiden tuhansien venäläissotilaiden joukkojensiirroista miehitetylle Krimin nimimaalle sekä harjoituksista Ukrainaan rajoittuvilla alueilla.

”The arrival of 4,000 Russian troops on the country’s border with Ukraine could trigger a European war, according to a military expert on the region.” NY Post.

Joukkojensiirtoja täydentävät venäläisviranomaisten kommenttien rinnalla valtiollisten propagandistien voimistuvat sotapuheet, merkittävimpänä Venäjän valtiollisen televisiokanavan Rossija1 Dmitry Kiselyovin sekä RT:n päätoimittaja Margarita Simonyan, jonka viimeisimpien lausuntojen mukaan ”Donbasissa asuvien venäläisten tulisi asua Venäjällä”, lausunnossa on huomioitava narratiivin kehittyminen. Hän aloitti jo tammikuussa kampanjan ”Venäjän on anneksoitava Donbas”. (1 ja 2)

Propagandistisia sotapuheita ruokkivat propagandaviestit Itä-Ukrainan sotatoimialueelta, jollaisista on hyvä nostaa esille viikonloppuiset ”uutiset” viisi vuotiaan pojan kuolemasta Oleksandrivs’ken kylässä sekä Luhanskiin kohdistettu kranaattikeskitys.

Maaliskuun 2.–3. päivien välisenä yönä erilaiset propagandistiset viestimet ja sosiaalisen median tilit levittivät ”uutista” Luhanskin joutumisesta kranaattikeskityksen kohteeksi, niin sanottuna todisteena näytettiin videokuvaa, joka väitettiin kuvatun myöhään illalla maaliskuun 2. päivä, jo seuraavana päivänä kävi ilmi, että kyseinen video oli kuvattu vuoden 2015 kuluessa.

Edellistä merkittävämpänä ”uutisena” voidaan pitää maailmalle levitettyä uutista viisi vuotiaan pojan kuolemasta Oleksandrivs’kessä, syvällä miehitetyillä alueilla, Jenakijeven kaupungin lähellä. ”Uutisen” taustalla on telegram-tili, josta tieto levisi miehitettyjen alueiden ”medioiden” kautta muun muassa Tassin ja monen muun venäläismedian sivuille. Intomielisimmät Venäjä-apologeetat lännessäkin toistivat ”uutista” tapahtuneena, kunnes jäivät housut nilkoissa valheistaan kiinni.

Venäläismedioiden mukaan kylään pudotettiin lennokista räjähde, jossa iskussa poika menehtyi keski-ikäisen naisen vammautuessa, tapahtumien todellinen kulku paljastui kuitenkin maanantaina (huhtikuun 5. päivä) ukrainalaisen StopFake’n taustoitettua tapahtunutta laajemmin:

”Social network users write about the child’s death. In Vkontakte, in the “DPR Army. Tips for volunteers” group user “Victoria Oleksandrivna” left a screenshot of the comment by “Valentyna Iskrytska” under the message about the child’s death. In it, the mentioned user claims that the child really died, but not as a result of a drone strike.

‘Yes, it happened yesterday, but not because of a drone. I am from this village. The owner had a mine, and his grandson found it. I do not understand why people are lied to. My condolences’,”. (3)

StopFake’n kuvaama tapahtumien kulku on uskottavampi, nostaen samalla esille muitakin alkuperäisuutisen epätäsmällisyyksiä ja harhaanjohtamisia, joten – etenkin kun ETYJ ei ole tapahtuneesta tiedottanut – voinemme pitää StopFake’n kuvaamaa tapahtumienkulkua totuudenmukaisempana kuin disinformatiivista uutista, joka haiskahti voimakkaasti vedätykseltä ensihetkistä lukien. Uutisoinnista viisivuotiaan lapsen kuolemasta tulee eittämättä mieleen kesäkuussa 2014 venäläisen Ensimmäisen kanavan (ven. Первый канал) levittämä propagandauutinen ukrainalaisjoukkojen suorittamasta lapsen ristiinnaulitsemisesta sodan ensiviikoilla, joka paljastui varsin pian valheeksi, jossa venäläismediat hyödynsivät myös valelausuntoja. Lausunnon antaja, slovjanskilaisena esiintynyt, Halyna Pyshnyak paljastui hyvin pian venäläisten Novaja Gazetan ja Dozdhin (TV Rain) kerrottua totuuden tapahtuneesta – mitään ristiinnaulitsemista ei tapahtunut, ja tämä pääasiallinen lausunnonantaja Halyna Pyshnyak paljastui, venäläisen tiedustelu-upseeri Igor Strelkovin, joukkoihin siirtyneen poliisin erikoisjoukkojen Berkutin entisen jäsenen vaimoksi.

”Ristiinnaulitun pojan” -tapauksesta muodostui kuitenkin malliesimerkki häikäilemättömästä venäläispropagandasta, jossa valtiolliset mediat osallistuvat kuvottavien valheiden levittämiseen mielipiteen muokkaamiseksi ja, todennäköisesti, myös muiden toimien (mukaan lukien sotatoimet) oikeuttamiseksi.

Joukkojen siirtojen ohella Venäjällä rakennetaan perinteisin propagandan keinoin tarinaa, joka oikeuttaisi mahdollisen uuden offensiivin. On disinformaatiota ja suoranaista propagandaa, joita täydentävät virallisen Venäjän edustajien maata uhriuttavat lausunnot, joissa maa näyttäytyy roolissa, jossa se on pakotettu reagoimaan Ukrainan (ja lännen) toimien tähden. Valitettavasti tämä narratiivi on uponnut myös läntisiin medioihin (muista vaikuttajista puhumattakaan), joissa toistetaan liiankin kritiikittömästi Venäjän uhri-narratiivia käyttäen rinnalla termejä ja sanoja, kuten ”separatisti” ja ”kapinallinen”, jotka tukevat Venäjän ylläpitämää mielikuvaa Ukrainan sodasta sisäisenä konfliktina.

Uutisissa esille nostetut joukkojen lukumäärät, vaikka ovatkin näennäisesti oikeassa kokoluokassa, synnyttävät myös väärän kuvan Ukrainaan kohdistuvasta uhasta, kun samalla ei lainkaan taustoiteta kokonaisuutta, ei havainnollisteta sitä, kuinka paljon Venäjällä jo on joukkoja Ukrainaan rajoittuvilla alueilla ja mihin ne on sijoitettu – puhumattakaan siitä, ettei huomioida niiden joukkojen määrää, jotka on Venäjän toimesta sijoitettu Ukrainalta miehitetyille alueille – Krimin niemimaalle ja osiin Itä-Ukrainaa. Vaikka alla lainaan suomalaismedioita, samaan yksinkertaistukseen syyllistytään myös suuressa joukossa laajalevikkisiä perinteisiä medioita Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

”Viime perjantaina mediat kertoivat Yhdysvaltain tiedustelutietoon pohjaten, että Krimin alueella liikkuisi noin 4 000 raskaasti aseistettua Venäjän sotilasta. Venäjän armeija ilmoitti tuolloin, että Ukrainan rajan tuntumassa järjestetään noin 15 000 ihmisen puolustusharjoitus taisteludrooneja vastaan.” Yleisradio.

”Yhdysvaltalainen uutiskanava CNN kertoo maan puolustusministeriön tiedusteluraporteista, joiden mukaan Krimin alueella liikkuisi noin 4 000 raskaasti aseistettua Venäjän sotilasta.

’Joukkojen tavoitteet eivät käyneet täysin selviksi’, sanoi CNN:lle puhunut puolustushallinnon virkailija.” Helsingin Sanomat.

Siitä mitä jää mainitsematta hiukan seuraavaksi. Viime vuoden puolella Ukrainan puolustusministeriö julkaisi karttakuvan ”Russian formations along the Ukraine’s borders”, jo tuolloin Ukrainaan rajoittuville alueille sekä Ukrainalta miehitetyille alueille oli sijoitettu yhteensä 87 000 venäläissotilasta – meidän on syytä huomioida se, että julkaistussa kaaviokuvassa huomioidaan vain Venäjän maavoimien joukko-osastot sekä miehitetyn Krimin niemimaan osalta Venäjän Mustanmeren laivastoon kuuluvia joukko-osastoja, kuten 810. merijalkaväen prikaati.

Venäjä ei ole tähän mennessä, Krimin miehitysoperaatiota lukuun ottamatta, hyödyntänyt ilmavoimiaan tai Mustanmeren laivastoaan kuin hyvin rajallisesti Ukrainan vastaisessa sodassa. Mikäli Venäjä aloittaa kevään kuluessa, edes rajoitetun offensiivin Ukrainaan, on sen todennäköisesti tuettava joukkojaan myös ilmavoimien ja laivaston kalustolla.

Kaaviokuvassa jää myös huomioimatta Venäjän kyky siirtää suhteellisen lyhyessä ajassa runsaasti kalustoa ja joukkoja Ukrainan rajanpintaan, joita hyödyntää offensiivissa. Esim. Pihkovaan (ven. Pskov) sijoitetun 76. ilmarynnäkködivisioonan kalustoa on jo liikkeellä rautateillä, kaluston todennäköisin päämäärä on miehitetty Krimin niemimaa. Miehistön siirto (ilmateitse) alueelle voidaan suorittaa viimehetkellä ja näin lisätä operaation yllätyksellisyyttä. 76. ilmarynnäkködivisioona kuuluu Venäjän asevoimien keihäänkärkiin, sen joukkoja on osallistunut operaatioihin Krimin niemimaalla sekä Venäjän laajaan offensiiviin Itä-Ukrainassa syyskesällä 2014.

Kuva via Volunteer Info.

	lukumäärä
sotilaita	87 000
ballistiset ohjukset*	18
taistelupanssarivaunut	1100
rynnäkkövaunut/ miehistönkuljetusajoneuvot	2600
erilaiset tykistöaseet	1170
raketinheittimet	400

Venäjän joukkojen siirrot eivät ole uusi asia, vastaavia laajamittaisia siirtoja on nähty aiempinakin sotavuosina – nyt ehkäpä aiempaa laajemmin joukkojensiirtojen ulottuessa miehitetyltä Krimin niemimaalta aina pohjoiseen Brjanskin alueelle saakka. Muutaman viimepäivän kuluessa on havaittu myös Valko-Venäjällä joukkojen ja kalustonsiirtoja Ukrainaan rajoittuviin maan eteläosiin sotaharjoitusten varjolla. Vaikka kyseessä onkin Ukrainalle tuttu ilmiö, ovat ne samalla toistuvina ja mittavina kuluttavia Ukrainalle niihin liittyvän riskin tähden. Olemme nähneet jo useamman kerran sen, ettei Venäjä piittaa allekirjoitetuista sopimuksista – mikäli se katsoo sopimusten rikkomisen hyödyttävän sitä, ja katsoo mahdollisen rangaistuksen olevan liian vähäisen saavutettuun (kyseenalaiseen) hyötyyn nähden, pidän ennemminkin todennäköisenä sitä, että nyky-Venäjä on valmis rikkomaan sopimuksia.

Tällä hetkellä Venäjän miehittämän Krimin niemimaan vesihuollon surkea tila, yhdistettynä Venäjän sisäpoliittisiin ongelmiin, voi toimia motiivina rajoitetulle operaatiolle Ukrainan eteläosissa. (4) Venäjä ei ole kyennyt ratkaisemaan miehittämänsä Krimin niemimaan vesihuoltoa miehitysvuosien aikana, jos on edes halunnut tehdä sitä. Tällä hetkellä niemimaan vesivarastot ovat uhkaavasti kuivumassa olemattomiin, joten ratkaistakseen akuutin ongelman, Venäjän johdossa voidaan nähdä rajoitettu sotilasoperaatio sellaisena. Operaation kohdistuessa todennäköisimmin, Ukrainan sulkeman Pohjois-Krimin kanavan ja sitä ympäröivien seutujen valtaukseen. Laajempaa operaatiota en pidä niin todennäköisenä, mutta Venäjän tila huomioiden sekään ei ole mahdoton. 

Toivottavasti Ukraina on riittävän hyvin valmistautunut, jotta kykenee tuottamaan Venäjälle mittavia tappioita, mikäli maa erehtyy aloittamaan laajan offensiivin.

Venäjä miehittää jo tällä hetkellä osia Ukrainasta. Krimin niemimaan miehitystä seurasi joukko sanktioita, joita on laajennettu sota- ja miehitysvuosien kuluessa. Toistaiseksi ne eivät mielestäni ole riittävän mittavia eivätkä oikein kohdistettuja, eikä länsi ole toiminut riittävän määrätietoisesti, jotta Venäjän johto olisi ollut pakotettu lopettamaan miehityksen ja vetämään joukkonsa niin Krimin niemimaalta kuin myös Itä-Ukrainasta. Mikäli Venäjä erehtyy uuteen offensiiviin Ukrainassa, toivon lännen vastauksen olevan niin voimakkaan, ettei Venäjän johdolla – Vladimir Putinilla – ole olemassa kuin yksi vaihtoehto.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://twitter.com/francska1/status/1378960959646076930?s=20 

2. https://twitter.com/dimsmirnov175/status/1378768176209625088?s=20 

3. https://www.stopfake.org/en/fake-a-child-died-in-donbas-as-a-result-of-a-ukrainian-drone-attack/ 

4. https://www.bloomberg.com/opinion/articles/2021-03-19/russia-vs-ukraine-crimea-s-water-crisis-is-an-impossible-problem-for-putin 

*: Olettamukseni on, että tässä kohdin tarkoitetaan Venäjällä Eteläisen sotilaspiirin alueelle, Molkinoon, sijoitettua Iskander-M ohjuksilla varustettua, 49. armeijaan kuuluvaa 1. kaartin ohjusprikaatia.

Valmistautuuko Venäjä joukkojen siirroilla kevätoffensiiviin Ukrainassa?

 

Seuraa lyhyt kooste Venäjän asevoimien (pääasiassa maavoimat ja maahanlaskujoukot eli VDV) joukkojen siirroista maan lounaisosissa 29.–31. maaliskuuta 2021, Ukrainaan rajoittuvassa osassa maata Voronežin alueelta etelään Asovanmeren rannikolle sekä miehitetyllä Krimin niemimaalle, edellisten ohella huomioin myös Pihkovaan aluetta koskevat havainnot Venäjän maahanlaskujoukkoihin kuuluvan 76. ilmarynnäkködivisioonan luonteen vuoksi. Kyseisen divisioonan osia on osallistunut Ukrainan sotaan kuin myös Krimin niemimaan miehittämiseen.

Ukrainan asevoimien päällikön Ruslan Khomchakin mukaan –

”As of March 30, twenty-eight battalion tactical groups of the enemy are stationed along the state border of Ukraine and the temporarily occupied territories of Ukraine and the Autonomous Republic of Crimea, namely in Bryansk, Voronezh, Rostov [regions] and on the territory of the temporarily occupied Crimea.” –

joiden lisäksi samaiselle alueelle odotetaan keskitettävän ylimääräiset 25 pataljoonaa, jotka yhdessä muodostavat Ukrainalle merkittävän sotilaallisen uhan. (1)

29.–31. maaliskuuta 2021: Kamyšin, Venäjä – 56. erillisen ilmarynnäkköprikaatin kalustoa lastattu juniin.

29. maaliskuuta 2021: Kertšinsalmen ylittävä silta, mekanisoidun prikaatin osia matkalla miehitetylle Krimin niemimaalle.

30. maaliskuuta 2021: Sevastopolista Simferopoliin, Simferopolin ohitustie, miehitetty Krim.

30. maaliskuuta 2021: miehitetty Krimin niemimaa, rautatiellä kalustoa liikkeellä.

31. maaliskuuta 2021: Voronež – Venäjä, huoltoa ja lääkintäkalustoa liikkeellä.

31. maaliskuuta 2021: Morozovsk – Kamensk-Šahtinski välillä, ponttoni- ja pioneerikalustoa liikkeellä kohti länttä.

31. maaliskuuta 2021: Glubokaja joki, Kamensk-Šahtinskin alue, ponttonikalustoa liikkeellä. (Huom. alueella sijoitettuna pioneereja).

31. maaliskuuta 2021: Jeisk, Asovanmeren eteläinen rannikko. Mariupoliin matkaa rannikolta alle 70 km.

31. maaliskuuta 2021: Kertš, miehitetty Krimin niemimaa, kalustoa rautatieasemalla.

31. maaliskuuta 2021: Feodosijan alue, miehitetty Krimin niemimaa.

31. maaliskuuta 2021: Pihkova, Venäjä – 76. ilmarynnäkködivisioona, valmiusharjoitus kyseessä?

Maalis-huhtikuun vaihteessa Venäjä sulki Kertšinsalmen ylittävän sillan siviililiikenteeltä useampaan otteeseen erilaisten harjoitusten perusteella. Niin ikää maaliskuun viimeisinä päivinä Rostovin ja Krasnodar Krain alueilta ladattiin verkkoon lukuisia muita videoita joukkojen siirroista maanteillä sekä rautateillä, eräissä tapauksissa myös ilmassa. Liikkeellä on myös kalustoa, joista tunnukset on maalattu piiloon.

Kuvassa osa maalis-huhtikuun vaihteen joukkojen siirroista Venäjällä Rostovin, Krasnodar Krain sekä miehitetyn Krimin niemimaan alueille (ja alueiden sisällä). Joukkojen siirtojen ohella Venäjä aloitti Mustanmeren laivaston osia koskevan valmiustarkastuksen huhtikuun 2. päivä. (2) Luonnollisesti Ukraina valmistautuu Venäjän mahdolliseen kevätoffensiiviin, maa on vahvistanut joukkojaan etelässä Hersonin alueella sekä Asovanmereen rajoittuvalla Zaporižžjan alueella. Itä-Ukrainan sotatoimialueen viimeaikainen kehitys on pakottanut Ukrainan vahvistamaan puolustustaan myös kyseisellä alueella.

Tänä keväänä nähdyt joukkojen siirrot eivät suinkaan ole aivan uusi asia, Venäjä on toiminut samalla tavalla aiempinakin sotavuosina. Tästä huolimatta tilanne tällä hetkellä on nähdäkseni aiempaa vakavampi – Ukrainaan kohdistuu merkittävästi vakavampi uhka, johtuen muun muassa Krimin niemimaan vesihuollon heikosta tilanteesta. Miehitetyn niemimaan vesihuollon voidaan sanoa olevan romahduksen partaalla. Venäjä ei ole kyennyt ratkaisemaan miehitysvuosiensa kuluessa Krimin niemimaan vesihuollon tilaa Ukrainan suljettua vesihuollon kannalta tärkeän, niemimaalle Dnepriltä johtavan Krimin kanavan, jonka kautta virtasi niemimaalle ennen miehitystä 85 prosenttia alueen tarvitsemasta vedestä. Menneen syksyn ja talven kuluessa on kuultu entistä useammin puheita, joiden mukaan Venäjän pitäisi ratkaista ongelma sotilaallisesti, tällaisten puheiden ja spekulaatioiden takana on muun muassa niemimaan siviilihallinnon johtajaksi Venäjän toimesta nimetty Sergei Aksjonov. 

Zahirsken tekoallas Krimin niemimaalla oli viime joulukuussa jo lähes tyhjä. (3)

Kuten edellä mainitsin, Venäjän joukkojen siirrot eivät ole uusi asia, vastaavia laajamittaisia siirtoja on nähty aiempienkin sotavuosien aikana – nyt ehkäpä aiempaa laajemmin joukkojensiirtojen ulottuessa miehitetyltä Krimin niemimaalta aina pohjoiseen Brjanskin alueelle saakka, parin viimepäivän kuluessa on havaittu myös Valko-Venäjällä joukkojen ja kalustonsiirtoja Ukrainaan rajoittuviin maan eteläosiin. Vaikka kyseessä onkin Ukrainalle tuttu ilmiö, ovat ne samalla toistuvina ja mittavina kuluttavia Ukrainalle niihin liittyvän riskin tähden. Olemme nähneet jo useamman kerran sen, ettei Venäjä piittaa allekirjoitetuista sopimuksista – mikäli se katsoo sopimusten rikkomisen hyödyttävän sitä, ja katsoo mahdollisen rangaistuksen olevan liian vähäisen saavutettuun (kyseenalaiseen) hyötyyn nähden, pidän ennemminkin todennäköisenä sitä, että nyky-Venäjä on valmis rikkomaan sopimuksia.

Olennainen kysymys onkin se, että näkeekö Venäjän johto – valtaeliitti Vladimir Putinin johdolla – tämänhetkisen tilanteen sellaisena, että (tarvittaessa) ongelmat Ukrainassa voidaan ratkaista kevätoffensiivin myötä? Venäjällä voidaan nähdä Aljaksandr Lukašenkan kyky pysyä vallassa osoituksena länsimaiden heikkoudesta; edelleen jatkuvan koronavirusepidemian sitovan lännen kädet; emme myöskään voi unohtaa sitä, että Vladimir Putin keskusteli videokonferenssissa taannoin Angela Merkelin ja Emmanuel Macronin kanssa myös Ukrainasta, ilman, että Ukrainan edustaja oli paikalla – ymmärrettävistä syistä johtuen ukrainalaiset näkevät tällaisen neuvonpidon varsin outona, etenkin kun neuvottelua seurasi jälleen kerran lausunto, jossa muistutettiin sodan ”osapuolia” tilanteesta mainitsematta lainkaan Venäjää sodan osapuolena. Lännessä ei ilmeisesti vieläkään ymmärretä (ja tiedosteta) sitä, että Venäjällä neuvottelut valtioista valtioiden ohi, nähdään ja ymmärretään aivan toisessa valossa kuin lännessä. Ei olisi ensimmäinen kerta, jolloin Venäjällä tällaisesta keskustelusta tehdään johtopäätös, jonka seurauksista joutuvat maksamaan juuri tämän kolmannen valtion – tässä tapauksessa Ukrainan – kansalaiset.  

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.ukrinform.net/rubric-defense/3217976-khomchak-twentyeight-russian-battalion-tactical-groups-stationed-on-border-with-ukraine.html 

2. https://tvzvezda.ru/news/202142173-M4f9E.html 

3. https://ru.krymr.com/a/voda-krym-zasuha-voyenniye-bazy-rossiya-naseleniye/31011448.html 

Venäjän suorittamista joukkojen siirroista ovat julkaisseet videoita sosiaalisessa mediassa muun muassa galandecZP, GirkinGirkin, Eire_QC, Alex Kokcharov, Petri Mäkelä, myös YouTubesta löytyy joitain videoita, kuten 1 ja 2.

29.3.2021: 152 mm MSTA-S panssarihaupitseja Kertšinsalmen ylittävällä sillalla.

Huom. tekstissä en tällä kertaa käsitellyt Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden tilannetta. Venäjä on vahvistanut joukkojaan jo viikkojen ajan, samalla eskalaation uhka alueella on kasvanut.