Lännen valemediat vierailemassa Venäjän miehittämillä alueilla

 

Joukko eurooppalaisia propagandisteja on vieraillut (on edelleen) Venäjän valtion organisaatioiden kustantamalla matkalla Venäjän miehittämän Itä-Ukrainan alueella – tähän joukkoon kuuluu ainakin yksi suomalainen, aiemminkin miehitetyssä Itä-Ukrainassa vieraillut, Leena Hietanen.

Kuvakaappaus Johan Bäckman Official YouTube-kanavalta.

Kuten yllä olevasta kuvakaappauksesta voi päätellä, Hietanen raportoi matkastaan (säännöllisesti) Johan Bäckmanin YouTube-striimissä. Hietasen raportointi alkoi jo Rostov-na-Donussa – Venäjällä, ennen saapumista sen miehittämille (ja brutaalisti tuhoamille) alueille Ukrainassa.

Hietasen mukaan matkalle osallistuu nelisenkymmentä* vasta- ja vaihtoehtomedioiden sisällöntuottajaa, käytännössä kyse on propagandisteista, jotka ovat syystä tai toisesta johtuen ajautuneet työskentelemään Venäjän puolesta. Leena Hietanen on tunnettu ja tiedetty pitkänlinjan kremliini, jonka kädenjälkeä on muun muassa Viron kylmä sota pamfletti keväältä 2008. Pamfletissa Hietanen väitti Viron käyttävän kansalaisuuspolitiikkaa venäläisiä vastaan apartheid-tyyppisenä sortopolitiikkana, jota oikeutetaan ”miehitysmyytillä”. Hietanen ei myöskään hyväksy Viron Neuvostoliiton-kauden nimittämistä miehitykseksi.

Hietanen pyrki myös Euroopan parlamenttiin vuonna 2009 vasemmistolaisen Suomen Työväenpuolueen STP:n-listoilta. Hietasessa näyttää yhdistyvän perinteinen laitavasemmistolaisuus ja nyky-Venäjän varaukseton ihailu, jossa Venäjän imperialistiset (kansoja tuhoavat) toimet hyväksytään siinä missä vastaavat toimet länsimaiden toteuttamina tuomitaan hyvin jyrkästi. Ihailun mennessä jopa niin pitkälle, että Venäjän propagandarummun tahtiin paukutetaan pöytään ydinasekortteja ja nauraen kerrotaan Venäjän pyyhkivän vastustajansa kartalta.

Muistamme, että tämä ei kuitenkaan ole Leena Hietaselle ensimmäinen ”keikka” miehitettyyn Itä-Ukrainaan. Heinäkuussa 2016 hän osallistui Suomesta kootun ryhmän propagandamatkalle miehitettyyn Donetskiin ja Donbasiin. Tuolloin matkan organisoinnista vastasi kaksikko Johan Bäckman ja Janus Putkonen, joka oli tuolloin työskennellyt jo vuodenpäivät miehitetyssä Itä-Ukrainassa. Kyseisen matkan jälkeen Suomesta järjestettiin vielä kaksi propagandamatkaa miehitettyyn Itä-Ukrainaan ja yksi Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle, keväällä 2018. (1)

Hietanen viides vasemmalta.

Leena Hietanen vieraili myös Moldovassa maan presidentinvaalien aikana (v. 2020), raporit reissusta hän kirjoitti ainakin Janus Putkosen päätoimittelemaan MV-lehteen sekä Kansan Ääneen. Samalle reissulle piti osallistua myös Bäckmanin lähipiiriin kuuluvan Jarmo Ekmanin, hänen matkansa tyssäsi Chisinaun kansainväliselle lentokentälle, josta hänet käännytettiin paluulennolle ja takaisin Minskiin, Valko-Venäjälle. (2)

Jarmo Ekman työskenteli pidemmän aikaa Janus Putkosen alaisuudessa Donetskissa, miehitetyssä Itä-Ukrainassa disinformaation ja erilaisten raporttien tuottajana. Hänelle langetettiin henkilökohtaisia sanktioita Ukrainan hallinnon toimesta keväällä 2019 toimimisestaan venäläistaustaisten ryhmien organisoimien, miehitetyssä Itä-Ukrainassa järjestettyjen, laittomien ”vaalien” ”tarkkailijana”. (3)

 

Hietanen miehitetyssä Itä-Ukrainassa kesällä 2022

Kuten aiemmin viittasin, Leena Hietasen mukaan matkalle osallistuu 50 vasta- ja vaihtoehtomedioiden sisällöntuottajaa (lue: propagandistia). Länsijengissä, jollaiseksi Hietanen kuvaa ryhmää, on disinformaation tuottajia Hietasen lisäksi ainakin Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Belgiasta sekä Georgiasta. Ryhmään kuuluu myös saksalaisia ja ranskalaisia, joiden Hietanen arvelee asuvan pysyvästi Venäjällä.

Rostov-na-Donusta ryhmän matka vei bussikuljetuksella Venäjän vast’ikää miehittämiin Sjevjerodonetskin ja Lysytšanskin kaupunkeihin, Ukrainan Donbasin alueella ja sieltä seuraavana päivänä Venäjän tykistöllään ja ilmaiskuillaan tuhoamaan Mariupoliin.

Bäckmanin Tube-kanavalla Hietanen muistutti heidän olleen Mariupolissa Venäjän puolustusministeriön matkalla. Tuhotussa Mariupolissa heille esiteltiin ”rakennusprojektia”, jossa kaupunkilaisille rakennetaan uusia asuntoja. Parempi lienee, etten tässä yhteydessä edes kommentoi tämän tarkemmin tällaisen näytösluontoisen rakennusprojektin perimmäistä tarkoitusta. Tämän jälkeen heidät vietiin seuraamaan miinanraivausta Mariupolissa. Kyllä, se on varma, että Mariupolin alueella on tuhansia räjähtämättömiä ammuksia ja miinoja, mutta – venäläisten toimintaa seuranneena – epäilen, että kyseessä oli lähinnäkin demonstratiivinen näytös, jonka Venäjän puolustusministeriö järjesti. Sen mitä olen Venäjän toimista 24. helmikuuta jälkeen lukenut, niin miinojen ja ammusten raivaus ei ole ollut heidän prioriteettilistalla korkealla, tai jos ollutkin, on tehtävään käytetty miehitetyn paikkakunnan siviilejä.

Hietasen olemus videolla paljasti kuitenkin sen, että Mariupolissa hän on nähnyt ja kokenut sellaista, jossa on päätynyt epämukavuusalueelle – ehkäpä ruumiiden löyhkän haisteleminen (jota hän kuvaili), ei ollutkaan niin mukavaa. Mutta jäipä hänelle aikaa harmitella, ettei kiireisestä aikataulusta johtuen päässyt Mariupolissa uimarannalla käymään. Mariupolista ryhmän matka jatkui miehitettyyn Donetskiin, josta Hietanen raportoi Bäckmanin seuraajille hotellin aulasta.

Kuvakaappaus Johan Bäckman Official YouTube-kanavalta. Kuvassa miehitetyn Donetskin nukkehallitsija Denis Pushilin.

Itse asiassa kiinnostavinta raportointiosuudessa oli Johan Bäckmanilta päässyt ”lipsahdus” kuvaillessaan Venäjän ilmatorjunnan tehokkuutta Donetskissa. Hän kertoi ilmatorjunnan pudottaneen hyökkäyssodan aikana ukrainalaisten ampuman ballistisen OTR-21 Totška-U ohjuksen, ja ohjuksen kappaleiden (ja ilmeisesti räjähtämättömän taistelukärjen) osuneen kaupungin alueelle. Ymmärtääkseni Bäckman tarkoittaa tässä kohdin maaliskuussa tapahtunutta Totška-U ohjuksen pudottamista, jolloin ohjuksen kappaleita ja taistelukärki putosi Donetskin keskustan tuntumaan. Välikohtauksessa menehtyi myös lukuisia siviilejä.

Venäläismediat kuin myös propagandamediat syyttivät tuolloin Ukrainaa Donetskin pommittamisesta, (4) samaan aikaan paikallisten epäillessä ilmatorjunnan pudottaneen ohjuksen, jonka kohteena olisi ollut jokin Donetskin itä- tai kaakkoispuolella sijainneista Venäjän maavoimien joukko-osastojen tukikohdista. Venäjän 24. helmikuuta alkaneen, Ukrainaan kohdistuneen laajan offensiivin, ensimmäisten viikkojen kuluessa se tulitti Donetskin itä- ja kaakkoispuolelta kohteita Ukrainassa OTR-21 Totška-U ohjuksilla. Venäjän ohjusisku Kramatorskiin huhtikuun 8. päivä toteutettiin juuri tältä maantieteelliseltä alueelta ja käytettynä asejärjestelmänä oli nimenomaa OTR-21 Totška-U ohjus. Ohjushyökkäyksessä menehtyi 59 evakuointia odottanutta siviiliä (joukossa seitsemän lasta) vammautuneiden määrän noustessa yli 110:een.

Raporttien perusteella vaikuttaa siltä, että niin Hietanen kuin myös Bäckman uskovat lännen olevan matkalla kohti tappiota, että olemme jo alistuneet häviöömme. Hietanen tuntuu myös olevan varma siitä, että Eurooppa romahtaa, ja että jossain vaiheessa Venäjä ja Venäjää tukeneet saavat oikeutta –

”Ei tässä väärällä puolella olla, kyllä jossain vaiheessa oikeutta saadaan”.

Näin siis ihminen ennen osallistumistaan Venäjän valtion organisoimalle propagandamatkalle Ukrainalta miehitetyille alueille, jotka Venäjä on pommituksillaan ja ”tulijyrällään” ensin tuhonnut, ja jolta alueelta satoja tuhansia ihmisiä on pakkosiirretty Venäjälle. Toivon totisesti, että te jossain vaiheessa saatte kaipaamaanne oikeutta – Haagissa.

* * *

Venäjän organisoima propagandamatka, jolle Hietanen osallistuu, on todennäköisesti matka, jolle Panu Huuhtasen oli tarkoitus osallistua. Ainakin kesäkuun alkupuolella tämä Reformi Studion sisällöntuottaja mainosti lähtevänsä pian Donbasiin juttukeikalle. Hietasen mukaan hän on ryhmän ainoa suomalainen, ja jollei Venäjän suunnitelmissa ole esitellä valloittamiaan ja tuhoamiaan alueita jatkossakin eurooppalaisille valemedioiden edustajille, jäi Huuhtanen syystä tai toisesta matkasta. Saman kohtalon koki Leena Hietasen mukaan vastamedioiden sisällöntuottajien ”supertähtiin” kuuluva Pepe Escobar.

Kuvakaappaus Panu Huuhtasen twittertililtä.

Marko 

Lähteet:

1. https://www.blackseanews.net/en/read/142853 

2. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2020/11/disinformaatikot-lukasenkan-tukena.html 

3. president.gov.ua, s. 23.

4. https://www.m24.ru/news/vlast/14032022/440313

*: venäläisten mukaan vierailijoita on sata, jonka luvun paikkansapitävyyttä Hietanen epäilee.

Lähteenä hyödynnetty myös Johan Bäckmanin YouTube-tilillä julkaistua materiaalia.

Ukrainan sota – epäsuoraa tulta venäläisten niskaan

 

Toukokuusta kesäkuun loppupuolelle Ukrainan sotauutisia hallitsi Venäjän hidas eteneminen Ukrainan itäosassa sen turvautuessa brutaaliin tykistön käyttöön, jossa tykistöllä jauhettiin hajalle ukrainalaisten asemat sekä muutama ukrainalainen kaupunki ja kylä. Siinä sivussa raskas päiväkausia jauhava tykkituli murskasi lukuisia ukrainalaisia joukko-osastoja, mikä alkoi heijastella joukkojen taistelutahtoon ympärillä. Liian moni mies ja nainen kaatui taistelukentällä olosuhteissa, jossa heillä ei ollut riittävästi kalustoa vastata hyökkääjän voimaan.

Ukrainalla oli jo tuolloin käytössään länsimaista pitkänkantaman tykistöä, mutta sitä oli vähän eikä tätä vähää välttämättä kyetty käyttämään parhaalla mahdollisella tavalla, eikä sillä välttämättä kyetty operoimaan riittävän lähellä idän teräsmyrskyä. Raskaimpia taisteluita käytiin kattilan pohjukassa, Sjeverodonetskin ympäristössä, alueella, jossa Venäjä kykeni vallinneissa olosuhteissa saavuttamaan materiaalisen ylivoiman ohella myös ilmaylivoiman sekä saavuttamaan (lähes) täydellisen ilmatilan hallinnan, jonka seurauksena Ukrainan operointi alueella oli hyvin rajoittunutta. Ukrainalaiset Bayraktar-operaattorit kuvailivat tilanteen eräillä paikoilla Ukrainassa olleen sellaisen, ettei Bayraktar TB2-lennokeilla ollut enää järkeä operoida alueella – ymmärrän tämän tarkoittavan sitä, että kalustoa olisi menetetty saavutuksiin nähden liikaa, joten operointi alueella ajettiin alas. Sen sijaan Käärmesaaren taistelussa Bayraktar TB2 lennokit olivat merkittävässä roolissa loppuun saakka.

Kuvakaappaus Ukrainan asevoimien julkaisemalta videolta M142 HIMARSin käytöstä.

Kesäkuun 24. päivä Ukrainan asevoimat otti operatiiviseen käyttöön M142 High Mobility Artillery Rocket System’in eli M142 HIMARS-järjestelmän, jonka myötä Ukrainan tykistö sai merkittävällä tapaa lisää kantamaa, tulivoimaa ja tarkkuutta. (1) Siinä missä venäläisiä raskaita raketinheittimiä (esim. 300 mm BM-30 Smertš) on kuvattu ”hehtaaripyssyiksi” pitkällä kantamalla, on M142 HIMARS kuin tarkkuuskivääri. Toki M142 HIMARSin kohdalla tarkkuus edellyttää sitä, että kokonaisuus tulenjohdosta maalittamiseen toimii (ja tällä hetkellä se näyttää tulosten perusteella toimivan riittävän hyvin). M142 HIMARSin etuna venäläisiin vastineisiinsa on myös järjestelmän lataus, siinä missä venäläisen BM-30 Smertšin lataus vie vähintäänkin parikymmentä minuutti, vie M142 HIMARS’issa rakettikasetin vaihto tyhjästä täyteen muutaman minuutin.

M142 HIMARSin ilmaantuminen taistelukentälle on merkittävimpiä muutoksia tämän kesän aikana, itse kuitenkin pitäisin eräänlaisena vedenjakajana Ukrainan asevoimien iskuja 16. kesäkuuta  Hrustalnyihin (ent. Krasni Lutš), jolloin tuhottiin venäläisten merkittävä ammusvarikko ja seuraavana päivänä toteutettua iskua Donetskin keskustan tuntumaan Expodonbas näyttely- ja messuhalliin Donbas Arenan pohjoispuolella. (2) Expodonbas on ollut satelliittikuvien, valokuvien ja videoiden perusteella sotilaallisessa käytössä sotavuosien ajan eli vuodesta 2014 lähtien, ja säästynyt Ukrainan iskuilta aina tähän kesään saakka. (3 ja 4) Kyseiset 16. ja 17. kesäkuuta suoritetut iskut eräällä tapaa käynnistivät Ukrainan syvälle venäläisten selustaan ulottuvien iskujen sarjan, viikonpäivät eteenpäin ja M142 HIMARS teki ensiesiintymisen taistelukentällä.

HIMARSin käyttöönotto näyttää myös vaikuttaneen Ukrainaan siten, että se on jälleen ryhtynyt toteuttamaan iskuja Venäjän miehittämille alueille ballistisilla OTR-21 Totška-U ohjuksilla. Ukrainalla arvellaan olleen tämän vuoden alussa käytössään noin 90 Totška-U-laukaisualustaa ja joitain satoja ohjuksia. Tiedot lukumääristä perustuvat kolmansien osapuolien arvioihin. Totška-U-ohjusten käytön väheneminen toukokuun lopun ja kesäkuun alun aikana voi viitata siihen, että Ukraina halusi säästellä ohjuksia kunnes oli varmaa, että se saa tarvitsemiaan asejärjestelmiä (eli lähinnä M142 HIMARS sekä M270 MLRS), joilla sen olisi mahdollista vaikuttaa tarkasti ja kauas vihollisen selustaan. Ukrainan puolustusministerin ilmoitettua HIMARSin käyttöönotosta rintamalla, Ukrainan asevoimat julkaisi pidemmän tauon jälkeen jälleen videoita myös Totška-U:n laukaisuista, ja osa viime viikkojen tuhotuista kohteista sijaitsee sen verran kaukana venäläisten selustassa, ettei niihin yllä millään muulla, Ukrainalla tällä hetkellä käytössä olevilla järjestelmällä kuin OTR-21 Totška-U ohjuksella. Hrustalnyissa sijainnut ammusvarikko tuhottiin arvioiden mukaan OTR-21 Totška-U:lla.

Ukrainan asevoimien epäsuorantulen käyttöä vihollisen huoltoa vastaan heinäkuussa 2022

Ukrainan asevoimat on vaikuttanut useisiin merkittäviin kohteisiin Venäjän miehittämillä alueilla kuin myös Venäjällä heinäkuun ensimmäisen viikon kuluessa (1.- 9. heinäkuuta 2022).

Heinäkuun 2. päivä Ukraina toteutti laajan iskun Melitopolin kaupunkialueen länsipuolella sijaitsevan lentotukikohdan alueelle, kohteena lentokentällä sijainnut venäläisten huoltotukikohta ja ammusvarikko. Isku toteutettiin M142 HIMARS raketinheittimillä, ja se oli todennäköisesti kaksiosainen, jossa ensimmäiset raketit laukaistiin kohti Melitopolia illalla 2. heinäkuuta ja toinen sarja yön koitettua. Niin ikää heinäkuun alkupuolella ukrainalaisten vastarintataistelijoiden onnistui räjäyttää rautatie Melitopolin ja Tokmakin välillä, vahvistamattomien tietojen mukaan iskussa vaurioitui myös venäläisten käyttämä panssarijuna.

Ukrainan eteläosissa HIMARSilla on tulitettu Melitopolin ohella kohteita Nova Kakhovkassa ja Hersonin kansainvälisen lentokentän alueella, jonne Ukrainan asevoimat on iskenyt yli parikymmentä kertaa sodan kuluessa sekä Hersonissa. Lisäksi HIMARSilla tulitettiin viikonvaihteessa (9. ja 10. heinäkuuta) Tšernobajevkan kylän lähellä sijainnutta venäläisten esikuntaa, venäläiset menettivät iskussa kaluston ohella kymmeniä upseereja kaatuneina ja haavoittuneina.

Heinäkuun 2. päivä Ukraina iski Venäjän miehittämän Popasnan lähistöllä sijainnutta ammus- ja huoltovarikkoa vastaan. Kyse on todennäköisesti HIMARSilla suoritetusta iskusta, Ukraina ei kuitenkaan ole julkistanut tarkkoja tietoja käytetystä asejärjestelmästä. HIMARSilla tiedetään tulitetun ammusvarikkoja Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla Kadiivkassa (ent. Stahanov) ja Rodakovessa sekä kahdesti Altševskin alueella.

Edellisten lisäksi M142 HIMARSilla on tuhottu venäläisten esikuntayksiköitä Izjumin alueella ja huoltotukikohta Velykyi Burlukissa.

Menneen viikonlopun (9. ja 10. heinäkuuta) kuluessa Ukrainan asevoimat suoritti lukuisia iskuja M142 HIMARS-järjestelmällä Makiivkan itäpuolella sijaitseville ammusvarikoille Hartsyzkista lännessä Snižneen idässä. Karttaa katsomalla näyttää siltä, että Ukraina ”poimii” ammusvarikoita Makiivkan itäpuolelta pikatien H21 varrelta – yksistään viikonvaihteessa alueella räjähti viisi ammusvarikkoa.

Šah’tarskin alueen ammusvarikot sijaitsevat pikatien H21 molemmin puolin. (5)

Mikäli venäläislähteisiin on luottaminen, sen ilmapuolustuksen ei ole onnistunut torjua ainoatakaan M142 HIMARSilla ammuttua rakettia. Tässä tehtävässä ovat epäonnistuneet niin S300 järjestelmä kuin myös modernimpi S400 järjestelmä. Jos asia todellakin on näin, Ukrainalla voi olla HIMARSin myötä käytössään järjestelmä, jolla on riittävän suuri kantama ja jolla voi vaikuttaa Ukrainan lennokkioperoinnin kannalta kriittisiin kohteisiin ts. elektronisen sodankäynnin järjestelmiin ja tutkiin sekä ilmatorjuntaan, jonka myötä Ukrainan on mahdollista monipuolistaa lennokkioperointia Donbasin taistelukentällä, ja ehkäpä lopulta puhkomaan Venäjän alueelle rakentama kerroksittainen ilmapuolustus.

Ukraina on suorittanut Venäjällä maan rajaan rajoittuvilla alueilla erilaisia operaatioita heinäkuun alkupuolella, osa operaatioista on suoritettu lennokeilla. Lennokkina on käytetty neuvostoaikaista Tupolev Tu-141 tiedustelulennokkia, jollaisia Ukraina on modifioinut kantamaan pientä räjähdelastia. Tällaisia lennokkeja on todennäköisesti käytetty kesä-heinäkuun vaihteessa Kurskin kupeessa sijainnutta Khalinon lentotukikohtaa vastaan. Venäläiset väittävät ilmatorjuntansa pudottaneen yhden tällaisen lennokin Kurskin alueella. (6)

Rajan tuntumassa Belgorodin alueella, Venäjällä, paloi viikonvaihteessa jälleen tarkemmin määrittelemätön kohde, mutta jo tätä ennen viikolla ukrainalaiset tulittivat Belgorodin aluetta ballistisin ohjuksin, joista Venäjän ilmatorjunta pudotti ainakin yhden – tuhoutuneen ohjuksen kappaleita putosi asutetulle alueelle, sytyttäen tulipaloja. Myös venäläiset ilmatorjuntaohjukset aiheuttivat kaupunkialueella sekundäärisiä räjähdyksiä, ainakin yhteen kerrostaloon osui Pantsir-S1 tykki-ohjus-ilmatorjuntajärjestelmän käyttämän 57E6-ohjuksen moottoriyksikkö.

Kesäkuun loppuun sijoittuneessa Käärmesaaren kampanjassa Ukraina hyödynsi mantereelle sijoitettua tykistöä (pyöräalustalle sijoitetut 155 mm 2S22 Bohdana ja ranskalainen 155 mm Caesar) sekä ilma-asetta (Bayraktar TB2 lennokit). Lisäksi pintamaaliohjusten käytöllä oli suuri vaikutus siihen, että Venäjä joutui vetäytymään saarelta. Käärmesaaren taistelusta enemmän blogissa Taistelu Käärmesaaresta – Русский военный корабль, иди на хуй!.

Käärmesaaren kampanjaan liittyy olennaisesti Ukrainan ohjushyökkäykset kolmea Venäjän Ukrainalta miehittämää kaasunporauslauttaa vastaan. Venäjä on sijoittanut lautoille valvonta- ja tarkkailukalustoa miehistön ohella. Kahden lautan, Tavridan ja Modu Crimea 1:sen palot sammuivat (sammutettiin?) nopeasti, sen sijaan kolmas lautta paloi vielä 2. heinäkuuta. (7)

Ukrainan asevoimien tykistökeskitykset Donetskin kaupunkialueelle heinäkuussa 2022

Kuten edellä mainitsin, Ukrainan asevoimien tykistökeskitykset Donetskin ja Makiivkan alueilla sijaitsevia huoltotukikohtia, ammusvarikkoja, polttoainevarastoja sekä esikuntia vastaan alkoivat laajemmassa mitassa kesäkuun puolivälin tietämillä (tykistökeskitys Expodonbas näyttely- ja messuhalliin 17. kesäkuuta), jonka jälkeen Ukrainan asevoimat on toteuttanut iskuja pääasiassa tykistöä käyttäen lukuisiin kohteisiin Donetskin kaupunkialueella sekä Donetskin suurkaupunkialueella sijaitseviin kaupunkeihin ja taajamiin, kuten Makiivkaan ja Jasynuvataan. Seuraavaksi lyhyet huomiot muutamiin tällaisiin iskuihin.

Heinäkuun 1. ja 2. päivänä Ukrainan asevoimat tulitti Jasynuvatan ratapihan aluetta, ratapihan eteläpuolella (teollisuusalueella) sijaitsee myös Vostok pataljoonan esikunta. Vostok pataljoona kuuluu 1. armeijakuntaan.

Ukrainan asevoimat tulitti heinäkuun 4. päivänä Donetskin rautatieaseman aluetta sekä Jakovlivkan taajaman lähellä sijainnutta venäläisten ammusvarikkoa. Tulituksen seurauksena Donetskin rautatieaseman alueella syttyi jotain palamaan, palaen yöhön saakka.

Heinäkuun 5. päivänä Donetskin luoteisosaa, Kuibyshivskin aluetta, tulitettiin laajamittaisesti. Tulituksessa tuhoutui lähes täysin ns. Kamaz-Tsentr, jossa sijaitsi venäläisten käyttämä ammusvarikko ja vaurioitui Topaz’in alueella sijainnut varikko. Samana päivänä Ukrainan asevoimat suoritti iskun 155 mm M777 haupitseilla Jasynuvatan ratapihan pohjoispuolella sijainneeseen venäläisen tiedusteluyksikön esikuntaan. (8)

Heinäkuun 6. päivä Ukrainan asevoimat tuhosi, todennäköisesti M142 HIMARS-järjestelmällä, Makiivkan itäisessä kolkassa ns. Техснаб alueella sijainneen ammus- ja huoltovarikon. Seuraavana päivänä (7. heinäkuuta) Ukrainan asevoimien raskain tykistöisku kohdistui Donetskissa Kirovskyin alueella sijainneeseen öljy- ja polttoainevarastoon. Tulitus sytytti varastossa laajoja tulipaloja, joita alueen palokuntien ei ole onnistunut sammuttaa 10. heinäkuuta mennessä.

Huomautan, Ukrainan asevoimat on toteuttanut Donetskin alueelle enemmän, kuin edellä luetellut iskut. Poimin esimerkkeihin sellaiset iskut, joiden kohde on tiedossa ja synnytetyt tuhot ovat mittavia. Alla esim. Donetskin Kamaz-Tsentr alue ennen iskua ja sen jälkeen.

Marko

 

Lähteet:

1. https://twitter.com/olehbatkovych/status/1540241924799463426 

2. https://twitter.com/bayraktar_1love/status/1537845992996884480 

3. https://informnapalm.org/en/russian-mercenaries-from-expodonbas-to-a-barn/ 

4. https://informnapalm.org/en/expodonbas-russian-military-base/ 

5. https://twitter.com/DefenceU/status/1546462262994550784 

6. https://twitter.com/BellumPaxBR/status/1541921837197787138 

7.  https://twitter.com/wammezz/status/1543897217437761537 

8. https://mil.in.ua/en/news/in-the-occupied-yasynuvata-the-barracks-of-the-russian-invaders-were-on-fire/

Linkkejä videoihin Ukrainan iskuista venäläisten tukikohtiin tai venäläisten ammusvarikoihin miehitetyillä alueilla:

- 1. heinäkuuta 2022 Zaporižžjan alue.

- 1. heinäkuuta 2022 Kadiivka (ent. Stahanov).

- 3. heinäkuuta 2022 Belgorod, Venäjä.

- 4. heinäkuuta 2022 Donetsk, rautatieaseman alue.

- 4. heinäkuuta 2022 Snižne.

- 5. heinäkuuta 2022 Donetsk, Kuibyshivskin alue.

- 6. heinäkuuta 2022 Makiivka.

- 7. heinäkuuta 2022 Ilovaisk.

- 8. heinäkuuta 2022 Herson.

- 9. heinäkuuta 2022 Herson.

- 10. heinäkuuta 2022 H’artsyzk, Donetskista itään.

- 10. heinäkuuta 2022 Šah’tarsk, Donetskista itään.

- 10. heinäkuuta 2022 Altševsk.

- 10. heinäkuuta 2022 palava öljy- ja polttoainevarasto Donetskissa.

Kremlin propagandistit Ukrainan sodassa

 

Ennen Venäjän hyökkäyssodan laajenemista 24. helmikuuta 2022, Venäjälle työskentelevät propagandistit olivat aktivoituneet Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla. Kirjoitin havainnoistani blogin (Kremlin propagandaoperaattoreita miehitetyssä Itä-Ukrainassa), jonka julkaisin vain muutamaa tuntia ennen Venäjän hyökkäyssodan laajenemista. Nyt kun Venäjän laajentunutta hyökkäyssotaa on käyty useampi kuukausi, ilman, että Venäjä on kyennyt saavuttamaan alkuperäisiä tavoitteitaan eli Ukrainan kukistamista muutamassa päivässä (ja paraatimarssia Kiovaan), on hyvä palata näiden propagandistien toimintaan muutamien havaintojen kautta.

Talvisessa kirjoituksessani huomioni kohdistui muutamiin propagandaa ja disinformaatiota tuottaviin ja levittäviin kanaviin ja operaattoreihin, kuten ANNA Newsiin, News Frontiin ja South Frontiin sekä WarGonzoon sekä muutamiin Venäjälle työskenteleviin, länsimaissa syntyneisiin operaattoreihin, kuten Patric Lancaster ja Russell ”Texas” Bentley, en myöskään unohtanut suomalaissyntyisen Janus Putkosen vuosia jatkunutta työskentelyä miehitetyssä Itä-Ukrainassa, talvella Luhanskissa.

WarGonzo

Semyon Pegovin perustama WarGonzo-projekti kuuluu sellaisiin Venäjän propagandaääniin, joiden toimintaa voi kuvailla parhaiten, kuvaamalla niitä tiedustelu- ja turvallisuusapparaattien jatkeiksi. Pegovin projekti on kooltaan pienehkö, mutta tästä huolimatta se on ehtinyt niittää kyseenalaista mainetta toiminnallaan Venäjän sotarintamilla Syyriasta Itä-Ukrainan miehitetyille alueille, jonne Pegov tiimeineen saapui helmikuussa. Hänen matkassa on usein PMC Wagnerin taistelijoita, toisinaan ”toimittajina” esiintyen ts. he ovat sonnustautuneet varusteisiin, joissa lukee selkeästi ”press”.

Semyon Pegovin helmikuussa miehitetyn Donetskin alueella.

Saavuttuaan talvella Itä-Ukrainan miehitetyille alueille, Pegov ehti muutamassa päivässä tuottaa useita propagandistisia videoita, joihin sisältyy ”juhlintaa” Donetskin keskustassa kuin myös ”ukrainalaisprovokaation” kuvaaminen, provokaation, joka noudatti venäläisten aiemmin toteuttamien false-flag-operaatioiden kaaviota – ja paljastuikin sellaiseksi hyvin pian julkaisunsa jälkeen. (1)

Sittemmin Semyon Pegov (ja WarGonzo) on edennyt venäläisjoukkojen matkassa rintamalinjan takana Mariupoliin, josta WarGonzo julkaisi lukuisia taisteluvideoita, joista eräissä näkyy selvästi kuinka venäläiset tulittavat raskaalla kalustolla siviilikohteita, kuten kerrostaloja.

Kiinnostava oli myös Semyon Pegovin huhtikuinen vierailu Moldovasta Venäjän tuella ja avulla eronneella Transnistrian alueella. (2) Pegovin historia tuntien, ei ollut lainkaan yllättävää, että vierailun aikana Transnistrian alueella tapahtui lukuisia hämäräperäisiä räjähdyksiä ja aseellisia iskuja, joista Venäjän tukema alueen hallinto ja Venäjä syyttivät Ukrainaa ja länttä. Tämä tapahtui aikana, jolloin Venäjä aktiivisesti yritti avata maihinnousuoperaation avulla rintamaa Odesan alueelle. Todennäköisenä tarkoituksena oli tukea maihinnousuoperaatiota selustasta Transnistrian suunnalta.

WarGonzon Youtube-kanava suljettiin keväällä 2022.

ANNA News

ANNA Newsin alkuperäinen nimi on Abkhazian Network News Agency, myöhemmin nimen Abkhazia korvattiin sanalla Analytical – nimen vaihto ei luonnollisestikaan muuttanut sen luonnetta. ANNA Newsin perusti ja sitä johti kuolemaansa saakka Marat Musin, Moskovan valtionyliopistossa työskennellyt analyytikko ja FININT-tutkija. (3)

ANNA Newsin ns. toimittajia on vieraillut usein Syyriassa, jossa niiden sanotaan osallistuneen ”informaatio ja vaikuttamisoperaatioihin” – eli samaan toimintaan, jollaisesta löytyy näyttöä myös Venäjän miehittämiltä alueilta Ukrainasta. ANNA Newsin väkeä oli myös kuvaamassa näytelmää, joka järjestettiin Lysytšanskissa, kaupungin päädyttyä raskaiden taisteluiden jälkeen Venäjän haltuun. (4) Lysytšansk ei ole ainoa miehitetty kaupunki, jossa miehittäjä haikailee mennyttä aikaa punalippujen muodossa. 

ANNA Newsillä ja sen työntekijöillä on läheiset suhteet venäläispropagandaa välittäviin news-front.info ja southfront.org-kanaviin, joista seuraavaksi.

ANNA Newsin YouTube-kanava suljettiin toukokuussa 2020 käyttöehtojen rikkomisen vuoksi.

Newsfront ja SouthFront

Syyskuun 18. 2017 Luhanskissa räjäytettyä ”maahanlaskujoukkojen muistomerkkiä” muistuttaa monella tapaa niitä false-flag-näytelmiä, joita miehitetyn Donetskin alueella nähtiin tämän vuoden helmikuussa, Donetskissa ensimmäisenä paikalla oli (eräissä tapauksissa ennen ketään muuta) WarGonzon Semyon Pegov, Luhanskissa syksyllä 2017 räjähdyspaikalle sattui ensimmäisten joukossa propagandaa tuottava ja levittävä Newsfront. Esimerkillisen tapauksesta tekee se, että kohde on sopivalla tapaa tunteita herättävä (kun ei haluta uhreja), venäläisten maahanlaskujoukkojen kunniaksi miehitettyyn Luhanskiin pystytetty muistomerkki, jolloin teon myötä voidaan luoda voimakkaita tunteita kohdeyleisöön syyttämällä teosta ”ukrainalaisfasisteja”, jotka tuhoavat vapauttajalle pystytetyn muistomerkin – mielleyhtymä alueita vapauttavaan puna-armeijaan on hyvin ilmeinen. Oma lukunsa on sitten se, että miksi miehitettyyn Luhanskiin on pystytetty ”maahanlaskujoukkojen muistomerkki” kun samalla venäläis – ja miehitettyjen alueiden – propagandan mukaan alueella ei ole ollut Venäjän asevoimien joukkoja (ennen helmikuuta).

Newsfrontin perusti v. 2014 Krimin niemimaalla asunut venäläinen Konstantin Knyrik, Venäjän miehittäessä Ukrainalle kuuluvan niemimaan. Välittömästi toimintansa alkuhetkistä lukien Knyrik tuki Venäjän miehitystoimia, ryhtyen samalla uhkailemaan niemimaalla edelleen olevia vapaiden medioiden edustajia marssimalla muun muassa Krimin niemimaan tutkivien toimittajien keskukseen aseistettu ryhmä miehiä tukenaan. (5) Knyrik toimii edelleen Newsfrontin päätoimittajana miehitetyltä Krimin niemimaalta käsin. Tiedossa ei ole, oliko jokin Venäjän turvallisuuselimistä rekrytoinut Knyrikin jo ennen miehitystä, mutta hänen ja venäläisjoukkojen yhteistyö alkoi hyvin pian miehitysoperaation alettua ja jo maaliskuun puolella Knyrik teki avointa yhteistyötä Venäjän miehitetylle niemimaalle perustamien puolisotilaallisten turvallisuusjoukkojen kanssa.

Newsfrontin julkaisemien tietojen mukaan sen tulos koostuivat ”lahjoituksista”, kuitenkin entisen työntekijän mukaan ”that a large part of the budget comes from the Russian secret service”. (6) Tätä nykyä Newsfrontin katsotaan olevan Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n alaisuudessa toimiva media.

Facebook kuin myös YouTube ovat joko kieltäneet tai rajoittaneet News Frontin toimintaa.

News Frontin työntekijöiden joukkoon kuului myös ”Donbassin punapäänä” tunnettu propagandisti, nyt jo edesmennyt, Katerina Katina eli Jekaterina Vasilenko. Hän ehti työskennellä myös Janus Putkosen alaisuudessa tämän toimiessa vuosien ajan propaganda- ja valemediana tunnetun DONi Newsin päätoimittajana miehitetyssä Donetskissa.

SouthFront on onnistunut kätkemään taustansa News Frontia paremmin, mutta erilaiset merkit vihjaavat senkin taustan olevan Venäjä. South Front on rekisteröity Venäjälle, mikä ei yksin todista vielä mitään, mutta myös rahavirrat ohjautuvat sinne, samoin PayPal-tili on venäläisellä sähköpostitilillä. Metadatan mukaan sen videoeditori on Anastasija (Анастасия). (7)

Edellisten lisäksi sivu toistaa Kremlin narratiivia viestinnässään ja julkaisuissaan – käytännössä se ei pyri millään tavalla haastamaan Venäjän valtiollisia medioita, mikä omalla tavalla alleviivaa sen, ettei sivusto – näennäisestä vaihtoehtoisuudestaan huolimatta – ole Venäjän hallintoa haastava vaihtoehtomedia. Käytännössä se vain toistaa Kremlin tarinaa, mikä näkyy sotauutisoinneissa myös siten, että etusivun täyttävät uutiset, joissa Venäjä tuhoaa ukrainalaisjoukkoja tai aseita todellisuutta huomattavasti enemmän, (Venäjä on ilmoitustensa mukaan tuhonnut jo reilusti enemmän kalustoa Ukrainalta, mitä sillä oli Venäjän offensiivin alkaessa käytössä), tai Ukraina jollain tavalla toimii epärehellisesti. Jessikka Aro kirjoitti SouthFrontista Springer Linkissä muun muassa seuraavaa, ”an allegedly citizen-sourced project that looks more like a suspicious information operation”. (8) Tutkimusten mukaan SouthFront on tehnyt, mahdollisesti tekee edelleenkin, yhteistyötä yhdysvaltalaisen Veterans Todayn ja sen sisarsivun Veterans News Now’n kanssa. (9)

News Frontin tavoin SouthFront katsotaan löyhästi kuuluvan FSB:n alaisuuteen.

Patric Lancaster, Russell ”Texas” Bentley, Graham W. Phillips ja moni muu

Venäjän on onnistunut värvätä riveihinsä Ukrainan sodan ensihetkistä eli vuodesta 2014 lukien ulkomaalaisia propagandan tuottajia. Osa näistä propagandisteista ja disinformaatikoista on jo menehtynyt näiden vuosien kuluessa, kuten saksalaiseen äärioikeistoon kuulunut Manuel Ochsenreiter, joka menehtyi sydänkohtaukseen elokuussa 2021 Moskovassa. Osan, kuten Patric Lancaster, pyrkiessä perustamaan perhettä ja rakentamaan jonkin sortin tulevaisuutta miehitettyyn Itä-Ukrainaan.

Venäjän helmikuisen eskalaation myötä moni näistä propagandisteista koki eräänlaisen ylösnousemuksen, heidän saadessa runsaasti näkyvyyttä erilaisissa vaihtoehtomedioissa suurempien venäläismedioiden rinnalla. Ennen helmikuista eskalaatiota moni heistä eli vuosien ajan erilaisten lahjoitusten sekä miehittäjähallintojen edustajien hyväntahtoisuuden varassa. Työskentelynsä seurauksena heidän elämänsä ja tulevaisuutensa on (lähes) täysin riippuvainen Venäjästä. Lännessä he ovat päätyneet sivuraiteille ja marginaaliin, on myös todennäköistä, että osaa heistä odottaa oikeudenkäynti siinä vaiheessa kun sota loppuu eikä hävinnyt Venäjä enää kaipaa heidän palveluksiaan tai kykene tarjoamaan heille piilopaikkaa.

Monien mielestä anti-amerikkalaisuus ja länsivastaisuus oli (on edelleen) lähes ideologisessa asemassa Venäjän miehittämillä Itä-Ukrainan alueilla ennen helmikuista laajaa offensiivia, kenties juuri tästä johtuen miehitetyillä alueilla toimiviin joukko-osastoihin kuin myös propagandamedioihin on värvätty ideologialtaan vasemmalle kallellaan olevia yhdysvaltalaisia – tai yhdysvaltalaisia, jotka ovat helposti johdateltavissa.

Teksasista kotoisin oleva Russell ”Texas” Bentley liittyi stalinistisen Sut’ Vremeni ryhmän riveihin ennen siirtymistään propagandistiksi miehitetyssä Itä-Ukrainassa. (10) Eräissä yhteyksissä ”Texas” Bentley on esitellyt itsensä kommunistiksi. Ennen liittymistä Venäjän perustamiin militanttijoukkoihin, Bentley ehti olla marihuanaa vapaaksi vaativan liikkeen aktivistina Yhdysvalloissa sekä palvella Yhdysvaltojen maavoimien pioneerijoukoissa Saksassa. Nykyään hänet löytää esiintymässä erilaisissa vaihtoehto- ja vastamedioissa, kuten The Grayzonessa , (11) lisäksi hän tuottaa materiaalia lukuisille alustoille, kuten serbitaustaiselle Fort Russ Newsille, joka sekin kuuluu Kreml-myönteisiin vastamedioihin. 

Russell ”Texas” Bentley venäläisjoukkojen matkassa.

Aivan kuten ”Texas” Bentley, yhdysvaltalaistaustainen Patric Lancaster on myös työskennellyt jo vuosien ajan Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla sekä Venäjällä, pääasiassa Rostovin alueella. Kyseenalaisen uransa alkupuolella hän tuotti materiaalia Venäjän asevoimien uutistoimistolle Zvezdalle sekä toimimaan kuvaajana ja avustajana muille propagandisteille. Nykyään hän tuottaa materiaalia oman tuotantoyhtiönsä Patric Lancaster News-nimissä eri julkaisualustoille, hän on myös vieraillut toistuvasti Alex Jones’in salaliittoteorioita vilisevässä InfoWars podcastissa. (12)

Lancaster on noussut esiin eräissä, hyvin kyseenalaisissa, tapauksissa, joista huomioin joulukuun 13. 2017 Lancasterin YouTubeen julkaiseman videon, jossa hän kertoi löytäneensä alueelta, jolle pudotetun Malaysia Airlinesin lennon MH17 rungonkappaleita putosi, litteän kiven alta 53 erikokoista luunkappaletta. Luiden hän arveli kuuluvan lennon MH17 uhrille. Kyseessä ei kuitenkaan ollut ensimmäinen kerta, jolloin Lancaster vieraili lennon MH17 tuhopaikalla. Eikä myöskään ensimmäinen kerta, jolloin hän väitti löytäneensä ihmisen luiden kappaleita kyseiseltä alueelta esitellen niitä videoilla. Vuoden 2017 heinäkuussa hän julkaisi videon ”MH17: Bones & parts of plane still on site after 3 years. Why?” (13) Kummallisesti yksi ja sama mies löytää toistuvasti, tutkitulta alueelta, ”ihmisjäänteitä”, joiden hän päättelee kuuluvan pudotetun lentokoneen lentäjille, matkustamohenkilökunnalle sekä matkustajille. 

Eivätkä hänen viimeisimmät videopäivitykset miehitetyiltä alueilta ole tämän parempia – useiden eri henkilöiden tekemien havaintojen mukaan Lancaster oli kuvaamassa ennen Venäjän helmikuista offensiivia ”tienvarsipommin” räjähdyspaikkaa, jossa uhria esittävä ruumis on tuotu paikalle ruumishuoneen kautta (pahoin palaneen ruumiin kallo on leikattu auki luusahaa käyttäen). (14) Venäjän offensiivin jälkeen Patric Lancaster on niin ikää julkaissut videoita rintamalta tai sen tuntumasta, hänen liikkuessa esim. Ramzan Kadyrovin tik-tok-sotilaiden kanssa tai julkaistessa ns. siviileiden haastatteluja venäläisten miehittämistä kaupungeista.

Venäjän helmikuisen offensiivin myötä myös brittitaustainen Graham W. Phillips palasi sotatoimialueelle. Aiempina sotavuosina Phillipsin toimintaa ja työskentelymetodeja on kritisoitu muiden toimittajien taholta, toimittaja Daniel Sandford syytti häntä – aivan oikeutetusti – laittomasta ja epäeettisestä työskentelystä Phillipsin osallistuttua ukrainalaisten sotavankien kuulusteluun. (15) Jos Phillips on kohdellut ukrainalaisia sotavankeja epäeettisesti, sisältää hänen muu toimintansa rintama-alueella vieläkin enemmän kritisoitavaa. Phillipsin tiedetään jakaneen dronevideota Venäjän johtamille joukoille, jolloin hän on ollut aktiivinen osapuoli sodassa tarkkailijan ja havainnoijan sijaan. Näin hän on toiminut ainakin kahteen otteeseen, kesäkuussa 2015 ja tammikuussa 2017 – todennäköisesti useammankin kerran, koska Debaltseven taistelun aikana hän liikkui kalustonsa kanssa venäläisjoukkojen matkassa Debaltseven alueella.

Graham W. Phillips Venäjän miehittämässä Mariupolissa, kevät 2022.

Ranskalainen, DONi Newsissäkin vuosia Putkosen alaisuudessa työskennellyt, Christelle Néant on perustanut miehitettyyn Donetskiin Donbass Insider-nimeä kantavan lännenvastaisen ja Venäjän narratiivia toistavan vastamedian, (16) jonka kautta on levitetty maailmalle muun muassa Bonanza Median tuottamaa MH17-disinformaatiota. Christelle Néant on tehnyt jo vuosien ajan yhteistyötä Venäjän operaattoreiden kanssa miehitetyssä Itä-Ukrainassa, hän ja hänen perustamansa Donbass Insider kuuluu Kremlin yhteistyökumppaneiksi laskettaviin ns. medioihin.

Venäläismediat esittelevät usein Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla työskentelevät, länsimaiset ”toimittajat”, kovan luokan ammattilaisina ja itsenäisinä toimittajina, vaikka käytännössä he voivat työskennellä alueella pysyvästi vain Venäjän asettamin ehdoin – he tuottavat disinformaatiota, jota venäläismediat jakavat eteenpäin ”itsenäisten, ammattimaisten, toimittajien” tuottamana. Toisinaan heidän työskentelynsä on muutakin kuin pelkän disinformaation tuottamista, heidän ollessa aktiivisia toimijoita lavastettujen tapahtumien organisoinnissa ja järjestämisessä, kuten oli Christelle Néantin laita hänen osallistuessa DONi Newsissä, yhdessä Katerina Katina eli Jekaterina Vasilenkon kanssa tulitaukorikkomuksen lavastamiseen ja tapahtumasta ”uutisointiin”. Tämä tapahtui vuosia sitten, aikana, jolloin Janus Putkonen toimi DONi Newsin ”päätoimittajana”. (17)

Janus Putkonen

Suomalaissyntyinen teatterimies Janus Putkonen on meille kaikille tuttu propagandan ja disinformaation tuottaja, niin tuttu, ettei hänen aikaansaannoksia ole tarpeen tässä laajemmin käsitellä. Työskennellessään miehitetyssä Luhanskissa, Putkonen pyrkii antamaan kuvan ”objektiivisesta tarkkailijasta” ja ”patrioottisesta suomalaisesta”, joka välittää totuuden alueelta. Jokainen varmasti ymmärtää, että objektiivisuuteen pyrkivän median toimintaedellytykset alueella ovat hyvin olemattomat – ainakin, mikäli kyse on pitkäaikaisesta ja pysyvästä toiminnasta pikaisen vierailun sijaan. Vuosien takaisen Egorova Leaksin yhteydessä nähtiin se kuinka Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla suhtaudutaan medioihin, jotka eivät ole uutisoinnissaan myötämielisiä Kremlille tai miehitettyjen alueiden ns. viranomaistahoille. (18) Myös Putkosen nimi nousi, kyseenalaisella tapaa, esiin Egorova Leaksin yhteydessä.

Venäjän helmikuisen offensiivin jälkeen Putkonen on verkostoidensa kautta yrittänyt levittää Venäjän propagandaa kuin myös osallistua ukrainalaisia mustamaalaaviin likakampanjoihin. Putkosen päätoimitteleman MV-lehden kautta on jaettu runsaasti propagandaa ja valeuutisia sekä julkaistu alatyylisiä kirjoitelmia. Sotapropagandan rinnalla Putkonen yrittää kampanjoida Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan sekä perustaa jonkin sortin rinnakkaistodellisuutta Suomessa asuville Venäjä-patriooteille Fennomaa-nimen alla. (19)

Yllä oleva on vain kapea kaistale siitä, mihin Venäjälle työskentelevät vasta- ja vaihtoehtomediat sekä erilaiset operaattorit ovat ryhtyneet 24. helmikuuta 2022 jälkeen. Vastenmielisintä kokonaisuudessa on se, että moni näistä propagandisteista käyttää surutta hyväkseen sodan jalkoihin jääneiden ihmisten kärsimystä: eräissä tapauksissa he osallistuvat (tietoisesti) tapahtumien lavastamiseen, kertoen niistä kuitenkin, kuin kyse olisi todellisesta tapahtumasta. Sodan eskalaation myötä moni on tehnyt entistä enemmän yhteistyötä myös merkittävämpien venäläismedioiden kanssa, ulkomaalaisia käytetään ohjelmissa asiantuntijoina kommentoimassa tapahtumia, samalla yleisölle jätetään kertomatta olennaisia seikkoja henkilön taustasta. Myös Janus Putkonen on yhdessä Johan Bäckmanin kanssa esiintynyt ”asiantuntijakommentaattorina” venäläismediassa, samaisessa ohjelmassa ”asiantuntijakommentaattorina” toimi myös Russell ”Texas” Bentley.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2022/02/kremlin-propagandaoperaattoreita.html 

2. https://twitter.com/Guderian_Xaba/status/1518937615344545792 

3. https://www.themoscowtimes.com/2013/03/12/crazy-abkhaz-journalists-cover-syria-frontline-a22325 

4. https://anna-news.info/zhiteli-lisichanska-podnimayut-znamena-pobedy-i-flagi-rossii/ 

5. https://www.zeit.de/digital/internet/2017-02/bundestag-elections-fake-news-manipulation-russia-hacker-cyberwar/komplettansicht 

6. https://www.zeit.de/digital/internet/2017-02/bundestag-elections-fake-news-manipulation-russia-hacker-cyberwar/komplettansicht

7. https://euvsdisinfo.eu/south-front-russia-hiding-being-russian/ 

8. https://link.springer.com/article/10.1007/s12290-016-0395-5 

9. https://demtech.oii.ox.ac.uk/politicalbots/wp-content/uploads/sites/89/2017/10/Junk-News-on-Military-Affairs-and-National-Security-1.pdf 

10. https://medium.com/dfrlab/a-serb-a-texan-and-a-colombian-walk-into-a-war-9a0389dda2ba 

11. https://www.youtube.com/watch?v=9Mfv2M9q8vc 

12. https://zaborona.com/en/from-the-lancaster-family-the-story-of-an-american-reporter-who-settled-in-the-dnr-was-a-friend-of-givi-and-uses-morgue-bodies-for-fake-news/ 

13. https://twitter.com/PLnewstoday/status/1496070006685196294 

14. https://glasnostgone.org/2022/02/22/in-ukraine-russia-uses-corpses-in-false-flag-attack/ 

15. https://twitter.com/BBCDanielS/status/509687571027591168 

16. https://euvsdisinfo.eu/manufactured-support-part-2-using-western-voices-to-spread-disinformation/ 

17. https://www.france24.com/en/20161014-video-reporters-donetsk-dependent-republic-russia-ukraine-weapons 

18. https://informnapalm.org/en/foreign-journalists-in-dpr/ 

19. https://twitter.com/Dimmu141/status/1526809083835211776 

Johan Bäckman, Janus Putkonen ja moni muu propagandisti venäläisessä keskusteluohjelmassa, huhtikuu 2022.

Lähteinä käytetty myös esiin nousseiden henkilöiden sosiaalisen median tilejä sekä aiempia kirjoituksiani aiheesta lähteineen (A, B, C), olen hyödyntänyt myös @GlasnostGonen Twitter- ja YouTube-tilejä.

Taistelu Käärmesaaresta – Русский военный корабль, иди на хуй!

 

Tuskin ne ukrainalaiset rajavartijat, jotka kuukausia sitten haistattelivat venäläiselle maihinnousuosastolle, saattoivat arvata millainen kamppailu tuulenpieksemästä Käärmesaaresta tultaisi kevään ja kesän kuluessa käymään Ukrainan ja Venäjän välillä.

Käärmesaari (ukr. Острів Зміїний), niukasti kasvillisuutta kiven ja kallion synnyttämällä saarella kymmenien kilometrien päässä mantereesta. Tuulenpieksemä saari, jolla on pituutta enimmillään 662 metriä ja leveyttä 440 metriä – hankalasti puolustettava 0,17 neliökilometrin kokoinen saari Mustanmeren syleilyssä.

Käärmesaari ja sitä ympäröivät merialueet on ollut sotanäyttämönä lukuisia kertoja saaren tunnetun historian kuluessa – viime vuosisadan maailmansotienkin aikaan saaresta käytiin taisteluita. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen, Versaillesin rauhansopimuksessa saari määriteltiin kuuluvaksi Romaniaan, jonka hallinnassa saari oli aina helmikuuhun 1948, jolloin (4. helmikuuta 1948) rajan määrittämisen jälkeen Käärmesaari ja useita Tonavan luotoja päätyi Neuvostoliiton hallintaan. Kesti kuitenkin vielä reilun vuosikymmenen, kunnes Romania ja Neuvostoliitto vahvistivat maidenvälisessä raja-asioita koskevassa rajahallintoa, yhteistyötä ja keskinäistä avunantoa käsittelevässä sopimuksessa Käärmesaarten asema Neuvostoliiton hallinnassa. Sopimus solmittiin Bukarestissa 27. helmikuuta 1961.

Käärmesaari hiersi tulevinakin vuosikymmeninä Neuvostoliiton ja Romanian välejä, Neuvostoliiton hajottua 1991 saari päätyi Ukrainan hallintaan. Samalla Romaniassa ryhdyttiin vaatimaan saaren palauttamista Romanialle, vedoten 1918 ja 1920 sopimuksiin ja siihen, ettei saarta mainittu Romanian ja Neuvostoliiton välisessä, vuoden 1947 rajasopimuksessa.

Vuonna 1997 Romania ja Ukraina allekirjoittivat sopimuksen, jossa valtiot ”vahvistavat, että niiden välinen nykyinen raja on loukkaamaton ja siksi ne pidättäytyvät nyt ja tulevaisuudessa kaikista yrityksistä rajaa vastaan sekä vaatimuksista, tai sopimuspuolen alueen tai sen osan tai sen alueen takavarikoinnista ja anastamisesta” – sopimukseen jäi kuitenkin varauma, jota Romania hyödynsi syyskuussa 2004 nostaessaan Kansainvälisessä oikeudessa kanteen Ukrainaa vastaan kiistassa, joka koski näiden kahden valtion välistä merirajaa Mustallamerellä. Kansainvälinen oikeus antoi 3. helmikuuta 2009 tuomionsa, joka jakoi Mustanmeren merialueen kunkin maan vaatimusten välistä linjaa pitkin. Tuomioistuin käytti riidan ratkaisemisessa suhteellisuustesti, huomauttaen ”kuten sen oikeuskäytäntö on osoittanut, se voi toisinaan päättää olla ottamatta huomioon hyvin pieniä saaria tai päättää olla antamatta niille täyttä mahdollista oikeuttaan merivyöhykkeisiin, jos tällaisella lähestymistavalla on suhteeton vaikutus tarkasteltavaan rajausviivaan”. Sopimuksen myötä rauha laskeutui Käärmesaaren ylle, sen päätyessä Ukrainan hallintaan aiemmin sovituin rajalinjauksin.

Rauhanaikaa kesti 24. helmikuuta 2022, alkuillasta kello 18:00 Ukrainan rajavartiolaitos ilmoitti saaren joutuneen hyökkäyksen kohteeksi Venäjän Mustanmeren laivaston ohjusristeilijä Moskvan ja partioalus Vasily Bykovin tulitettua saarta ultimaatumin myötä. Elokuussa 2021 pitämässään puheessa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, puhuessaan Käärmesaaresta, ennakoi tulevaa –

”This island, like the rest of our territory, is Ukrainian land, and we will defend it with all our might”. (1)

Venäjän  koko Ukrainaan kohdistunut offensiivi alkoi 24. helmikuuta 2022, ilmahyökkäyksen alkaessa lähes välittömästi Vladimir Putinin kello 04:00 pitämän puheen jälkeen, taistelun Käärmesaaresta alkaessa samaisena päivänä. Venäläisen laivasto-osaston esiteltyä itsensä ja vaadittua Käärmesaarelle sijoitettuja ukrainalaisia antautumaan, saaren puolustajista Roman Hrybov lausui legendaariset sanat ”Русский военный корабль, иди на хуй!” (suom. Venäläinen sotalaiva, painu vittuun!), (2) jonka jälkeen ohjusristeilijä Moskva ja partioalus Vasily Bykov avasivat tulen saaren puolustajia vastaan.

Русский военный корабль, иди на хуй! 

Myöhemmin samana iltana Ukrainan rajavartiolaitos ilmoitti kaikkien yhteyksien saaren puolustajiin katkenneen, ja myöhemmin yöllä venäläisen maihinnousuosaston nousseen maihin saarella laivaston ja ilmavoimien (tai laivaston ilmavoimien) pommitettua ensin saarta rajusti. Venäjän offensiivin ensimmäisten vuorokausien kuluessa kaikkien Käärmesaaren puolustajien uskottiin kaatuneen Venäjän laivaston tulituksessa ja saarelle kohdistetuissa ilmaiskuissa. Helmikuun 28. 2022 Ukrainan laivasto julkaisi tiedotteen, jonka mukaan Venäjän laivasto oli vanginnut saarta puolustaneet kolmetoista rajasotilasta, ja että rajasotilaita kohdellaan sotavankeina.

Käärmesaaresta käydyn taistelun ensimmäisinä päivinä Venäjä otti haltuunsa myös ukrainalaisen etsintä ja pelastusalus Sapfirin (kyseessä on siviilialus) miehistöineen. Maaliskuun 24. päivä Venäjä vapautti vangitsemansa 19 siviilimerimiestä, palauttaen Ukrainalle myös Sapfirin, samalla kertaa Venäjä vapautti myös 10 ukrainalaista sotavankia.

Taistelun Käärmesaaresta olisi luullut päättyneen tähän, ja näin kenties olisikin asianlaita, jollei Venäjän Mustanmeren laivasto olisi pannut saarta ympäröivillä merialueilla täytäntöön Ukrainaa koskevaa rikollista merisaartoa ja jolleivat Mustanmeren laivaston pinta-alukset olisi operoineet Mustanmeren länsiosissa (ajoittain) jopa tyhmänrohkeasti, lähestyen toisinaan Odesaa tykinkantaman päähän. Ukraina tulitti maaliskuussa rannikolle sijoittamallaan tykistöllä ja raketinheittimillä venäläisiä sotalaivoja, aiheuttamatta tuolloin mainittavia tappioita Venäjän Mustanmeren laivastolle. Kaikki kuitenkin muuttui 13. – 14. huhtikuuta 2022, jolloin Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivaa, ohjusristeilijä Moskvaa, kohti laukaistiin 2-3 R-360 ”Neptun” pintamaalisohjusta. Moskvaan osui kaksi pintamaaliohjusta upottaen sen, samalla Roman Hrybovin legendaarinen lausahdus – Русский военный корабль, иди на хуй! – sai aivan uuden merkityksen.

Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaiva, ohjusristeilijä Moskva ennen uppoamistaan. (3)

Ohjusristeilijä Moskva oli lähtenyt Venäjän miehittämästä Sevastopolista (Krimin niemimaalla) merille kolmea vuorokautta ennen upotusta, aluksen merelle lähtö onnistuttiin kuvaamaan videolle. Ukrainalaistietojen mukaan Moskva oli upotusta edeltävänä päivänä Käärmesaarta ympäröivällä merialueella, jolloin aluksen partiointia merialueella seurattiin – upotuksen jälkeen ukrainalaislähteet kertoivat aluksen liikkuneen vakiintuneella reitillä, ja sen käännösten olleen kaavamaiset (eli ennakoitavissa). Se kuinka ukrainalaiset valmistuivat operaatioon ja kuinka he sen toteuttivat paljastunee tulevaisuudessa, arveluiden, spekulaatioiden ja tiedonmurusten perusteella on kuitenkin päätelty Ukrainan hyödyntäneen operaatiossa ja Moskvan ilmapuolustuksen harhauttamisessa Bayraktar TB2 lennokkeja, joilla harhauttamisen lisäksi mahdollisesti jopa vaikutettiin aluksen järjestelmiin. (4) Uppoavasta Moskvasta otetun kuvan perusteella on päätelty alukseen osuneen kaksi R-360 ”Neptun” pintamaalisohjusta paapuurin puolelle.

Tähän päivään mennessä Venäjän hallinto ei ole kertonut Moskvalla menehtyneiden merisotilaiden kokonaismäärää, se on myöntänyt vain 28 miehen tappiot. Osa aluksella palvelleiden merisotilaiden omaisista etsii edelleen läheisiään, osa on saanut laivastolta ilmoituksen, jonka mukaan ”alus menetettiin onnettomuuden seurauksena” – josta seuraa se, etteivät omaiset saa korvausta, jonka Venäjä on luvannut maksaa sotatoimissa kaatuneiden omaisille/ läheisille. On todennäköistä, että aluksen upottamisen seurauksena jopa sadat aluksella palvelleet merisotilaat menehtyivät, Moskvan miehistöön kuuluu 66 upseeria ja reilut 400 merisotilasta/-miestä.

Huhti-toukokuun vaihteessa Ukrainan asevoimat teki lukuisia iskuja Venäjän miehittämälle Käärmesaarelle.

Huhtikuun 26. päivä Ukrainan asevoimien etelän operatiivinen suunta suoritti iskun Käärmesaarella sijaitsevia venäläisjoukkoja vastaan. Iskussa vaurioitui venäläisten vartioasema sekä tuhoutui Strela-10 lähi-ilmatorjuntajärjestelmä – Venäjän miehistötappioiden noustessa yli 40:neen. Seuraavan iskun Ukrainan asevoimat suoritti saarella sijaitsevia venäläisjoukkoja vastaan 30. huhtikuuta, iskun ollessa muutamaa päivää aiemmin tehtyä iskua voimakkaamman. Ukrainalaislähteiden mukaan kolme saarelle sijoitettua ilmatorjuntajärjestelmää tuhoutui, joukossa yksi Strela-10 lähi-ilmatorjuntajärjestelmä. Iskussa vaurioitettiin myös venäläisten viestintälaitteistoa.

Toukokuun 2. päivä Ukraina tuhosi Bayraktar TB2 lennokeilla kaksi Venäjän merivoimien Projekt 03160 Raptor-luokan partioalusta, jotka olivat matkalla kohti Käärmesaarta. (5) Kyseinen partiovene muistuttaa ulkoisesti ruotsalaista Stridsbåt 90 H -partioalusta. Projekt 03160 Raptor-luokan partioaluksella on kolmen merisotilaan miehistö, lisäksi se voi kuljettaa maksimissaan 20 sotilasta (normaalisti 10-12 sotilasta). Kahden nopean Projekt 03160 Raptor-luokan partioaluksen samanaikainen menetys oli Venäjän Mustanmeren laivastolle varsin merkittävä takaisku.

Toukokuun alkupuolella Ukraina suoritti toistuvasti ilmaiskuja Käärmesaarelle sijoitettuja joukkoja tai Venäjän laivaston aluksia vastaan, 7. toukokuuta venäläinen Project 11770 Serna-luokan maihinnousuvene tuhoutui lennokki-iskussa. (6) Aluksella oltiin tuomassa saarelle 9K330 Tor-M1 ilmatorjuntajärjestelmää. Myöhemmin samana päivänä Ukrainan ilmavoimat toteutti kahdella Sukhoi Su-27 hävittäjällä onnistuneen pommituslennon Käärmesaarelle. (7) Pommituslentoa seurasi onnistuneet ilmaoperaatiot Bayraktar TB2 lennokeilla venäläisiä, vahvistuksia kuljettaneita aluksia ja helikopteria vastaan. Tuolloin ukrainalaisten lennokkioperaattoreiden onnistui saavuttaa ensimmäinen ilmavoitto (pudotus) lennokilla, Bayraktar TB2 lennokin pudottaessa laskeutumassa olleen venäläisen Mil Mi-8 kuljetushelikopterin. (8)

Toukokuun 12. päivä Käärmesaarta lähestyvä venäläinen laivasto-osasto, johon kuului Elbrus-luokan huoltoalus Vsevolod Bobrov ja Serna-luokan maihinnousuvene, joutui ukrainalaisten hyökkäyksen kohteeksi. Huoltoalus Vsevolod Bobrovin väitettyä vaurioitumista ei ole kyetty vahvistamaan ulkopuolisista lähteistä, Venäjä on aluksen vaurioitumisen kieltänyt.

Toukokuun lopun ja kesäkuun alun Venäjä sai toimittaa Käärmesaarelle runsaasti lisää miehistöä ja kalustoa sekä saanut toimia saaren läheisillä merialueilla varsin vapaasti. Ukrainan vaikuttaminen alueella oli hyvin vähäistä kyseisinä viikkoina, sen toiminnasta muotoutui kuva, jossa se antoi venäläisille alueella siimaa näiden muuttuessa päivä päivältä (uhka)rohkeammiksi ja samalla varomattomammiksi. Kesäkuun 17. päivä asetelma muuttui kertaheitolla päälaelleen Ukrainan upottaessa Käärmesaarta ympäröivillä merialueilla Venäjän Mustanmeren laivaston Project 22870 luokan hinaajan/ pelastusalus Spasatel Vasily Bekh’in (SB-739). (9) Kyseinen hinaaja/ pelastusalus oli julkaistujen tietojen mukaan toimittamassa vahvistuksia ja materiaalia Käärmesaarelle sijoitetuille venäläisjoukoille, aluksella oli uppoamishetkenä 26 hengen miehistön lisäksi kymmenkunta sotilasta.

Aluksen peräkannelle oli ukrainalais- ja brittitietojen mukaan sijoitettu Tor-1M ilmatorjuntajärjestelmä, jollaisia Venäjä on ruvennut sijoittamaan alustensa kannelle Ukrainan onnistuttua upottamaan ohjusristeilijä Moskvan ja vaurioittamaan muita pinta-aluksia. Järjestelmä saattoi olla sijoitettuna aluksen takakannelle omasuojaksi ja/ tai toimitettavaksi Käärmesaarelle.

Ukrainan operaatiot läntisellä Mustallamerellä laajenivat 20. kesäkuuta sen tulitettua Venäjän siltä vuonna 2014 miehittämiä kaasunporauslauttoja. Iskujen seurauksena Venäjä on joutunut suorittamaan evakuointeja miehitetyn Krimin niemimaan länsipuolella sijaitsevilta porauslautoilta – päätelmät on tehty analysoimalla venäläisten liikehdintää lauttoja ympäröivillä merialueilla. Seuraavana päivänä (21. kesäkuuta 2022) otetut satelliittikuvat vahvistivat Ukrainan suorittaneen iskut Venäjän vuonna 2014 miehittämille ukrainalaisille porauslautoille. (10) Iskuissa Tavridan ja Modu Crimea 1 porauslautat kärsivät vähäisempiä vaurioita, eivätkä ne olleet enää 21. kesäkuuta havaittavissa liekeissä, sen sijaan kolmannella lautalla ollutta tulipaloa Venäjän ei ole onnistunut sammuttaa. Sentinel-2 satelliittikuvassa se oli havaittavissa voimakkaana vielä heinäkuun alussa.

Ukraina aloitti kesäkuun 20. päivän aikoihin tykistökampanjan Käärmesaarelle sijoitettuja venäläisjoukkoja vastaan. Ensimmäisessä vaiheessa saarta tulitettiin mantereelle sijoitetulla tykistöllä. Ukrainan asevoimien ilmoituksen mukaan vaikuttamiseen käytettiin ukrainalaisvalmisteista pyöräalustalle sijoitettua 155 mm 2S22 Bohdana haupitsia. Kyseistä järjestelmää on valmistettu vasta yksi prototyyppikappale, se on suunniteltu kramatorskilaisessa raskaita työkoneita valmistavassa yhtiössä. (11) 2S22 Bohdanan lisäksi saarelle sijoitettuja venäläisjoukkoja sekä kalustoa vastaan käytettiin ranskalaisvalmisteista 155 mm Caesar haupitseja. Kesäkuun loppupuolella Ukraina käytti tykistön tulenjohtoon ja -suuntaamiseen lennokkikalustoa, joista ainakin Bayraktar TB2 lennokeilla suoritettiin myös ilmasta maahan operaatioita.

Kesäkuun viimeisenä päivänä Venäjän oli vetäydyttävä Käärmesaarelta. Saari osoittautui sijaitsevan liian kaukana Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta ja liian lähellä Ukrainan rannikkoa (lähimmillään 35 km), jotta Venäjä olisi kyennyt huoltamaan joukkoja ja toteuttamaan alueelle riittävän kattavan ilmapuolustuksen. Ohjusristeilijä Moskvan upottaminen nähdäkseni näyttelee avainroolia siinä, ettei Venäjän lopulta onnistunut saamaan Käärmesaarelta pysyvää jalansijaa. Karu, pienikokoinen ja kallioinen saari ei itsessään tarjonnut riittävää suojaa siinä vaiheessa kun Ukraina sai käyttöönsä enemmän pitkän kantaman tykistöä. Arvioisin, että pyöräalustalle sijoitettu kalusto mahdollisti Ukrainalle tehokkaamman (ja vapaamman) operoinnin Odesan alueen (oblast) eteläosan kapeilla päällystämättömillä hiekkateillä ja rantakaistaleilla, jolloin päästiin riittävän lähelle Käärmesaarta, jotta aiemmin mainitulla tykistöllä on mahdollista kohdistaa tulta saarelle ja vaikuttaa mahdollisimman tehokkaasti.

Oma lukunsa on sitten se, että oliko Venäjän järkevää miehittää saarta näinkin kauan, kun kerta toisensa jälkeen kävi ilmi se, että halutessaan Ukraina voi tehdä miehittäjän olon hyvin tukalaksi pienellä kalliosaarella. Viimeistään AGM-84 Harpoon pintamaaliohjusten saapuminen taistelukentälle käänsi asetelman Ukrainalle edulliseksi. Niiden saapumisen myötä Venäjän Mustanmeren laivaston oli entistä vaikeampi toteuttaa saarelle sijoitettujen joukkojen huoltoa käytössä olevalla kalustollaan.

Aleksander Dugin kirjoitti helmikuussa seuraavaa – “Who controls the Snake (island), controls the course of world history”. (12)

Vaikka Ukraina ei Käärmesaarta haltuunsa ottaisikaan (tarkoitan joukkojen pysyvää sijoittamista saarelle), on Venäjän entistä vaikeampi miehittää saarta. Se on hävinnyt kerran saaresta käydyn taistelun, on käynyt ilmi, ettei se käytössä olevilla voimillaan kykene suojaamaan saarelle sijoitettuja joukkojaan, joten saarelta vetäytyminen ja sen hylkääminen (ainakin toistaiseksi), on todennäköisesti taktisesti järkevin toimenpide ollen samalla Ukrainalle merkittävä voitto ja taistelutahdon kasvattaja. Maa, jolla ei ole laivastoa, onnistui lyömään kalliosaaresta käydyssä taistelussa Venäjän, ei vallan huono suoritus!

Käärmesaari (Острів Зміїний) 4. heinäkuuta 2022. (13) 

Слава Україні!

 

Marko 

 

Lähteet:

1. https://www.newsweek.com/ukraine-snake-island-soldiers-russia-confronttion-killed-audio-1682562

2. https://www.pravda.com.ua/news/2022/02/25/7325592/ 

3. https://twitter.com/BormanIke/status/1515881476532887557 

4. Suomen Sotilas 3/2022: Kuinka ohjusristeilijä Moskva upotettiin s. 79.

5. https://twitter.com/kemal_115/status/1521022750084763648 

6. https://twitter.com/UAWeapons/status/1522853902101667842 

7. https://theaviationist.com/2022/05/10/bayraktar-tb2-videos/ 

8. https://www.overtdefense.com/2022/05/10/ukrainian-tb2-destroys-russian-mi-8-helicopter-on-snake-island-in-first-reported-aerial-kill/ 

9. https://twitter.com/RALee85/status/1537695657439404032 

10. http://www.hisutton.com/Burning-Russian-Oil-Rig-Detected.html 

11. https://mil.in.ua/en/news/experimental-2s22-bohdana-self-propelled-howitzer-is-destroying-the-invader-forces/ 

12. https://twitter.com/arestovych/status/1542457638050488321 

13. https://twitter.com/IAPonomarenko/status/1543943796878184450 

#УкраїнаЧинитимеОпір #UkraineWillResist #StandWithUkraine